Vetoomus teletietojen tallentamisvelvollisuutta vastaan

Vetoomus luovutettiin eduskunnalle 21.9. Siihen kertyi kuukauden aikana yhteensä 8286 allekirjoitusta (duplikaattien yms. poistamisen jälkeen). Kiitos kaikille osallistuneille!


Seuraava vetoomus tullaan luovuttamaan eduskunnalle asian käsittelyn yhteydessä. Nimilistaa ei julkaista verkossa. Suosittelemme vetoomuksen allekirjoittamisen lisäksi olemaan mahdollisuuksien mukaan suoraan yhteydessä kansanedustajiin. Lisätietoja asiasta antaa Ville Oksanen. Lue myös puitesopimusehdotuksen teksti suomeksi, EFFIn lehdistötiedote 16.7.2004, Statewatchin analyysi ja Reijo Sventon kolumni tallennusvelvollisuudesta .

Valtioneuvosto esitti 15. heinäkuuta, että Suomi tukisi Euroopan unionissa tehtyä esitystä teletietojen tallentamisesta. Kyseinen puitepäätös edellyttäisi käytännössä kaikkien Internetin liikennetietojen tallentamista 1-3 vuodeksi tai jopa pidemmäksi aikaa. Tallennusvelvollisuus koskisi esimerkiksi sähköpostien lähettämistä ja vastaanottamista sekä verkkolehtien ja muiden verkkosivujen lukemista koskevia tietoja.

Tähän asti kansalaisen syyttömyysolettama on ollut lähtökohta länsimaisissa oikeusvaltioissa, mutta tallennusvelvollisuudella tämä perustavanlaatuinen periaate kumotaan. Uusi lähtökohta on, että jokainen kansalainen on potentiaalinen rikollinen, jonka toimintaa tulee valvoa. Aikaisemmin tämä asenne on liitetty vain totalitaristisiin valtioihin, mitä nähdäksemme EU ei ole - vielä?

Puitepäätösehdotusta markkinoidaan erityisesti terrorismin ja vakavien rikosten torjunnalla. Tallennusvelvollisuus ei kuitenkaan olisi mitenkään rajattu näiden selvittämiseen, vaan se koskisi kaikkia lieviäkin rikoksia ja niiden ehkäisyä. Puitepäätösehdotuksesta on myös poistettu tärkeitä oikeusturvaelementtejä, kuten velvollisuus käyttää muita vähemmän kansalaisten yksityisyyttä loukkaavia keinoja mikäli mahdollista. Samoin puitepäätösesityksestä puuttuu täysin maininnat siitä, miten järjestelmään olisi tarkoitus luoda valvontamekanismit väistämättömiä väärinkäytöstilanteita varten.

Puitepäätöksessä kerättäväksi esitettyjen tietojen tallentaminen on mahdollista ainoastaan Internet-operaattoreille, joiden kautta liikenne kulkee. Kyse olisi kuitenkin hyvin suuresta teknisestä ja taloudellisesta rasitteesta, jonka kustannusten kantamisesta kukaan tallennusvelvollisuutta vaativa ei tunnu olevan kiinnostunut. Kyse on EU-tasolla sadoista miljoonista euroista, jotka voitaisiin käyttää tehokkaammin - esimerkiksi palkkaamalla lisää poliiseja kroonisen resurssipulan korjaamiseksi.

Puitepäätöksen hyväksymistä esittivät Ranska, Irlanti, Ruotsi ja Britannia. Se perustuu vuonna 2002 tehtyyn, hylättyyn esitykseen, mutta sen laajuutta on kasvatettu merkittävästi edellisestä. Esitys lähti alun perin liikkeelle Yhdysvaltojen aloitteesta ja presidentti Bush on jopa henkilökohtaisesti vaatinut EU:ta muuttamaan lainsäädäntöään tältä osin. EU:n puitepäätösehdotus on kuitenkin osin paljon ankarampi kuin jopa Yhdysvalloissa heti WTC-iskujen jälkeen voimaan saatettu "Patriot Act" -laki.

Vaikka puitepäätös ei olekaan jäsenmaita oikeudellisesti sitova dokumentti, se muodostaa kuitenkin erittäin pitävän pohjan varsinaisen direktiivin kirjoittamiselle. Väitteet siitä, että kyse olisi vain kiireessä laaditusta asiakirjasta, jonka sisällöllä ei ole todellista merkitystä, ovat vaarallisen naiiveja. Mikäli Suomi hyväksyy puitepäätösehdotuksen, ei Suomella ole jatkossa enää mahdollisuutta kyseenalaistaa esitettyä mallia ongelmineen.

Me allekirjoittaneet pyydämmekin kunnioittavasti, että eduskunta ottaisi kielteisen kannan puitepäätökseen ja antaisi hallitukselle ohjeet ajaa EU:ssa linjaa, jossa toimivan lainvalvonnan lisäksi kunnioitetaan kansalaisten yksityisyyttä ja oikeutta luottamukselliseen viestintään. Emme näe mitään syytä sille, miksi ne jäsenmaat, jotka eivät halua tallettaa kansalaisistaan luottamuksellisia liikennetietoja, pitäisi EU-direktiivillä pakottaa niin tekemään.