Kopiosuojatut CD-levyt: Äänilevyteollisuuden väitteitä | EFFI.org

Varo kopiosuojattuja "CD-levyjä"

Äänilevyteollisuuden väitteitä kopiosuojauksista

Väite: kopiosuojaukset ovat keino taistella "nettipiratismia" vastaan.

Levyteollisuus perustelee monesti kopiosuojauksia välttämättömänä aseena, jolla voidaan estää musiikin laiton levittäminen verkossa. "Niillä pyritään estämään laajamittaista verkkolevitystä." (IFPIn Lauri Rechardt Kuningaskuluttajassa 12.12.2002). Todellisuudessa kopiosuojatut levyt eivät ole ratkaisu musiikin Internet-levitykselle. Kazaa ja Gnutella -verkoista voi kopioida lähes kaikki koskaan julkaistut levyt - mukaan lukien kopiosuojatut uutuudet. Hyvä esimerkki on uusi hittibändi nimeltä Gimmel. Samana päivänä kun levy julkaistiin, se löytyi myös kokonaisuudessaan Kazaasta. Kopiosuojaus ei toisin sanoen hidasta musiikin levittämistä Internetissä lainkaan. Riittää, että yksi ihminen koko maailmassa purkaa suojauksen ja julkaisee musiikin vertaisverkossa.

Väite: kopiosuojaukset eivät rajoita musiikin kuuntelua.

Äänilevytuottajat myöntävät varovaisesti, että kopiosuojatun "levyn kuunteluun tietokoneen CD-ROM asemassa saattaa liittyä rajoituksia... kuunteluun esim. autoCD-soittimessa saattaa - tosin erittäin harvoin - liittyä ongelmia" Tästä huolimatta levyteollisuus myös aina korostaa, että kopiosuojaus "ei yleensä vaikuta äänitteiden normaaliin kuunteluun." (ÄKT:n tiedote 12.12.2002). Jos kuluttajalla ei ole enää mahdollisuutta vapaasti valita millä laitteella tai millä soitto-ohjelmalla levyjä kuuntelee, eikö musiikin kuuntelumahdollisuuksia ole tällöin rajoitettu? Jos autostereo, DVD-soitin tai pelikonsoli kieltäytyy soittamasta levyä, eikö silloin musiikin kuuntelua ole rajoitettu? Jos musiikkia ei voi enää siirtää levyltä helposti tietokoneen ja kannettavan soittolaitteen muistiin, eikö musiikin kuuntelua ole jälleen rajoitettu? Eivätkö nämä ongelmatilanteet ole äänilevyteollisuuden mielestä edes maininnan arvoisia?

Väite: kopiosuojauksista on tullut äärimmäisen vähän valituksia.

Levy-yhtiöiden mukaan kopiosuojattujen levyjen ostajilta on tullut Suomessa vain joitakin kymmeniä valituksia. Kyse on heidän mukaansa lähinnä periaatekysymyksestä. Toisaalta monet, jotka eivät pidä kopiosuojauksista, osaavat varoa ostamasta näitä levyjä. Jo aiemmin yli 800 kuluttajaa onkin ilmoittanut pienimuotoisen Internet-kampanjan yhteydessä, ettei osta kopiosuojattuja levyjä. Lisää kuluttajapalautetta tullaan keräämään tälle sivulle.

Väite: kopiosuojattuja levyjä voi nykyään soittaa myös tietokoneella.

Kopiosuojattujen levyjen mukana saattaa tosiaan tulla nykyään levy-yhtiöiden omia soitto-ohjelmia. Muulla ohjelmalla levyjä ei sitten voikaan soittaa. Toisin sanoen tähän asti käyttämälläsi WinAmpilla tai Quintessential Playerillä ei tee kopiosuojattujen levyjen kanssa mitään. Levyjen omat soitto-ohjelmat toimivat vain Windows-käyttöjärjestelmässä. Joskus ne saattavat toimia Macintoshissakin mutta tuskin koskaan Linuxilla. Lisäksi voidaan pohtia, kuinka kauan tällä hetkellä myytävien levyjen soitto-ohjelmat toimivat Windowsissakaan, kun käyttöjärjestelmät ja laitteisto vuosien kuluessa kehittyvät.

Levyjen mukana tulevat soitto-ohjelmat ovat toiminnallisesti alkeellisia ja teknisesti yhtä viallisia kuin itse levytkin: niillä kuunneltaessa musiikki yleensä toistetaan levylle pakatuista kopiosuojatuista tiedostoista, joiden äänenlaatu on kaukana cd:n tasosta. Tiedostojen kopiointi edelleen toiseen formaattiin on estetty.

Väite: kuluttajien tulisi vaatia parempia soittimia, jos levy ei toimi.

Meille on mm. väitetty, että kopiosuojatut levyt eivät toimi huonoissa levysoittimissa, jotka sekoavat kopiosuojattujen levyjen virheille. Siksi kuluttajien pitäisi heidän mielestään kohdistaa kritiikkiä myös laitevalmistajiin. Väite on jokseenkin erikoinen: kopiosuojatut levyt eivät noudata CD-standardia. Yhdenkään CD-soittimen ei voi olettaa soittavan niitä. Jos soitin on tähän saakka toistanut kaikki CD-levyt moitteettomasti, vian on oltava uudessa kopiosuojatussa levyssä eikä soittimessa. Äänilevyteollisuus on muuttanut tuotteensa epäyhteensopivaksi, eivät laitevalmistajat.

CD-soitinten ohjekirjoissa usein todetaan, että soitin soveltuu vain standardia noudattavien CD-levyjen toistoon. Valmistaja ei edes teoriassa kykene varautumaan tulevaisuudessa suunniteltaviin standardeja rikkoviin kopiosuojauksiin. Tämän vuoksi esimerkiksi Philips eXpanium -soittimen ohjekirjassa varoitetaan: "Käytä vain levyjä, joissa on 'Compact Disc' -logo (CD-audio) tai Data CD Joliet -formaatissa (MP3). Muunlaisten levyjen aiheuttama laitteen virheellinen toiminta johtaa takuun raukeamiseen."

Väite: kopiosuojauksista on hyötyä kuluttajille.

Ehkä kaikkein hupaisinta on kuulla väitteitä, että kopiosuojaukset mahdollistaisivat levyjen käyttöarvon kasvattamisen. Levyihin voi kuulemma lisätä "linkkejä kotisivuille, lisää uutta musiikkia ja artistitietoja" (IFPIn Lauri Rechardt Kuningaskuluttajassa 12.12.2002). Lisäksi kopiosuojaus kuulemma "luo täysin uudenlaisia mahdollisuuksia musiikin tuotantoon ja levitykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että levyjen ostajille voidaan tarjota uusia lisäpalveluita; sellaisia joita standardi audio CD-levyillä ei pystytä toteuttamaan." ( ÄKT:n tiedote 12.12.2002) Näillä asioilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä kopiosuojausten kanssa. Jo useiden vuosien ajan on myyty levyjä, joissa on mukana mm. tietokoneella katseltavia videoklippejä ja linkkejä kotisivuille. Käyttöarvon lisääminen on siis perustunut levyjen soittamiseen tietokoneilla, jonka kopiosuojaukset paradoksaalisesti yrittävät estää!

Väite: kopiosuojaukset kehittyvät paremmiksi.

Levyteollisuus väittää, että "suojaustekniikoiden edelleen jatkuvasti kehittyessä niihin liittyvät toimintahäiriöt tulevat entisestään vähentymään ja pikkuhiljaa toivottavasti poistumaan" (ÄKT:n Tommi Kyyrä Gramexpressissä 3/2002). Sikäli kuin levyjä suojataan vastedeskin lisäämällä levyille standardin vastaisia virheitä, lienee selvää, että kaikki soittimet eivät niitä toista. Monet uudet DVD-soittimet esimerkiksi soittavat myös mp3-tiedostoja sisältäviä levyjä; niiden CD-lukija on mekaanisesti ja sähköisesti samantyyppinen kuin tietokoneiden CD-lukijat. Jotkin uudet DVD-soittimien koneistot toimivat tavallisessa PC-tietokoneessa DVD-asemana. Nämä laitteet näyttäisivät kaiken lisäksi olevan yleistymässä. Eikä ihme sillä onhan PC-tekniikkaan perustuvien DVD-pyörittimien hintataso kilpailun vuoksi erittäin matalalla. Olisikin mielenkiintoista tietää, miten äänilevyteollisuus luulee kopiosuojattujen levyjen tunnistavan onko se tietokoneessa vai DVD-soittimessa?

Väite: kuluttajia informoidaan kopiosuojauksista tehokkaasti.

Kuluttajaviraston mukaan kopiosuojauksista pitää kertoa kuluttajalle sekä myyntitilanteessa että pakkauksessa (suomeksi ja ruotsiksi). Tällä hetkellä levyissä on mitä erilaisimpia kopiosuojausmerkintöjä - pääosin kaikki englanniksi. Kopiosuojatut levyt ovat suojaamattomien kanssa sekaisin levyhyllyissä. Kauppiaat eivät tiedä, millä soittimilla levyt eivät toimi, koska äänilevyteollisuus ei ole joko testannut levyjä kaikilla soittimilla tai sitten he eivät tälläistä toimimattomuuslistaa halua esittää. Äänilevyteollisuus ei halua keskustelua kopiosuojausten ongelmista. Heidän mukaansa esimerkiksi EFFIn laajasti uutisoitu tiedote kopiosuojausten ongelmista oli "järjestön pohjanoteeraus" (ÄKT:n Arto Alaspää Suomen Tekijänoikeudellisen Yhdistyksen järjestämässä seminaarissa 12.12.2002). Varmaankin myös kaikki tiedotteen uutisoineet toimittajat ovat samassa levyteollisuuden vastaisessa salaliitossa?

Väite: kopiosuojaukset ovat välttämättömiä, koska kopioinnilla on valtavia maailmanpoliittisia vaikutuksia.

Jopa suomalainen levyteollisuuden edustaja on väittänyt, että kopiointia on pakko rajoittaa, koska "sillä on katsottu olevan niin valtavia vaikutuksia hallitusten ja valtioiden kannalta" ( ÄKT:n Arto Alaspää Nelosen uutisissa 30.8.2002) Tämä onkin sikäli totta, että esimerkiksi Yhdysvallat on uhannut Kiinaa kaupallisilla pakotteilla, mikäli pieniä piraattilevyjä painavia tehtaita ei saada hävitetyksi. Mutta mitä ihmeen tekemistä tällä kysymyksellä on levyjä ostavien suomalaisten kuluttajien kanssa? Ajatteleeko levyteollisuus, että meissä jokaisessa asuu pieni piraatti? Miksi levyteollisuus ei luota rehelliseen kuluttajaan?