Tiedustelulaki uhkaa perusoikeuksia | EFFI.org

Tiedustelulaki uhkaa perusoikeuksia

Lokakuu 2, 2015 - 12:12

Helsinki 1.10.2015
JULKAISUVAPAA HETI
Lehdistötiedote
Electronic Frontier Finland - Effi ry

Effi: Tiedustelulaki uhkaa perusoikeuksia

Electronic Frontier Finland - Effi ry on huolissaan hallituksen suunnittelemasta uudesta siviili- ja sotilastiedustelua koskevasta lainsäädännöstä. Tänään neljän ministerin pitämä tiedotustilaisuus ei ollut omiaan hälventämään tätä huolta.

"Ministeri Orpo vain totesi, ettei tavallisen kansalaisen osalta vaaroja olisi", ihmettelee Effin toiminnanjohtaja Nomi Byström. "Jos jo ennalta lähdetään siitä, ettei vaaroja ole, niihin ei osata varautuakaan. Ei kai ministeri kuitenkaan voi olla sitä mieltä, että Snowdenin paljastamasta NSA:n massavalvonnastakaan ei olisi mitään vaaraa tavallisille kansalaisille? Toivon kovasti, ettei Suomi päädy sellaiseen yhteistyöhön NSA:n kanssa, että suomalaisista tulee parallel constructionin uhreja. Tai ettei mikään muukaan taho tähän sitten syyllisty. Mutta mitä todellisia takeita meillä on? Ja aivan erityisesti toivon, ettei mikään muu valtio tai sen tiedusteluelin painosta Suomea lainvalmistelussa."

Lainsäädäntöhanke, joka kattaa sekä tietoliikenne- että ulkomaantiedusteluvaltuuksien käyttöönoton, on Suomelle täysin uusi ja ennenkokematon tilanne. Kansainvälisesti näiden valtuuksien ja aivan erityisesti siviilitiedustelun käyttöönotosta on varoittavia kokemuksia, joissa tehottoman massavalvonnan ansiosta on kuitenkin onnistuttu massarikkomaan ihmis- ja perusoikeuksia räikeällä tavalla.

"Tähän saakka lainsäädäntöhanke on edennyt suljettujen ovien takana erittäin - lähes pelottavan - nopeaan tahtiin", toteaa Effin varapuheenjohtaja Tapani Tarvainen. "Nyt luvattiin avointa käsittelyä. Toivottavasti sitä myös tarkoitetaan, ja kansalaisiakin kuunnellaan laajasti koko ajan valmistelutyön edetessä eikä vain lopuksi tuoda valmista ota-tai-jätä -pakettia hyväksyttäväksi."

Vaikka valmistelutyölle tulee antaa sekä tilaa että aikaa, nyt ollaan uhkaavalla tavalla tinkimässä molemmista. Liiallinen kiire ja salamyhkäisyys voivat kostautua. Seurauksena voi olla liian heikko lainvalmistelu, joka puolestaan johtaa aivan toisenlaisiin muutoksiin kuin haluttiin tai osattiin huomioida. Yhdysvaltojen NSA:n tai Venäjän FSB:n massavalvonnan tielle ei tule missään nimessä lähteä, ei edes ajautua.

Effi on huolestunut sekä lainvalmistelun nykyisestä etenemistavasta että tulevasta sisällöstä. Etenemisessä on syytä korostaa malttia ja aikaa, riittävää läpinäkyvyyttä sekä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen aitoa kuulemista, ei pelkästään muodon vuoksi.

"Aivan viime päivinä on julkisuudessa keskusteltu kybervakoilusta ja sen edellyttämästä valvonnasta ikään kuin valvonta olisi ainoa tai edes mielekäs keino, kun tietoturvan heikkous todellisuudessa on paljon isompi ja kuitenkin helpommin ratkaistava ongelma", huomauttaa Byström.

USA harjoittaa erittäin laajamittaista massavalvontaa, ja kuitenkin täysin riittämättömän tietoturvan johdosta yli 20 miljoonan hallinnon työntekijän henkilötiedot on varastettu, mukana yli viiden miljoonan henkilön sormenjäljet. Kotimaassa syksyllä 2013 ilmitullut ulkoministeriön vakoilutapaus olisi voitu estää asianmukaisilla tietoturvatoimilla. Näin ollen tehokas tietoturvalaki, joka vielä puuttuu, voisi pikemmin ja paremmin vastata niihin perusteluihin joilla nyt vedotaan usein täysin tehottoman massavalvonnan käyttöönottoon.

Lain sisällöstä Effi haluaa muistuttaa seuraavista:

1) Supon tiedonhankintaluvat pidettävä edelleen rikosperusteisina

Supolla on jo nyt kattavat oikeudet hankkia tietoa, mikäli kyseessä on rikosepäily. Effin mielestä nykyinen rikosperusteinen tiedonhankintaoikeus ei enää kaipaa lisäoikeuksia poliisille suunniteltuun lakiin, koska ehdotetut lisäoikeudet liittyisivät muuhun kuin rikosperusteisiin tiedonhankintaoikeuksiin. Poliisin oikeuksia tiedusteluun tulisi siten käsitellä esimerkiksi pakkokeino- ja esitutkintalaissa, missä muitakin salaisia pakkokeinoja on käsitelty.

Supon kannattama tuntemattomien uhkien seulonta ilman rikosperusteita kuulostaa huolestuttavalta perusoikeuksien loukkaamiselta, jota ei voida sallia demokraattisessa yhteiskunnassa. Muutenkin demokratiaa rapauttaa ns. chilling effect, eli ihmisten vapauden tunteen menetys jatkuvan valvonnan alaisena olemisen stressistä. Yhteiskunta, joka on jatkuvan valvonnan alla, ei ole enää demokratia.

2) Ehdotetun lainsäädännön tulee kunnioittaa perus- ja ihmisoikeuksia ja erityisesti luottamuksellisen viestinnän suojaa, yksityisyydensuojaa, henkilötietojen suojaa sekä sananvapautta. Näitä perus- ja ihmisoikeuksia suojaavat perustuslaki, Euroopan unionin perusoikeuskirja, Euroopan ihmisoikeussopimus sekä YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus.

Ei pidä unohtaa Digital Rights Ireland -tuomiota viime vuodelta. Siinä Euroopan unionin tuomioistuin piti oikeasuhtaisuusedellytyksen vastaisena sellaista viestintätietojen tallentamista, joka kohdistui laajaan ihmisjoukkoon ilman perusteltua rikosepäilyä.

Mikäli edessä on törmäys tulevan lainsäädännön ja perustuslain kanssa, ei tule vetää sitä erheellistä johtopäätöstä, että perustuslain tulee väistää. Tällainen olisi erittäin vakava asia: ?tavallinen? laki ei ole eikä sen tulekaan olla painoarvoltaan sama kuin ?perustavaa laatua? olevan. Perustuslaki on koko kansakunnan ja yhteiskuntajärjestelmän kantava pilari. Sen sahaaminen saa aikaan liikkeen, joka tulee olemaan paljon laajempi kuin nyt ajatellaankaan. Jos nyt lähdetäänkin kajoamaan perustuslakiin, kannattaa pitää mielessä, että vaikka perustuslakia voidaan kotimaassa muuttaa, Suomea sitovat edelleen EU:n perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus, sekä muut kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan. Ne eivät muutu suomalaisen tiedusteluintoilun takia.

"Ministeri Berner sanoi tiedotustilaisuudessa, että digimaailmassa pitäisi olla samat säännöt ja valtuudet kuin reaalimaailmassakin. Toivottavasti hän tarkoittaa, että kun paperikirjeitäkään ei saa aukoa systemaattisesti etsiäkseen sieltä mahdollisesti epäilyttäviä sanoja, sähköistä viestintääkään ei saisi analysoida sen enempää vain siksi että se on teknisesti helpompaa", jyrähtää puheenjohtaja Timo Karjalainen lopuksi.

Lisätietoja:

Nomi Byström
toiminnanjohtaja, Electronic Frontier Finland - Effi ry
0400 270 170
nomi.bystrom@effi.org

Tapani Tarvainen
varapuheenjohtaja, Electronic Frontier Finland - Effi ry
040 729 3479
tapani.tarvainen@effi.org

Mikko Kenttälä
hallituksen jäsen, Electronic Frontier Finland - Effi ry
040 746 5501
mikko.kenttala@effi.org

Timo Karjalainen
puheenjohtaja, Electronic Frontier Finland - Effi ry
050 590 3763
timo.karjalainen@effi.org

Electronic Frontier Finland - Effi ry on perustettu puolustamaan kansalaisten sähköisiä oikeuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus sensuroimattomaan viestintään, kohtuullisiin käyttöehtoihin digitaalista sisältöä ostettaessa sekä vapaus kehittää ja julkaista avoimia tietokoneohjelmia. Yhdistys herättää keskustelua ja pyrkii vaikuttamaan muun muassa lainsäädäntöhankkeisiin sananvapaudesta ja tekijänoikeudesta Suomessa ja Euroopassa. Mielestämme yksityisyyttä ei saa rikkoa, spämmäys tulee kieltää ja ohjelmistoideapatenteista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Yhdistyksellä on noin 1600 jäsentä. Lisätietoja Effin kotisivulta www.effi.org.