RightsCon 2019 – Tunis 11.-14.6.2019

Kesäkuiseen, järjestyksessä kahdeksanteen RightsConiin osallistui 3 Effiläistä. Leena Romppainen, Tapani Tarvainen ja allekirjoittanut. Kuten aikaisempinakin vuosina, pyrimme jakautumaan eri sessioihin, joiden kanssa oli pahimmillaan yhtä aikaa 20 muuta. Voitte siis kuvitella, että aikataulumme oli varsin intensiivinen – sessiot alkoivat yhdeksältä ja päättyivät kymmenen tuntia myöhemmin. Sen jälkeen luonnollisesti verkostoidutaan ainakin keskiyöhön asti, siinä vaiheessa toki varmaan jo viinilasi kädessä. Kolmen tällaisen päivän jälkeen sitä kokee tehneensä melkoisen urakan, mutta raportin tekeminen on silti vaikeaa. Aion nyt kuitenkin yrittää tehdä niin omasta näkökulmastani ja linkittää löydöksiini. Ensi kerralla teen paremmat muistiinpanot paikan päällä.

10.6. Maanantai – saapumispäivä
Lennän Barcelonan kautta Tunisiaan ja saavun Carthage -lentokentälle n. 14.30. Maahantuloprosessi on hidas ja kestää melkein puolitoista tuntia päästä ulos kentältä. Taksi kentältä maksaa hunajaa, ainakin paikallisessa valuutassa, mutta pienen ympärilleni katselun jälkeen, huomaan RightsConin edustajan hakevan konferenssiin osallistujia kentältä minibussilla ja pääsen kyytiin suoraan konferenssipaikalle ilmaiseksi ja hyvässä seurassa. Rekisteröidyin saman tien ja suuntasin omalle, vaatimattomamalle hotellilleni, jossa kaikki oli onnekseni myös puolet halvempaa.

11.6. Tiistai – avajaispäivä
Ensimmäisenä päivänä konferenssin aikataulu oli hyvinkin löysä. Kävin 1,5€ maksavassa parturissa, hankin paikallisen SIM-kortin (4€/1gb) ja suuntasin konferenssialueelle. Tämän päivän ohjelman ainoat viralliset sessiot olivat avajaisseremonia ja sen jälkeinen vastaanotto, jossa pääsi tapaamaan vanhoja tuttuja ja syömään pikkupurtavaa – etenkin hedelmät ja tunisialaiset taatelit olivat kerrassaan herkullisia! Tapasin myös MyData- ja Open Knowledge Finland -organisaatioista tutut Teemu Ropposen ja Karolina Mackiewiczin. MyDatalla oli konferenssissa oma tiski yhteisöalueella koko konferenssin ajan.

12.6. Keskiviikko – 1. konferenssipäivä

Konferenssin ensimmäiset sessiot alkoivat kello yhdeksältä. Yhteensä 75min aikaa ja 5 lightning-esitelmää ensimmäisessä sessiossa, joista yksi oli minun – GDPR for Citizens. Sessio meni ihan kohtuullisesti, vaikka aikaa olisikin pitänyt olla ainakin puoli tuntia vajaan 20min sijaan. Ihmiset tulivat kyselemään lisää projektistani ja sain yleisesti oikein hyvää palautetta.

Seuraavaksi menin DC3-tiimin kanssa sessioon, joka käsitteli taajuusalueita ja miten ihmisten pitäisi saada yksi taajuusalue (mielellään ilmaiseksi) käyttöönsä, mm. yhteisöverkkoja varten.

Ennen lounasta päädyimme Tapanin kanssa molemmat sessioon, jossa esiteltiin järjestelmää, joka varoitti ennakkoon pommituksista. Hala Systems on pelastanut jo satoja ihmishenkiä Syyriassa ja sitä rahoittavat muun muuassa Ruotsi ja Saksa. Vinkkasin tästä myös oman suurlähetystömme edustajalle, Rauno Merisaarelle, joka oli mukana konferenssissa.

Lounaan jälkeen tai oikeammin sen aikana, juutuin pariksi tunniksi keskustelemaan irakilaisen ja tunisialaisen naisen kanssa digitaalisista oikeuksista, Irakin kulttuurin järjestelmällisestä hävittämisestä ja Tunisialaisesta teknologiakeskittymästä noin puolen tunnin matkan päässä.

Kävin jonkin aikaa tuuraamassa Teemua, joka päivysti ahkerasti MyDatan tiskillä John Wünderlichin ja Karolinan kanssa. Tapasin myös Malesiassa asuvan espanjalaisranskalaisen J F Queraltin, joka kiinnostui MyDatasta kovasti ja hänen kanssaan tuli hengattua enemmänkin. Hän oli perustanut Virossa, Malesiassa ja Filippiineillä toimivan The IO Foundationin.

Myöhään iltapäivällä kävin kuuntelemassa myös Freedom Online Coalitionin session, jonka yksi päätarkoituksista oli tuoda esille 30 valtion allekirjoittama mietintö: Joint Statement and accompanying Good Practices for Governments on State-Sponsored Network Disruptions.

13.6. – 2. konferenssipäivä

Hotellini aamiaisen kahvi oli noin kolme kertaa normaalia vahvempaa. Se on hyvinkin mahdollisesti karmein koskaan juomani kahvi. Näin tapahtui onneksi vain yhtenä aamuna kahdeksasta.

Aamun ensimmäinen sessio koski algoritmien avoimuutta ja vastuullisuutta. Näitä olisi toki hyvä miettiä jo etukäteen softaa suunnitellessa ja eettisille minimistandardeille olisi tilausta.

Toinen sessio koski Australian kieltoa salaukselle. Taistelu hävittiin, mutta mitä siitä opittiin?

Kolmas sessio käsitteli tietosuojan, historian ja muistin suhdetta internetiin.

Tämän jälkeen lounastettiin Tapanin ja Leenan kanssa – edessä oli luvattoman pitkä jono, josta onneksemme RightsConin puheenjohtaja Brett Solomon tuli hakemaan meidät toiseen ravintolaan, jossa jonoa ei juuri ollut ja ruokaakin oli vielä oikein riittävästi.

Lähdin syötyämme taas päivystämään MyDatan tiskille jossa mainostin myös omaa tietosuojakurssiani.

Myöhemmin iltapäivällä kävin vielä EDRin Diego Naranjon johtamassa pyöreän pöydän keskustelussa tietosuojasta, jossa keskusteltiin etupäässä Euroopan Neuvoston jäsenmaiden allekirjoittamasta 108 periaatesopimuksesta, ja sen modernisoidusta versiosta, 108+:sta. Luonnollisesti mainostin tilaisuudessa hieman tietosuojaprojektiani.

Klo 19 aikoihin menin RightsConin bileisiin allasosastolle, jossa tapasin Luca Bellin, sovimme moderoinnista huomisaamun sessiossa, jonka olin luvannut hoitaa ja tapasin paljon muitakin tuttuja. Myöhemmin juhlat siirtyivät 13. kerroksen baariin, jossa tapasin Europolin tietosuojapäällikön. Hänen kanssaan jutellessa ilta venyi pikkutunneille saakka ja hauskaa oli!

14.6. – 3. konferenssipäivä

Liekö muillakin ollut melko hauskaa, sillä aamuinen konferenssiaula tuntui aika paljon hiljaisemmalta kuin edellisinä päivinä.. Sykähdin kuitenkin urheasti Lucan sessioon moderoimaan.

Aiheena olivat yhteisöverkot, niiden välinen yhteistyö ja niiden käyttämät parhaat ratkaisut, joita työstetään IGF:ssä esitettäväksi. YK:lla ja etenkin IGF:llä on jo pitkään ollut tavoite saada “seuraava miljardi ihmistä nettiin”. Yhteisöverkot ovat nähdäkseni paras vaihtoehto, varsinkin kaukana urbaanista asutuksesta.

Iltapäivällä kävin toisessa yhteisöverkkojen sessiossa jossa keskusteltiin sääntelystä, yhteisöverkkojen mahdollistajana. Täällä otettiin ilmainen taajuuskaista uudelleen esille, enkä kyllä itse ainakaan heti keksi, miksi vaatimus olisi kohtuuton.

Olimme kaikki sen verran väsyneitä, että taisimme jättää loppuseremoniat väliin. Illemmalla menimme yhdessä syömään muiden suomalaisten kanssa ravintolaan Tunisian rannalla, Suomen suurlähetystön kutsumana. Suomalaisdelegaatiomme teki hyvän yhteenvedon Rauno Merisaarelle ja sekä ruoka että miljöö olivat erinomaiset.

Restaurant Le Golf

 

 

Leave a Comment

Your email address will not be published.