Seuraava kirjoitus on Liikenne- ja viestintäministeriön 10.5.2004 julkaisema vastine Ville Oksasen Helsingin Sanomissa 7.5.2004 julkaistuun mielipidekirjoitukseen "Poliisin oikeuksista keskusteltava".


Tunnistamistietojen tallentamisen hyödyt ja haitat punnitaan

Poliisin oikeuksista käydyssä keskustelussa Ville Oksanen otti aiheellisesti esiin (HS 7.5.) myös teletunnistamistietojen tallentamisvelvollisuuden. Oksasen esittämiä tietoja on syytä hieman tarkentaa.

Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt julkilausuman terrorismin torjunnasta. Siinä kehotetaan Euroopan unionin neuvostoa kehittämään lainsäädäntöä siten, että palveluntarjoajat velvoitettaisiin säilyttämään liikennetietoja. Parhaillaan oikeus- ja sisäasiainneuvoston käsittelyssä onkin aloite tunnistamistietojen tallentamiseksi. Jo ennen julkilausuman hyväksymistä liikenne- ja viestintäministeriö asetti tunnistamistietojen tallentamistarvetta arvioivan työryhmän. Työryhmän tavoitteet ovat ensisijaisesti kansallisia. Taustalla on hallituksen lokakuussa 2003 eduskunnalle antama esitys sähköisen viestinnän tietosuojalaiksi. Esitys ei sisältänyt tunnistamistietojen tallentamisvelvollisuutta poliisin toivomuksesta huolimatta. Tallentamistarve päätettiin kuitenkin selvittää.

Poliisin ongelmista saada oikeuksiensa puitteissa teleyrityksiltä tunnistamistietoja on keskusteltu jo pitkään. Voimassa olevan ja tulevankin lainsäädännön mukaan tunnistamistiedot pitää lähtökohtaisesti hävittää sen jälkeen kun tietojen käsittely on päättynyt. Käsittely, joka sisältää tallentamisen, on sallittua vain laissa säädettyihin tarkoituksiin kuten laskutus tai teknisen vian tai virheen havaitseminen. Taustalla oleva direktiivi antaa jäsenmaille mahdollisuuden poiketa hävittämisperiaatteesta mm. rikostutkintaan ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä.

Tallentamisvelvollisuuden tarvetta on vaikea arvioida. Ministeriön työryhmän tehtävänä on määritellä, mitä ja kuka tallentaisi, kuinka pitkäksi aikaa ja kuka maksaisi kustannukset. Hyötyjen ja haittojen suhdetta on pohdittava. On arvioitava, mitkä ovat haitat sanavapaudelle, yksityisyyden suojalle tai teleyritysten liiketoiminnalle suhteessa rikostutkinnan tai -torjunnan helpottumiseen tai kansallisen turvallisuuden paranemiseen. Tallennetun tiedon käyttöön liittyy poliisin oikeuksien pohdinta ja tallennettuihin tietoaineistoihin mm. käytettävyys- ja tietoturvaongelmia.

Oksanen arvosteli sitä, ettei ryhmässä ole kansalaisyhteiskunnan edustusta. Mukana ovat keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom, tietosuojavaltuutetun toimisto, sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö. Ryhmä on pieni, mutta mitään ei ole tarkoitus valmistella salassa. Työn käynnistämisestä on tiedotettu, ja eri tahojen näkemyksiä aiotaan kuulla laajasti. Lopputuloksesta käydään toivottavasti sekä poliittista että kansalaiskeskustelua.

Kristiina Pietikäinen
Viestintäneuvos, työryhmän puheenjohtaja
Liikenne- ja viestintäministeriö