Kotikopioinnin vaikutus äänitemyyntiin

By /

12.9.2002

Kai Puolamäki
FT, tutkija
Electronic Frontier Finland – EFFI
ry

Tekijänoikeusteollisuus väittää, että laillinen
kotikopiointi vähentää levymyynnistä saatavia tuloja.
Myyntiennätyksiin yltäneet levymyyntitilastot eivät kuitenkaan tue
tätä väitettä.

Sisällys

Äänitemyyntitilastoista

Suomen Ääni- ja
kuvatallennetuottajat ÄKT ry julkaisee tilastoja
vuosittaisesta äänitteiden myynnistä. Tilastot alkavat vuodesta
1980 ja ne päättyvät viime vuoteen (2001).

[Äänitteiden vähittäismyynnin arvo 1980-2001]

ÄKT:n tilaston mukaan levymyynti on noussut jatkuvasti,
lukuunottamatta paria notkahdusta. Viime vuonna äänitteitä
myytiin ennätysmäärä. CD-levyjä myytiin sekä euromääräisesti että
kappalemääräisesti enemmän kuin koskaan ennen.

Tilaston mukaan äänitteiden myynti on noussut keskimäärin neljä
prosenttia vuodessa. Myynnin muutoksen volatiliteetti
(keskihajonta) on 8 %. Tämä tarkoittaa karkeasti ottaen sitä,
että lineaarisen tilastollisen mallin mukaan kahtena vuotena
kolmesta äänitemyynnin kasvu on jotain -4 % ja 12 %
väliltä. Yhtenä vuotena kuudesta äänitemyynti laskee enemmän kuin
4 % ja yhtenä vuotena kuudesta myynti kasvaa yli
12 %.

ÄKT julkaisee myös kuukausitilastoja, joista viimeinen on tätä
kirjoitettaessa heinäkuulta 2002.
Äänitteiden euromääräinen myynti on heinäkuun tilaston mukaan
laskenut jonkin verran (4 %) viime vuoden ennätyslukemista.
CD-levyjen euromääräinen myynti on laskenut 3 % vuoden
takaiseen tilanteeseen verrattuna. Tilaston mukaan CD-levyjen
keskimääräinen (veroton?) hinta on 7,30 euroa, 2 % enemmän
kuin vuotta aikaisemmin.

Äänitteiden vähittäismyynnin
inflaatiokorjattu kehitys

[Äänitteiden vähittäismyynnin inflaatiokorjattu arvo 1980-2001]

Yllä olevassa kuvassa on näytetty äänitteiden vähittäismyynnin
arvo inflaatiokorjattuna vuoden 2001 markkoihin
elinkustannusindeksin mukaan (lähde: Tilastokeskus).

Inflaatiokorjattu myynti on pysynyt kahden vuosikymmenen aikana
suunnilleen samana; se on kasvanut keskimäärin vain 0,2 %
vuodessa. Vuosimyynnin kasvun volatiliteetti on ollut 7,6 %.
Toisin sanoen, tilastollisen mallin mukaan kahtena vuotena kolmesta
inflaatiokorjattu myynnin muutos on jotain -8 % ja +8 %
väliltä.

Kuvasta näkyy, että äänitemyynti on kasvanut vuosina 1980-1984,
minkä jälkeen se on laskenut vuoteen 1986 asti. Tämän jälkeen
myynti on kasvanut, kunnes se on ollut korkeimmillaan vuonna 1990.
Vuosina 1990-1993 laman syvenemisen ja suurtyöttömyyden aikana
(työttömyys oli huipussaan vuosina 1993 ja 1994) myynti laski
yhteensä 20 %, kunnes se vuodesta 1994 alkaen on jälleen
lähtenyt kasvuun talouden elpymisen myötä.

Tekijänoikeusteollisuus väittää, että kirjoittavat CD-ROM-asemat
ja Napsterin kaltaiset musiikkia verkossa jakavat järjestelmät
vaikuttavat äänitemyyntiin merkittävissä määrin. Ensimmäinen
kuluttajille sopivasti hinnoiteltu kirjoittava CD-ROM-asema (Hewlett
Packard 4020i) tuli markkinoille syyskuussa 1995. Musiikkia
verkossa jakava Napster perustettiin toukokuussa
1999.

Suurin äänitteiden myyntiin vaikuttava tekijä on selkeästi
yleinen taloudellinen tilanne, varsinkin 90-luvun alun taantuma.
Myyntitilastojen perusteella kirjoittavilla CD-ROM-asemilla
tai Napsterin kaltaisilla järjestelmillä ei ole näkyvää vaikutusta
äänitteiden myyntiin.

Yankee
Groupin arvion mukaan vuonna 2001
Internetissä kopioitiin yli
5 miljardia musiikkikappaletta maailmanlaajuisesti. Alkuperäisiä
CD-levyjä myytiin samaan aikaan 2,5 miljardia kappaletta. Jos yhdellä CD-levyllä
on keskimäärin 10 kappaletta, nähdään että Internetissä musiikkia levitetään
noin 20-kertainen määrä vuodessa levymyyntiin nähden.
Jos oletetaan, että kopioitu CD-levy ja Internetistä
kopioitu pakattu äänitiedosto ovat substituutteja
alkuperäisille CD-levyille, CD-R asemat ja Internetin P2P-palvelut
ovat kasvattaneet musiikin kokonaiskulutusta merkittävästi.
Tämä on niille musiikin tekijöille hyvä uutinen, joiden tärkein motiivi
on saada musiikilleen mahdollisimman paljon kuuntelijoita.

Tekijänoikeusteollisuus ja
kopiosuojaukset

Tekijänoikeuslain
12 § sallii teoskappaleiden kopioimisen yksityistä käyttöä
varten. Tekijänoikeusteollisuus pitää kuitenkin laillista
kotikopiointia uhkana.

Tätä varten esimerkiksi CD-levyjä on alettu julkaista
“kopiosuojattuina”, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että levyihin
on lisätty tarkoituksella virheitä, jotka estävät niiden lukemisen
useimmissa tietokoneiden CD-ROM-asemissa, autostereoissa ja monissa
HIFI-soittimissa (jotka muistuttavat tekniikaltaan tietokoneiden
CD-ROM-asemia). Syksystä 2002 alkaen suomalaisessa levytuotannossa
kaikki suurimmat levy-yhtiöt ovat kopiosuojanneet uuden
tuotantonsa. ÄKT:n projektipäällikkö Tommi Kyyrä on siteerannut
tutkimusta, jonka mukaan muun muassa digitaalinen kopiointi ja
Internetin ilmainen musiikkitarjonta olisi vähentänyt äänitemyyntiä
maailmanlaajuisesti viisi prosenttia (
Kaleva 9.9.2002). Levymyynnin kasvun luonnollinen vuosivaihtelu
(volatiliteetti) on kuitenkin 8 % (ks. yllä), eli satunnainen
tilastollinen vaihtelu on merkittävästi suurempaa kuin ÄKT:n
väittämä muun muassa digitaalisesta kopioinnista aiheutuva viiden
prosentin vaikutus. Lisäksi Kyyrä unohti mainita, että
tekijänoikeusjärjestöt keräävät tyhjistä CD-ROM-aihioista
kasettimaksua laillisesta kotikopioinnista aiheutuvien menetettyjen
myyntitulojen korvaamiseksi ja että CD-levyjä myytiin
viime vuonna Suomessa enemmän kuin koskaan ennen.

ÄKT:n toiminnanjohtaja Arto Alaspää on mennyt lausunnoissaan
jopa niin pitkälle, että hän on esittänyt, että viranomaisten etu
menee yksilön edelle. “Sillä on katsottu olevan niin valtavia
vaikutuksia hallitusten ja valtioiden kannalta” Alaspää sanoo.
“Siksi yksityistä kopiointia on pakko rajoittaa” (Nelosen uutiset
30.8.2002)

Lainsäätäjä on uskonut tekijänoikeusteollisuuden vakuuttelut
sellaisenaan, mistä syystä kopiosuojausten kiertämistä
ollaan Suomessa kriminalisoimassa. Tämä tarkoittaa sitä, että
“teknisesti suojattujen” teosten kopioiminen yksityiseen
käyttöön tulee olemaan rikos, jos se edellyttää
kopiosuojauksen kiertämistä. CD-ROM-levyjä ei voi enää välttämättä
käyttää autostereoissa, niitä ei saa kopioida kannettavalle
MP3-soittimelle tai tietokoneelle. Amerikasta ostettujen R1-alueen
DVD-elokuvien katsomisesta on tulossa rikos, kuten avoimeen
lähdekoodiin perustuvien DVD-soitto-ohjelmien
levittämisestäkin.

Piratismi, eli ansiotarkoituksessa tapahtuva teosten luvaton
kopiointi ja levittäminen, on rikos jo nykyisin voimassa olevan
lain perusteella – kuten pitääkin. Myös teosten ilman
tekijänoikeuden haltijan lupaa tapahtuva massalevitys Internetissä
on laitonta ilman mitään uutta lakiakin. Kuten levy-yhtiö BMG
Finland Oy:n koordinaattori Jyrki Niskanen myönsi Helsingin
Sanomissa 26.8.2002 julkaistussa artikkelissa, kopiosuojauksia
ei ole tarkoitettu piraatteja vastaan. Ammattirikolliset pystyvät
suojaukset aina kiertämään. Tekijänoikeuslakiehdotus
tai kopiosuojaukset eivät siis vaikuta esimerkiksi piratismiin
millään tavalla. Sen sijaan suojauksilla – joiden
kiertämisen lainsäätäjä siis aikoo kriminalisoida – pyritään
estämään laillinen kotikopiointi.

Kopiosuojausten vaikutus äänitteiden
myyntiin

Tekijänoikeusteollisuus uskoo, että laillinen yksityiseen
käyttöön kopiointi vähentää heidän myyntitulojaan, mistä syystä
käytännössä kaikki uudet CD-levyt ovat kopiosuojattuja.

Sen jälkeen, kun käytännössä kaikki uudet CD-levyt ovat
kopiosuojattuja ja niiden kopiointi CD-ROM-aihioille olisi rikos,
ei tekijänoikeusjärjestöillä ole enää perusteita periä
CD-ROM-aihioista kasettimaksuja. Vaikka CD-levyjen myynti
kasvaisikin, niin kasettimaksujen menetyksestä aiheutuva
tulonmenetys voisi hyvinkin kompensoida
mahdollisesta myynnin kasvusta syntyvän voiton.

CD-levyjen vahva puoli on ollut, että niitä on voinut kuunnella
muillakin kuin tekijänoikeusteollisuuden erikseen hyväksymillä
laitteilla – kuten kannettavalla tietokoneella ja MP3-soittimella –
ilman että levyjä tarvitsee kantaa mukana. Kopiosuojattujen levyjen
käyttömahdollisuudet ovat huomattavasti pienemmät. Todennäköisyys
sille, että kalliilla rahalla ostettu levy ei toimikaan omassa
soittimessa tai käyttöympäristössä, on merkittävä. Ja vaikka CD-standardia
rikkova levy aluksi toimisikin, niin on mahdollista, että levy
ja mukana mahdollisesti tulleet oheisohjelmat lakkaavat toimimasta,
jos käyttäjä joskus vuosien päästä uusi soittimensa tai
käyttöympäristönsä. Kopiosuojattu CD-levy voi osoittautua
lyhytikäiseksi kertakäyttötuotteeksi.
Markkinatalouden lakien mukaan tästä seuraa, että joko
levyjen myynti vähenee tai hinta laskee.
Tekijänoikeusteollisuus ei voi olettaa, että CD-levyjä myydään yhtä
paljon kuin ennenkin, jos niiden käyttöarvo laskee
ja hinta pysyy ennallaan. Itse en esimerkiksi kopiosuojattuja
levyjä osta, koska en niitä voi käyttää (kopion ostamani CD-levyt
Ogg Vorbis -tiedostoiksi
kannettavan tietokoneeni kovalevylle, jotta voin kuunnella niitä
töissä).

DVD-levyt, kännykät ja konsolipelit kilpailevat
musiikkiäänitteiden kanssa samasta ostajakunnasta. Vähentämällä
musiikkiäänitteiden käyttöarvoa erilaisilla kopiosuojauksilla
ääniteteollisuus on tekemässä palvelusta
näille pahimmille kilpailijoilleen.

Tekijänoikeusteollisuus on laskelmissaan yleensä olettanut, että
Internetistä vapaasti tai halvalla laillisesti saatava musiikki tai
yksityiseen käyttöön kopiointi vähentäisi
levymyyntiä. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen:
Internet on taiteilijoille tehokas tapa mainostaa, levittää ja
myydä musiikkia – ilman levy-yhtiöitäkin. Tämä tietysti uhkaa
suurten levy-yhtiöiden asemaa, joiden etu on nimenomaan tehokas
markkinointikoneisto. Eikä ole lainkaan selvää, että ihmiset
ostaisivat kaiken sen musiikin, minkä he itselleen yksityiseen
käyttöön kopioivat. (Ks. esim. Shapiro and Varian 1999; Gayer and
Shy 2002)

Kopioinnin huima kasvu vuosien 2000 ja 2001 aikana
osoittaa musiikin kulutuksen selvää kasvua mutta tämä ei näy
levyjen myyntitilastoissa juuri mitenkään. Kopioiden vaikutus levyjen
myyntiin onkin mitä luultavimmin kahtalainen:
(1) yhtäältä musiikin kulutus kasvaa ja alkuperäisten levyjen
kysyntä samalla, mutta (2) toisaalta kopioidun musiikin osuus kokonaiskulutuksesta
kasvaa niin kauan kuin alkuperäiset äänitteet eivät kilpaile hinnalla ja
laadulla (käyttöarvolla). Nyt voidaan kysyä, miten tekijänoikeusteollisuus
on vastannut digitaalisen musiikin kokonaiskulutuksen huimaan kasvuun?

Tekijänoikeusteollisuus, joka pelkää kopiointia yli kaiken,
ei ole uskaltanut kehittää sähköistä kaupankäyntiä
äänitteillä. Tämän vuoksi tekijänoikeusteollisuuden edustamien
taiteilijoiden musiikkia ei Internetistä voi ostaa, vaikka muusikot
voisivat sitä ainakin joidenkin teostensa osalta itse
halutakin.

On ironista, että kopiosuojausten käyttäminen tekee
kopioista entistä houkuttelevampia.
Täyshintainen fyysinen CD-levy ei riitä selvästikään kattamaan
kuluttajien kysyntää. Kuluttajat joutuvat tekemään ja levittämään itse
haluamansa tuotteet. Kuluttajien tekemät kopiot, joissa suojauksia ei ole,
toimivat kaikilla laitteilla toisin kuin alkuperäiset kopiosuojatut äänitteet, jotka voivat
jopa rikkoa käytetyn soittimen.

Yhteenveto

Väitettyä digitaalisten tallennuslaitteiden tai Internetin
musiikkitarjonnan aiheuttama levymyyntiä vähentävää vaikutusta ei
näe levyjen myyntikäyrästä. Levymyynnin luontainen vuosivaihtelu on
suurempi kuin tekijänoikeusteollisuuden väittämä laillisesta
kotikopioinnista aiheutuva myynnin väheneminen.

Musiikkiäänitteiden myyntiin vaikuttavat myös seuraavat seikat,
joista useimmat ovat luultavasti kotikopiointia merkittävämpiä:

  • Makrotalouden vaihtelut nousu- ja laskusuhdanteineen ovat
    selvästi levymyyntiin eniten vaikuttava tekijä
  • Kopiosuojaukset vähentävät CD-levyjen käyttöarvoa ja siten myös
    niistä saatavia myyntituloja
  • DVD-levyt, pelikonsolit ja kännykät kilpailevat
    musiikkiäänitteiden kanssa samasta ostajakunnasta

On helppo ennustaa, että musiikkiäänitteiden myynti tulee
tulevaisuudessa jonain vuosina laskemaan jo pelkästään siksi, että
minkään tuotteen myynti ei voi kasvaa joka vuosi. Myynnin
väheneminen ei kuitenkaan välttämättä johdu kotikopioinnista,
vaikka kasettimaksuja jokaisesta tyhjästä CD-ROM-aihiosta perivä
tekijänoikeusteollisuus voi niin väittääkin.