Tietoyhteiskunta-asiat eivät vaaliteema? | EFFI.org

Tietoyhteiskunta-asiat eivät vaaliteema?

Kirjoittaja: Ville Oksanen, Maaliskuu 12, 2007 - 11:42.

Jonkin aika sitten tulin luvanneeksi, että tässä blogissa julkaistaisiin ehdokkaiden vastauksia EFFI-aiheisiin kysymyksiin. Pelätyn tulvan sijaan tuloksena on ollut (melkein)täydellinen hiljaisuus - Suomessa tietoyhteiskuntasiasiat eivät tunnu olevan lainkaan vaaliteema. Tilanne on toinen esimerkiksi Briteissä, jossa asioista käydään keskustelua korkeimmalla poliittisella tasolla. Tästä tuoreimpana esimerkkinä toimii shadow chancellor George Osborne (konservatiivit) pitämä puhe, jossa hän linjasi voimakkaasti avoimen lähdekoodin puolesta:

"Shadow Chancellor George Osborne has promised that an incoming Conservative government would create a level playing field for open source software in the UK, in a move which could save taxpayers more than £600 million a year. In a speech at the Royal Society of Arts, he also announced the appointment of Mark Thompson, of the Judge Business School at Cambridge University, to advise the Party on how to make Britain the open source leader in Europe."

Ohessa ainoa tähän mennessä tullut vastaus:

****

Matti Kuronen:

> 1) Yksi hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman kärkihankkeista
> on "tekijänoikeusjärjestelmän jatkokehittäminen". Mitä tämän
> sinusta tulisi käytännössä tarkoittaa?

Minä ymmärrän asian varmaan vähän eri tavalla kuin istuva hallitus,
mutta itse näen ensisijaisena asiana korjata uuden tekijänoikeuslain
epäkohdat kuluttajan ja sisällöntuottajan kannalta.

> 2) Ilmeisesti heti keväällä tulee päätettäväksi laki teletunnistetietojen
> tallennuspakosta. Pitäisikö mielestäsi tallentaa vain direktiivin
> määräämät vähimmäistiedot vai tarvitaanko laajempaa kansalaisten
> seuraamista?

Vastaus on jo kysymyksenasettelussa, ei siis missään tapauksessa tarvita
laajempaa kansalaisten seuraamista.

> 3) Tulisiko julkishallinnon käyttää avoimia tiedostostandardeja
> (esimerkiksi Open Document Format)? Esim. Tanskassa julkishallinnolla
> on velvoite käyttää aina avoimia formaatteja. Olisiko Suomessa tarvetta
> saamaan käytäntöön?

Kyllähän se hyvin suotavaa olisi, tosin loikkaa ei ehkä voitaisi tehdä
ihan suoralta kädeltä vaan erilaisten pilottihankkeiden kautta ja
tukemalla avoimien standardien käyttöä. Julkishallinnossahan on
huomattavan paljon eri kokoisia ja erilaisia yksiköitä.

> 4) Tuleeko mielestäsi kouluissa käyttää ns. suodatusohjelmia, jotka
> estävät pääsyn ohjelmien valmistajien päättämille verkkosivuille?

Ei. Ne estävät pääsyn myös osalle asiallisista valistussivuista (ja
taitavat estää Pornaisten kunnankin sivuille pääsyn joissain
tapauksissa...)

> 5) Miten suhtaudut ohjelmistopatentteihin?

Ne hankaloittavat aika lailla nimenomaan pienten ja kehittyvien - ja
paljon työllistävien, pk-yrityksethän ovat suuri työllistäjä -
yhtiöiden toimintaa. En pidä hyvänä.

> 6) Jos julkishallinto siirtyisi käyttämään Linux-käyttöjärjestelmää,
> olisiko seurauksena säästöjä vaiko vain suuri riesa? Entä olisiko
> kouluissa ja opetuksessa saumaa Linuxille?

Vähän sama tilanne kuin tuossa kolmoskysymyksessä. Saumaa olisi sekä
julkishallinnossa että kouluissa, mutta siirto ei olisi ihan
ongelmatonta. Uskon kuitenkin, että säästöt ja hyödyt olisivat paljon
riesaa suuremmat.

> 7) Onko sinulla omakohtaista kokemusta avoimen lähdekoodin ohjelmistoista?

Eipä juuri.

> 8) Mitä mieltä olet sähköisestä äänestämisestä; siis siitä että
> kansalaiset voisivat äänestää kotoaan kunnallis- ja/tai
> eduskuntavaaleissa? Jos kannatat, niin miten äänestyksen luotettavuus
> ja vaalisalaisuus varmistettaisiin? Olisiko tässä avoimesta
> ohjelmakoodista haittaa vai hyötyä?

Ehdottomasti olen sen puolesta. Teknillisen Korkeakoulun
Ylioppilaskunnassa sitä on minun aikanani menestyksekkäästi kokeiltu
yhteistyössä Oikeusministeriön kanssa ja tulokset olivat hyviä.
Luotettavuus varmistetaan tietysti samalla tavalla kuin muutenkin:
kahdella eri tunnisteella. Ainoa esille otettu mahdollinen epäkohta on
pakottaminen (siis että joku pakottaa vieressäsi sinut äänestämään
kuten haluaa), mutta sehän on vaarana pankkiasioissakin ja lisäksi
vaaleissa voitaisiin tehdä niin, että varsinaisena vaalipäivänä
annettu ääni voisi kumota ennakkoon annetun. Uskon, että tähän
suuntaan ollaan menossa.

>Tulisiko tietoyhteiskunta- ja innovaatioasiat koota yhden ministeriön
> vastuulle esimerkiksi niin, että Liikenne- ja Viestintäministeriön
> viestintäyksikkö muodostaisi uuden ministeriön ytimen, johon
> lisättäisiin KTM:stä patentti ja tavaramerkkiosasto, OPM:n
> tekijänoikeusyksikkö ja VM:stä IT-johtamisyksikkö?

Ei, sillä asiat koskettavat jokaista ministeriötä ja on monta muutakin
poikkisektoraalista asiaa ja ohjelmaa. Hallinto byrokratisoituisi
entisestään lisäministeriöistä.