Alla oleva kirjoitus on julkaistu Apu-lehdessä 1.11.2002. Kirjoitus on julkaistu EFFIn sivuilla kirjoittajan luvalla. Uudelleenjulkaisu ilman kirjoittajan lupaa on kielletty.


teksti Tuomas Värjölä

Uusi tekijänoikeuslaki ennakoi tietoyhteiskunnan tuloa

Sinun levysi eivät ole sinun?

Vuoden lopussa voimaan tuleva tekijänoikeuslakiuudistus kuumentaa tunteita ja herättää keskustelua. Vastakkain ovat tekijöiden oikeudet sekä kuluttajien oikeudet. Vai onko sittenkään?

Viime toukokuussa Opetusministeriön tekijänoikeustoimikunta julkaisi mietinnön uudesta lakiehdotuksesta, joka korvaisi voimassaolevan tekijänoikeuslain. Lakiuudistuksen pohjalla on kesäkuussa 2001 annettu EU:n tekijänoikeusdirektiivi, sekä vuonna 1996 allekirjoitettu WIPOn (World Intellectual Property Organisation) tekijänoikeussopimus, joka tuli voimaan viime kesänä.

Sekä lakiuudistuksen että EU-direktiivin tarkoituksena on luoda uudet pelinsäännöt digitaalisen informaation ja tietoverkkojen aikakaudelle. Internetin vapaan tiedonvälityksen ympäristö sekä miljoonaluokan piratismi ovat asettaneet tämän päivän tekijänoikeuskysymykset uuden haasteen eteen, ja tietoyhteiskunnan tulevaisuutta voimme vain arvailla.

Jo toukokuusta lähtien lakiuudistus on herättänyt runsaasti keskustelua erityisesti elokuva- ja musiikinharrastajien piirissä. Lakiuudistusta on pidetty yksipuolisesti oikeudenhaltioiden ja ylikansallisten mediayhtiöiden etua ajavana, jolloin kuluttajien oikeudet käyttää ostamaansa tuotetta ovat vaarassa.

Electronic Frontier Finland ry:n puheenjohtaja Mikko Välimäki ei ole tyytyväinen lakiuudistukseen. Electronic Frontier Finland ry eli EFFI perustettiin vuonna 2001 puolustamaan kansalaisten sähköisiä oikeuksia, ja tuleva lakiuudistus on ollut jo monesti järjestön hampaissa kuluvan vuoden aikana.

– Tuleva lakiuudistus ei ajattele yhtään kuluttajia, eli informaation ja teosten käyttäjiä. Erityisesti internet-asioissa, kritisoi Välimäki.

– Lakiuudistuksen myötä toiminta, minkä ihmiset yleisellä oikeustajulla ymmärtää normaalisti sallituksi voikin olla yllättäen kiellettyä ja rikollista toimintaa.

Kopioston toimitusjohtaja Tarja Koskinen-Olsson on eri mieltä.

– Missään tapauksessa tuleva lakiuudistus ei ole pelkästään yhtiöiden puolella. EU-direktiivistä neuvoteltiin aikoinaan viisi vuotta, ja se on monen kompromissin summa. Siinä näkyy kaikkien osapuolien peukalonjälki, painottaa Koskinen-Olsson.

– Suomessa tulee käymään samalla tavalla. Kuluttajajärjestöt ovat jo ottaneet kantaa lakiuudistukseen, ja tiedotusvälineissä on ollut keskustelua puoleen ja toiseen.

Kopion kopio

Luultavasti eniten keskustelua on herättänyt tallenteiden kopiosuojaukset ja niiden purkamiseen liittyvät kysymykset. Uuden lain mukaan CD-levyjen kopiosuojausta ei saisi purkaa. Poikkeuksena tästä on kopiointi omaan käyttöön tai kun kyseessä on teknisestä yhteensopimattomuudesta johtuva ongelma.

Koskinen-Olsson suhtautuu kriittisesti kopiopurkauksen sallimiseen yksityiseen käyttöön tarkoitetun kopioinnin nimissä. Lakiehdotus nykyisellään ei ole tältä osin linjassa EU-direktiivin kanssa.

– Teosten kopioiminen yksityiskäyttöön on edelleenkin sallittua ja se on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta tärkeää. Kopioimisen tulee kuitenkin tapahtua sellaisista teoksista, joita ei ole teknisesti suojattu. Oikeudenhaltijoiden tehtävänä on pitää huoli siitä, että markkinoilla on myös suojaamattomia teoskappaleita. Jos näin ei pitkässä juoksussa tapahdu, lainsäätäjä voi direktiivin mukaisesti puuttua peliin. Tässä vaiheessa on ennenaikaista ja direktiivin vastaista säätää, että tekniset suojaukset on lupa purkaa.

Mikäli esitys menisi läpi nykymuodossaan, lopputulos kirpaisi oikeudenomistajia kahdella tavalla. Ensinnäkin sähköisen kaupankäynnin pohja murentuisi, koska tekniset suojausmenetelmät voisi purkaa yksityistä käyttöä varten.

– Me kaikki kuluttajathan olemme viime kädessä yksityishenkilöitä, joten näitä suojauksen purkajia olisi todella paljon.

Toiseksi laajamittaisesta yksityisestä kopioinnista pitää direktiivin ja HE:n mukaan maksaa oikeudenomistajille sopiva hyvitys. Tämän sopivan hyvityksen määrässä tulee ottaa huomioon se, missä määrin on käytetty teknisiä suojausmenetelmiä.

– Sopivan hyvityksen määrä siis pienenee, kun käytetään teknisiä suojauskeinoja. Kun nämä kuitenkin saisi purkaa, vahinkoa tapahtuu kahdella tavalla: oikeudenomistaja menettää sekä tulon sekä varsinaisesta kaupasta että hyvitysmaksusta.

Myös Välimäki näkee kopiosuojakysymyksessä ongelmia.

– Hallituksen esityksessä sanotaan, että ”yksityiskäyttöön tapahtuva kopiosuojausten kiertäminen ei olisi rikollista”, mikä tavallaan kuulostaa erittäin hyvältä. Mutta se on vielä hyvin epäselvää, mitä se käytännössä tarkoittaa. Tiettyjen koodinpurkuvälineiden välittäminen ja valmistaminen olisi sitten ilmeisesti kiellettyä.

Esimerkiksi tietyt Linux-käyttöjärjestelmässä toimivat DVD-soittimet, jotka perustuvat avoimeen lähdekoodiin toimivat siten, että ohjelma aukaisee levyjen kopiosuojauksen elokuvan näyttämistä varten. Tämänkaltaisia voidaan siis käyttää periaatteessa sekä lailliseen että laittomaan kopiointiin.

Opetusministeriön mukaan ulkopuolisten purkupalveluiden käyttö ei ole säännöstä sovellettaessa sallittua. Kiertäminen on sallittua, jos henkilö osaa tehdä sen itse, mutta kiertämisen mahdollistavien laitteiden ammattimainen valmistus on kiellettyä. Itse kehitettyä suojauksenpurkulaitetta ei saa levittää edelleen.

– Näillä toimilla pyritään estämään suojatun aineiston laiton verkkolevitys niin internetissä kuin vertaisverkossakin, selvittää Anna Vuopala opetusministeriöstä.

Lakiesityksen ympärillä on keskusteltu myös siitä, ovatko DVD-levyjen aluekoodit lain määrittelemiä teknisiä suojakeinoja, eli onko niiden kiertäminen tästä eteenpäin rikos. Direktiivin määrittelyn mukaan kiekkojen aluekoodijärjestelmä ei kuitenkaan kuulu suojausten piiriin, eli muiden alueiden levyjä saa yhä tuoda omaan käyttöön.

Piratismin torjunta

Itärajan takainen piratismi rehottaa edelleen, ja piraattimarkkinoilta löytyy nykyään kaikkea; cd-levyjen lisäksi elokuvia, konsolipelejä ja tietokoneohjelmia.

Koskinen-Olssonin mukaan piratismilla on selvä vaikutus suomen tallennemarkkinoihin. Piraattien yhteenlaskettu määrä on markkinahintoihin nähden todella mittava. Rajoilla on pysäytetty ihmisiä joiden mukana on ollut paljon levyjä, ja joskus jopa useita kappaleita samoja nimikkeitä. Kyseessä on ollut ilmiselvää myyntiin tarkoitettua piraattimaahantuontia.

Uuden lakiehdotuksen mukaan piraattituotteiden maahantuonti olisi kokonaan kiellettyä, mutta muutaman tuotteen tuonti ei olisi rangaistavaa. Tuotteet voidaan ainoastaan menettää.

– Piratismia eli laittomasti valmistettua aineistoa ja sen levittämistä koskee lähinnä kielto tuoda maahan yksityiseen käyttöön piraattitallenteita, kertoo Anna Vuopala.

– Kiellon noudattamista ei varmaankaan voida aukottomasti valvoa. Sen lopullinen teho perustuukin siihen, kuinka säännös vaikuttaa yksittäisten matkailijoiden käyttäytymiseen.

Koskinen-Olssonin mukaan tämä on huomattava parannus lakiesityksen aikaisempaan versioon, jonka perusteella yksityinen henkilö olisi saanut tuoda piraattituotteita kymmenen kappaletta ilman rangaistusta.

– Tällainen kymmenen levyn tuontiraja ei oikein vastaa minun oikeuskäsitystäni. Että saat varastaa vähän, kunhan et varasta paljon.

Tekijänoikeuksien tulevaisuus

Tietoyhteiskunta elää parhaillaan murrosaikaa. Tietoverkoista on tulossa entistä tärkeämpi kanava digitaalisen informaation välityksessä. Samalla kun teosten osto ja lataaminen suoraan netistä yleistyy, fyysiset tallenteet kuten cd- ja DVD-levyt, ja jopa kirjat vähenevät.

Tämä on ollut yleinen ennustus tietoyhteiskunnan tulevaisuudesta. Pahimmissa uhkakuvissa on näkynyt tilanteita, jossa mediayhtiöillä ja tekijäinoikeuden haltijoilla on lähes täydellinen valta kontrolloida tuotteitaan myös niiden yksityiskäytössä. Voiko tulevaisuuden maailma olla sellainen, että musiikkia ei enää saisi ollenkaan cd-levyiltä, vaan jokainen kappale ja soittokerta jouduttaisiin lataamaan erikseen internetistä? Ja jokaisesta yksityisestäkin kuuntelukerrasta joutuisi maksamaan korvauksen.

Mutta kuten ennustuksissa yleensä, tulevaisuus voi olla hyvin erilainen kun on kuviteltu. Koskinen-Olsson toppuuttelee pahimpia uhkakuvia.

– Sähköinen kauppa kehittyy normaalin kaupankäynnin premisseillä. Kuluttajat määräävät millä tavalla markkinat verkossa kehittyvät. Tulevaisuudessa netistä voi saada cd-levyjen rinnalle sekä musiikkia että kuuntelukertoja. Se on kuluttajien valinta.

EFFI ei näe asiaa yhtä harmittomana. Järjestön mukaan mediayhtiöt haluavat lisäksi hallita mahdollisimman tehokkaasti myös teosten yksityistä käyttöä, ja tekijänoikeuslaki antaisi toteutuessaan tähän entistä paremman mahdollisuuden muun muassa maakoodien ja kopiosuojausten avulla.

– Uuden lain myötä myös vapaasti internetistä saatavaa tietoa saattaa tulla todella laajasti kielletyksi, kuvailee Välimäki.

– Lainvalmisteluprosessi on ollut tähän mennessä hyvin virkamiesvoittoista, jolloin virkamiehet ovat kysyneet lausuntoja ja lähinnä kuulleet mediateollisuuden äänitorvia, eikä kuluttajan kantaa ole muuten huomioitu kuin yleisessä lehtikirjoittelussa.

Lakiesitys on parhaillaan Eduskunnassa ja sen on tarkoitus astua voimaan 21.12.2002. Välimäki epäilee, ettei laki ehdi valmistua tällä aikataululla. Tärkeää uudistusta ei voi käsitellä pelkästään läpihuutojuttuna.