Effi antoi viime viikolla Sosiaali- ja terveysministeriölle alla olevan lausunnon tupakkapoliittisen työryhmän raportista. Työryhmä esitti, että tupakoinnin esittäminen esimerkiksi lehdissä, elokuvissa ja verkkoviestinnässä kiellettäisiin. Tupakointi voitaisiin tulkita tupakkatuotteen epäsuoraksi mainonnaksi, josta rangaistuksena voisi olla sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Ministeriö valmistelee parhaillaan työryhmän raportin pohjalta hallituksen esitystä tupakkalain muuttamiseksi. Hallituksen esitys on tarkoitus tuoda eduskuntakäsittelyyn kevään 2009 aikana.
Kyseessä on siis tupakkalain 8 § (esitetty lisäys vahvennettuna):
“Tupakkatuotteen mainonta ja epäsuora mainonta on kielletty. Epäsuorana mainontana pidetään
erityisesti tupakkatuotteen myynnin edistämistä muun hyödykkeen mainonnan yhteydessä siten,
että muun hyödykkeen tunnuksena käytetään sellaisenaan tai tunnistettavasti muunnettuna tupakkatuotteelle
vakiintunutta tunnusta tai että muutoin välittyy mielikuva tietystä tupakkatuotteesta.
Mitä edellä säädetään tupakkatuotteesta, koskee tupakkaa, tupakointia, tupakkajäljitelmää,
ja tupakointivälinettä. – -“
Aiheeseen liittyviä asiakirjoja ja säännöksiä sekä lausunnossa mainittuja lehtijuttuja:
- Tupakkapoliittisen työryhmän raportti ja Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö (ko. esitys on työryhmän ehdotuksen sivuilla 25-26)
- Tupakkalaki 13.8.1976/693
- Tupakkamainontakieltodirektiivi 2003/33/EY
- Tupakoinnin esittäminen lehdissä ja televisiossa yritetään kieltää (HS.fi 4.2.2009)
- Työryhmä ei rajoittaisi tupakointia journalismissa ja taiteessa (MTV3.fi 5.2.2009)
Electronic Frontier Finland ry (Effi)
PL 239
00101 Helsinki
effi@effi.org
http://www.effi.org/
VASTAANOTTAJA: Sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamo
ASIA: Lausunto tupakkapoliittisia lakimuutoksia ja toimia valmistelevan työryhmän 18.12.2008 päivätystä ehdotuksesta (jäljempänä Raportti)
Tämä lausunto käsittelee Raportissa esitettyä (s. 25-26) tupakkalain 8 § 1 momentin muuttamista siten, että tupakointi voitaisiin itsessään tulkita rangaistavaksi tupakkatuotteen epäsuoraksi mainonnaksi. Tämä lausunto ei sisällä kannanottoa samaan pykälään esitettyyn sponsorointikieltoon tai muuhun Raportissa esitettyyn.
DIREKTIIVI EI EDELLYTÄ ESITETTYÄ MUUTOSTA
Tupakkalain 8 § 1 momenttiin esitettyä muutosta perustellaan EU:n tupakkamainontakieltodirektiivillä 2003/33/EY. Direktiivi ei kuitenkaan missään kohdassa edellytä tupakoinnin kriminalisoimista tupakkatuotteen mainontana. Päinvastoin, Direktiivi edellyttää (kappale 18), että perusoikeuksia ja erityisesti myös Euroopan unionin peruskirjassa tunnustettua ilmaisunvapautta kunnioitetaan.
8 § 1 MOMENTTIIN ESITETTY MUUTOS ON PERUSTUSLAIN VASTAINEN
Suomen perustuslain 12 § takaama oikeus sananvapauteen tarkoittaa sitä, että jokaisella on oikeus lähettää, julkaista ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään sitä ennakolta estämättä. Poikkeuksena mainitaan kuvaohjelmia koskevat välttämättömät rajoitukset lasten suojelemiseksi. Muiden sananvapautta koskevien rajoitusten osalta edellytetään perusoikeusopeissa muun muassa, että rajoitukset ovat täsmällisiä ja tarkkarajaisia sekä välttämättömiä ja oikeassa suhteessa tavoiteltavaan intressiin nähden.
Täsmällisyys ja tarkkarajaisuus. Esitetty lakiteksti kriminalisoisi tupakoinnin. Perusteluissa annetaan esimerkkinä elokuvat, joissa tupakoidaan ilman, että tupakoinnin haitallisuutta tuodaan esille. Esitys siis voisi tehdä laittomaksi myös sellaisten elokuvien ja TV-sarjojen tekemisen ja esittämisen, joissa tupakoinnin tosiasiallinen syy on taiteellinen, historiallinen tai nykytodellisuutta kuvaava. Tupakoivien ihmisten näyttäminen osana toimituksellista sisältöä lehdessä voisi olla rangaistavaa. Esitetty 8 § on välineneutraali ja se koskisi siten myös verkkoviestintää: esimerkiksi kuvien julkaiseminen tupakoivista ystävistä verkkosivulla voitaisiin tulkita rangaistavaksi. Esittäjän, kuten TV-aseman tai tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan, on usein käytännössä mahdotonta tietää, ovatko esimerkiksi elokuvan tupakointikohtaukset sisällytetty “piilomainontana” vai taiteellisista syistä; tästä huolimatta esittäjää voitaisiin ilmeisesti rangaista elokuvan esittämisestä.
Asiasta nousseen kohun jälkeen STM:n virkamiehet ovat esittäneet, että lain tulkinnassa käytettäisiin tapauskohtaista harkintaa (Helsingin Sanomien verkkolehti 4.2.2009) tai että tiettyjen nimettyjen TV-sarjojen esittäminen olisi vastaisuudessakin sallittua (MTV3:n verkkouutiset 5.2.2009). Lakia valmistelleiden virkamiesten tiedotusvälineissä esittämillä mielipiteillä ei ole kuitenkaan merkitystä tuomioistuimessa. Lakiteksti ratkaisee lain tulkinnan. Sananvapautta rajoittavan lakitekstin on oltava niin täsmällinen ja tarkkarajainen, että tapauskohtaista virkamiesharkintaa tai etukäteisiä vakuutteluja lain tulkinnoista ei tarvita.
Epätäsmällisestä sananvapauden rajoituksesta aiheutuu ns. “chilling effect”, joka tarkoittaa sitä, että ihmiset itsesensuroivat (tässä tapauksessa tupakointia esittävää) viestintäänsä, jotta eivät vahingossakaan rikkoisi ylilaajaa ja/tai epäselvää lakia (tämä saattaa olla myös työryhmän piilotavoite). Toisaalta epäselvä laki heikentää oikeusturvaa ja aiheuttaa oikeusjuttuja, joiden lopputulema on sattuman kauppaa.
Esitetty muutos on siis epäselvä ja lakiteknisesti huono, eikä se missään nimessä täytä perusoikeuden rajoitukselta vaadittua täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta.
Välttämättömyys ja oikea suhde tavoiteltavaan intressiin nähden. Kuten edellä on kuvattu, esitetyllä muutoksella on sananvapautta rajoittavia vaikutuksia. Raportissa ei kuitenkaan ole esitetty arviota siitä, mikä olisi esitetyn muutoksen tosiasiallinen vaikuttavuus. Vertailun vuoksi esimerkiksi väkivallan ja jopa murhien esittäminen elokuvissa on hyväksyttävää. Voidaankin kärjistäen argumentoida, että jos esitetty muutos on välttämätön ja oikeassa suhteessa tavoiteltavaan intressiin nähden, niin silloin tupakoinnin näyttämisen elokuvassa olisi oltava haitallisempaa kuin murhan näyttämisen!
YLEISTÄ PERUSOIKEUKSIA RAJOITTAVASTA SÄÄNTELYSTÄ
Viime aikoina tuntuu yleistyneen sääntely, jossa jonkin intressin vuoksi halutaan rajoittaa sananvapauden tai yksityisyyden suojan kaltaista perusoikeutta. Esitetty sääntely voi vaikuttaa pinnallisen tarkastelun perusteella järkevältä ja sääntelyn vastustajat on helppo ajatella tämän intressin vastustajiksi. Asiaa tarkemmin tutkittaessa ehkä kuitenkin havaitaan, että sääntelyllä ei ole merkittävää vaikutusta tavoiteltavaan intressiin ja että sääntelyllä itse asiassa onkin merkittäviä ei-toivottuja sivuvaikutuksia, joita lakia valmisteltaessa ei ymmärretty tai joita ei pidetty tärkeinä. Usein lakeja valmistelevat virkamiehet ja poliitikot eivät tunnu ylipäätään ymmärtävän syitä, joiden vuoksi perusoikeudet ovat tärkeitä ja perustuslaissa suojattuja.
Perusoikeuksien rajoituksia ei pitäisi esittää leväperäisesti. Esitetyn säätelyn tosiasiallista vaikutusta ja toisaalta ei-toivottuja sivuvaikutuksia tulisi pohtia huolella jo ennen tällaisia esityksiä. Lakia valmisteleville virkamiehille tulisi vakavasti harkita lisäkoulutusta perusoikeuksista ja niiden merkityksestä.
VAADITUT MUUTOKSET
Esitetystä tupakkalain 8 § 1 momentista pitää poistaa tupakointia koskeva lisäys. Toissijaisesti esitettyä 8 § 1 momenttia pitää vähintäänkin tarkentaa siten, että se koskisi vain esimerkiksi “sponsoroinnin seurauksena tapahtuvaa tupakointia”, ei kaikkea tupakointia (tupakoinnin esittäminen olisi siis yksiselitteisesti sallittua, jos tupakoinnin esittämisellä ei olisi asiallista yhteyttä tupakkateollisuuteen), ja että pykälä koskisi tupakoinnin osalta vain teoksen alkuperäistä tekijää (jos tupakkateollisuus esimerkiksi olisi sponsoroinut lain vastaisesti elokuvan tekijää, voisi tästä aiheutua seuraamuksia elokuvan tekijälle mutta ei elokuvaa esittävälle TV-asemalle tai tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajalle).
Jos tupakkalain 8 § 1 momenttia esitetään muutettavaksi, on muutoksesta pyydettävä lausunto perustuslakivaliokunnalta, koska esitetty muutos rajoittaa perustuslain suojaamaa sananvapautta.
Effi ry:n puolesta,
Vantaalla 6.2.2009
Kai Puolamäki
FT, tutkija
Electronic Frontier Finland ry (Effi) on perustettu puolustamaan kansalaisten sähköisiä oikeuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus sensuroimattomaan viestintään, kohtuullisiin käyttöehtoihin digitaalista sisältöä ostettaessa sekä vapaus kehittää ja julkaista avoimia tietokoneohjelmia. Yhdistys herättää keskustelua ja pyrkii vaikuttamaan muun muassa lainsäädäntöhankkeisiin sananvapaudesta ja tekijänoikeudesta Suomessa ja Euroopassa. Mielestämme yksityisyyttä ei saa rikkoa, spämmäys tulee kieltää ja ohjelmistoideapatenteista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Yhdistyksellä on noin 1500 jäsentä. Lisätietoja Effin kotisivulta http://www.effi.org/