Effin kevätkokous pidettiin Jyväskylässä 15.5.2011 Voionmaan lukion tiloissa. Kiitokset Instanssi-tapahtuman järjestäjille yhteistyöstä!
Sääntömääräisten kokousasioiden ohella viikonloppuna oli muutakin Effi-ohjelmaa. Lauantaina Tapani Tarvainen puhui nyky-yhteiskunnan ilmiöistä, jotka ovat tuttuja George Orwellin 1984-romaanista (1948). Sen jälkeen pohdittiin ehdokkaita seuraaviksi Isoveli-palkinnon saajiksi.
Sunnuntaina pidettiin keskustelutilaisuus teemalla “Tekijänoikeudet murroksessa – miten käy muusikon elannon?” Effin vieraana oli muusikko ja musiikkialan yrittäjä Esko Turpeinen.
Kuvassa oikealta vastapäivään: Esko Turpeinen, Effin puheenjohtaja Timo Karjalainen sekä varapuheenjohtajat Tapani Tarvainen ja Leena Romppainen.
Tekijänoikeudethan eivät oikeastaan liity Effin varsinaiseen agendaan — kansalaisten sähköisten oikeuksien puolustamiseen — muuten kuin sen kautta, että tekijänoikeuksia joskus käytetään väärin. Esimerkiksi
Effi ei vastusta tekijänoikeuksia, vaan haluaa etsiä toimintamalleja, jotka kannustaisivat luovia ihmisiä tekemään viihdettä ja kulttuuria loukkaamatta muidenkaan oikeuksia.
Miksi yksityisyydensuoja sitten on tärkeää — mitä haittaa on siitä, että joku firma tai viranomainen tietää, missä kansalainen liikkuu netissä tai fyysisesti tai mitä hän tekee?
Effiläinen vastaus on, että aina joku saattaa haluta vahingoittaa toista, jolloin tieto on siihen ase. Vaikka ihmisellä ei olisi mitään varsinaisesti salattavaa, niin hän saattaa esimerkiksi menettää työpaikkansa jos on homoseksuaalinen tai väärän puolueen kannattaja.
Hallitus voi myös muuttua sellaiseksi kuin Syyriassa, jossa länsimaalaisille toimittajille puhuminen voi olla hengenvaarallista. Ei ole kauan siitä, kun Euroopassakin ihmisiä vainottiin. Yritysten ja viranomaisten toiminnan pitäisi ollakin nykyistä avoimempaa, kun taas yksityisten kansalaisten yksityisyys olisi jätettävä rauhaan.
Ihmisten elintavoista voidaan kerätä tietoa esimerkiksi markkinontitarkoituksiin. Oikein kohdennetut mainokset voivat auttaa kuluttajaa tekemään hyviä valintoja, mutta tällaisista eduista tietojen väärinkäytön riskit ovat liian kova hinta. Markkinointikulut muuten muodostavat huomattavan osan tuotteiden hinnoista; esimerkiksi pelialalla jopa 40 %. Tämäkin asia on muuttumassa, kun tietoa uusista tuotteista voi saada myös Internetin “viidakkorummun” kautta.
Kuka hyötyy nykyisenlaisesta tekijänoikeusjärjestelmästä?
Nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä ei ole tekijöillekään välttämättä kovin hyvä. Tekijänoikeusjärjestöt ovat tavallaan taiteilijoiden edunvalvojia, mutta valvovat myös omia etujaan. Useimmille artisteille tekijänoikeuskorvauksista muodostuva rahasumma on kovin vähäinen sekä toimeentulon kannalta että suhteessa työmäärään.
Säännöissä on sellainenkin omituisuus, että esimerkiksi äänilevyn tuottamista Gramex-korvauksista levyn taloudellinen tuottaja saa puolet, mutta taiteellinen tuottaja ei saa lainkaan osuutta vaan joutuu toimimaan yrittäjävastuulla. Tämä vääryys olisi syytä oikaista.
Tekniikan kehityksen ansiosta äänitysstudion perustamiseen tarvitaan huomattavasti vähäisempi pääoma kuin aiemmin. Siksi suuret levy-yhtiöt alkavat käydä tarpeettomiksi välikäsiksi artistin ja asiakkaan välillä. Kuitenkin tahot, jotka nykyän saavat paljon rahaa tekijänoikeuksista, puolustavat saavutettuja etuja kuin paperiliittolaiset.
Uuden tekniikan tuoma uudenlainen pelitilanne on ehkä uhka enemmän välikäsille kuin taiteilijoille, jotka voisivat saada työstään nykyistä enemmänkin rahaa jos pelisäännöt laaditaan oikeudenmukaisesti. Spotify– ja Flattr-palvelujen kaltainen systeemi, jossa käyttäjä saa ladata kiinteää kuukausimaksua vastaan kaiken minkä haluaa ja rahat jaetaan tekijöille näiden suosion suhteessa, vaikuttaa lupaavalta.
Monia muusikoita ei omien taloudellisten intressiensä valvonta kiinnosta lainkaan. He haluavat vain tehdä musiikkia ja antaa jonkun muun hoitaa kaiken muun. Siksi jonkinlaiselle manageritoiminnalle on kuitenkin aina tilausta.
Keskustelulle varattu runsaat kolme tuntia kului kuin siivillä. Turpeisen lähtiessä illan keikalleen suunniteltiin, että Effi voisi tavata muusikoita yhteistyön merkeissä enemmänkin.