Sähköisen äänestyksen kokeilun epäonnistumisesta
huolimatta moni ei tunnu ymmärtävän, mikä täysin sähköisessä äänestyksessä
on oikeasti pielessä. Ajatellaan, että kyse oli vain
lastentaudeista tai yksittäisistä virheistä. Ihmetellään, että jos
rahaliikenne onnistuu sähköisesti, niin miksi ei äänestäminen.
Sähköisen äänestysjärjestelmän tulisi sekä taata tuloksen oikeellisuus
että säilyttää vaalisalaisuus, mikä tekee äänestysjärjestelmän
suunnittelusta erittäin haastavan tehtävän – eivätkä esimerkiksi
pankkijärjestelmien periaatteet ole sellaisenaan
käyttökelpoisia.
Viestin perillemenon vaikeus
![[Sarjakuva kansalainen Matti Meikäläisen seikkailuista]](http://wp-content/uploads/Suomi_Voting2sub.png)
äänestämisestä.
kumosi kunnallisvaalin 2008 tuloksen sähköisen äänestyksen
kokeilukunnissa ja määräsi järjestettäväksi uudet vaalit. Effi on
yrittänyt vaikuttaa sähköisen äänestyksen hankkeeseen jo vuodesta
2005. Yhdistys on vastustanut Suomessa kokeillun kaltaisen
äänestysjärjestelmän käyttöönottoa. KHO:n päätös oli siten
menestyksekäs päätös Effin pitkälle urakalle. Vai oliko?
Ainakin joitakin pääkirjoituksia lukiessa vaikuttaa siltä, että
sanomaamme ei ole ymmärretty. Esimerkiksi Helsingin Sanomien (HS)
kyse oli vain lastentaudeista ja mitään suurempaa ongelmaa ei
pitäisi olla, koska rahaliikennekin onnistuu sähköisesti.
HS toivoo, että tästä vastoinkäymisestä ei
lannistuttaisi.
Pääkirjoituksen kirjoittanut ei ole ymmärtänyt. Hän ei valitettavasti ole
ainoa. Effi on siten epäonnistunut tiedotustehtävässään.
Esimerkiksi Effin Sähköäänestys-FAQissa
kerrotaan seikkaperäisesti, missä ja miksi HS:n pääkirjoitus erehtyi.
Samoihin asioihin on puututtu jo Effin
lausunnossa oikeusministeriölle tammikuussa 2006 ja muussa
Effin viestinnässä tämän jälkeen.
Viesti ei kuitenkaan tunnu menevän perille toivottavalla
tavalla, enkä tiedä, miten sen saisi menemään perille. Onneksi
kuitenkin on
niitäkin, jotka ymmärtävät.
Sama viestintä- ja ymmärtämisongelma on monessa muussakin
tietoteknisessä kysymyksessä, johon Effi on ottanut kantaa.
Hyväksyn, jos demokratiassa tehdään informoitu päätös, vaikka
päätös olisikin mielestäni väärä. Asiat eivät yleensä ole
mustavalkoisia. Minun on kuitenkin vaikea hyväksyä, että asioista
päätetään niitä ymmärtämättä.
Sähköisen äänestämisen epäonnistuminen
KHO perusteli päätöstään äänten katoamisella, joka johtui
ohjeistuksen puutteellisuudesta ja äänestyspäätteiden
käytettävyysongelmista. Nämä ovat yksittäisiä oireita jostain
muusta, eivätkä pelkkiä “lastentauteja”, kuten HS oletti – vaikka
toki riittäviä syitä äänestystuloksen kumoamiseen. KHO ei ottanut
lainkaan kantaa perustavampaa laatua oleviin puutteisiin.
Vaalituloksen kumoamisesta aiheutui harmia kunnille ja
kuntalaisille. Muuten äänestysjärjestelmän puutteiden paljastuminen
siten, että epäonnistuminen voitiin huomata, oli onnekasta.
Vakavimpia ovat nimittäin yleensä ne puutteet, joita ei huomata:
jos äänet olisivat esimerkiksi menneet väärille ehdokkaille, mutta
äänien kokonaismäärä olisi säilynyt oikeana, olisi virhettä tuskin
havaittu. Jos kokeilu olisi sujunut näennäisesti hyvin, olisi
sähköinen järjestelmä luultavasti otettu käyttöön koko maassa.
Seuraavissa vaaleissa olisi voitu enää vain toivoa, että äänet on
laskettu oikein ja että vaalisalaisuus on säilynyt.
Kokeilun epäonnistumisen jälkeen pitäisi olla selvää, että
oikein toimivan sähköisen äänestysjärjestelmän tekeminen on
äärimmäisen vaikea tehtävä jopa tietotekniikan ammattilaisille.
Osin saamme kiittää lopputuloksesta oikeusministeriön sekä
äänestysjärjestelmän toimittaneiden Tieto Oyj:n ja katalonialaisen Scytl:n riman alittanutta suoritusta.
Mitkä sitten ovat niitä muita perustavaa laatua olevia ongelmia
Suomen sähköisessä äänestysjärjestelmässä? Effin Sähköäänestys-FAQ
käsittelee aihetta yksityiskohtaisemmin, mutta nostan tässä esiin
neljä asiaa: ero pankkijärjestelmiin, järjestelmän monimutkaisuus,
vaalituloksen oikeellisuus ja vaalisalaisuuden säilyminen.
Ero pankkijärjestelmiin. Usein ihmetellään,
että jos rahasiirrot osataan tehdä sähköisesti, niin miksi ei
sitten äänestämistä. Joidenkin mielestä pankkijärjestelmät ovat
jopa tärkeämpiä kuin äänestäminen(!). Pankkijärjestelmissä yksi
keskeinen turvamekanismi on rahasiirtojen jäljitettävyys ja
moninkertainen kirjanpito. Tämä mahdollistaa virheiden huomaamisen
ja oikaisun. Äänestysjärjestelmässä taas jäljitettävyyttä ei voi
käyttää samalla tavalla, koska vaalisalaisuuden vuoksi ääntä ja
äänestäjää ei saisi yhdistää keskenään. Turvallisen sähköisen
äänestysjärjestelmän tekemiseen ei siis voi sellaisenaan soveltaa
pankkimaailman oppeja. Sähköäänestys-FAQissa kerrotaan aiheesta
lisää.
Järjestelmän monimutkaisuus. Voisi luulla, että
yhteenlasku onnistuu tietokoneelta helposti. Sähköinen
äänestysjärjestelmä on kuitenkin hyvin monimutkainen kokonaisuus.
Vaikka yksittäisen osan virhetoiminnon todennäköisyys olisikin
pieni, niin todennäköisyys on paljon suurempi sille, että
jotain menee pieleen. Suomessa epäonnistui tällä kertaa
ainakin ohjeistus ja käytettävyys. Seuraavalla kerralla jokin muu
osa voisi pettää.
Vaalituloksen oikeellisuus. Sähköinen
äänestysjärjestelmä on monimutkainen ja liikesalaisuuksien suojaama
kokonaisuus, joka on äänestäjien näkökulmasta musta laatikko.
Äänestäjä naputtelee äänestyskopissa ehdokkaan numeron ja myöhemmin
tietokone ilmoittaa oikeusministeriölle eri ehdokkaiden saamat
äänimäärät. Mitä tapahtuu äänestystapahtuman ja tuloksen
ilmoittamisen välissä? Hyväksyisimmekö järjestelyn, jossa
äänestyslipukkeet annettaisiin suljettuun koppiin, jossa istuu
katalonialaisia ääntenlaskijoita. Nämä laskisivat kopissa äänet
yhteen ja ilmoittaisivat päivän päätteeksi tuloksen. Mitään
tarkistuslaskentaa ei voisi tehdä, koska äänestysliput olisivat
kopissa ja kopin ovi olisi kiinni. Tällaisen järjestelmänhän
oikeusministeriö oli ostanut. Saksan perustuslakituomioistuin
totesi äskettäin tällaiset äänestysjärjestelmät perustuslain
vastaisiksi, koska äänestäjät eivät voi
tutustua järjestelmän toimintaan vakuuttuakseen siitä,
että äänet lasketaan oikein.
Vaalisalaisuuden säilyminen. Vieläkin on
tallella tieto siitä, kuka äänesti ketäkin sähköisesti
kunnallisvaaleissa. Oikeusministeriön mukaan tämä tieto on salattu
ja siten syytä huoleen ei ole. Kysymys kuuluukin, kuinka paljon
haluamme luottaa oikeusministeriön virkamiehiin tässä asiassa.
Monessa muussa maassa nämä läksyt on opittu kovien kokemusten
kautta. Suomessa varoituksia ei haluttu kuunnella eikä muiden
maiden kokemuksia sähköisestä äänestämisestä (ks. Sähköäänestys-FAQ,
esim. kohdat “Väite: Sähköistyminen on tulevaisuutta” ja “Tietokone
ei tee virheitä”) haluttu huomioida.
Paperivarmistus ja nykyinen äänestysjärjestelmä
Effi on vaatinut, että jos sähköinen äänestys halutaan kaikesta
huolimatta toteuttaa, pitää käyttää paperivarmistusta. Äänestyspääte
tulostaisi äänestäjälle tositteen, jossa on äänestetyn ehdokkaan
numero. Äänestäjä tarkastaisi tositteen ja laittaisi sen uurnaan.
Näin voitaisiin aina suorittaa sähköisestä järjestelmästä
riippumaton ymmärrettävä tarkistuslaskenta. Jos Suomessa olisi
Effin vaatimalla tavalla käytetty paperivarmistusta, ei
kunnallisvaaleja tarvitsisi nyt uusia, koska tulos voitaisiin
laskea perinteiseen tapaan paperitositteiden avulla. Esimerkiksi
Yhdysvalloissa suurin osa osavaltioista ei enää salli ilman äänestäjän
tarkastamaa paperitositetta tapahtuvaa äänestystä.
Nykyinen paperiäänestysjärjestelmä kehitettiin aikana, jolloin
ihmiset eivät luottaneet toisiinsa. Ääntenlasku tehdään
hajautetusti äänestyspaikoilla kilpailevien puolueiden edustajien
valvonnassa. Vaalijärjestelmämme on suunniteltu tällaiseksi, jotta
vaalisalaisuuden säilymiseen ja vaalitulokseen voitaisiin luottaa,
vaikka osa vaalivirkailijoista tai virkamiehistä olisi
epäluotettavia. Äänestystuloksen laajamittainen huomaamaton
väärentäminen vaatisi maantieteellisesti laajan ja puoluerajat
ylittävän salaliiton. Kunnallisvaaleissa testattu sähköinen
äänestysjärjestelmä olisi ollut vanhaan verrattuna merkittävä askel
taaksepäin.
Lopuksi voi esittää kysymyksen, johon emme ole vieläkään saaneet
kunnon vastausta. Mitä merkittävää etua saavutettaisiin sillä, että
hyvin toimiva äänestysjärjestelmä korvattaisiin sähköisellä –
muodikkuuden lisäksi? Olisivatko hyödyt merkittävämmät kuin edellä
kuvatut haitat?
Tämä dokumentti on Public
Domainia.