Lausunto tekijänoikeuslaista: luvattoman verkkojakelun vastaiset toimet | EFFI.org

Effin vastaus opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntöön "Luonnos hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain muuttamisesta" koskien luvattoman verkkojakelun vastaisia toimia

24.1.2014
Electronic Frontier Finland ry
www.effi.org

Electronic Frontier Finland ry (Effi) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto asiasta. Kuten aikaisemmin, yleisellä tasolla järjestö toivoo, että tekijänoikeuslainsäädännössä luovuttaisiin tällaisten yksittäisten "pistemäisten" korjausten tekemisestä ja katsottaisiin hetkeksi järjestelmän kokonaistilaa ja uskottavuutta kansalaisten silmissä. Jotta järjestelmä pysyisi uskottavana, sen tulisi olla oikeudenmukainen kansalaisten silmissä. Effin näkemyksen mukaan lainsäädännön ja tuomioistuinten päätösten seurauksena nykyjärjestelmä on menettänyt pitkälle legitiimiytensä, mitä ei korjata erityisesti säädöksiä kiristämällä.

1. Pää syvällä hiekassa

Effin mielestä erityisen huolestuttavaa on se täydellinen ignoranssi, jolla OKM:ssä suhtaudutaan tiedossa olevaan tekniseen kehitykseen. Ministeriö näyttää (esimerkiksi) nyt lausunnolla olevan esityksen perusteella luottavan sokeasti IFPI:n ja vastaavien sisältöteollisuuden lobbausjärjestöjen tuottamiin materiaaleihin. Tämä siitä huolimatta, että kyseiset järjestöt eivät ole tunnetusti kunnostautuneet uusien teknologioiden vaikutusten ennustajina.

Millaisessa ympäristössä tekijänoikeuslain tulisi sitten toimia? Vaikka verkkopalvelut ovatkin jatkossa yhä keskeisempiä, myös kansalaisten välinen suora kommunikaatio on jatkossa myös yhä tehokkaampaa. Esimerkiksi kannettaviin tallennusmedioihin tulee mahtumaan kaikki koskaan tehty musiikki vielä tämän vuosikymmenen aikana ja elokuvat seuraavat pian perässä. Toisin sanoen, tekijänoikeusjärjestelmän tulisi toimia ympäristössä, jossa ainoa keino estää kaiken koskaan tehdyn kulttuurin kopioiminen on valvoa kaikkea kansalaisten henkilökohtaista kahdenvälistä kommunikaatiota. Jos OKM haluaa lähteä rakentamaan tällaisen valvontayhteiskunnan, nyt tehty esitys on hyvä, mutta täysin riittämätön alku tälle prosessille. Effi suositteleekin tutustumista NSA:n toimintaan, josta löytyy tarvittava vakoiluteknologia valmiiksi tällaisen Panoptikon-yhteiskunnan rakentamiseen.

2. Ehdotuksen sisältö

Lausuntopyynnössä ehdotetaan sekä uutta verkkoliikenteen hidastamismääräystä että muutoksia nykyiseen keskeyttämismääräykseen.

Lausuntopyynnössä analysoidaan erityisesti neljää luvattoman verkkojakelun vähentämiskeinoa: 1) kirjemenettely eli ilmoitusmenettely, 2) pääsyn estäminen palveluun, 3) verkkoliikenteen hidastamismääräys, 4) verkkotunnuksen sulkeminen. Näistä siis keinot 2 ja 3 ovat nyt kommentoitavan hallituksen esitysluonnoksen keskiössä. Keinojen 1 ja 4 oli havaittu olevan sekä periaatteellisista että käytännöllisistä syistä ongelmallisia, mikä onkin oikea johtopäätös. Kuitenkin myös keinot 2 ja 3 ovat ongelmallisia, vaikka esityksessä onkin korostettu keinojen käyttötilanteiden rajoittamista ja tapauskohtaista arviointia.

Hidastaminen ei voi saavuttaa sille asetettuja tavoitteita käytännössä. On toki myönteinen tavoite, että toimenpiteiden haittavaikutukset lailliselle verkkotoiminnalle halutaan minimoida. Hidastusehdotuksen puutteet paljastuvat kuitenkin juuri tarkastelemalla kriittisesti, miten hidastusjärjestelmän pitäisi toimia, jotta haittavaikutukset voitaisiin minimoida samaan aikaan vaikeuttaen piratismia "riittävästi".

Jos liikenteen hidastus otetaan käyttöön, miten määritetään, kuinka paljon liikennettä pitäisi hidastaa? Rajanveto on vaikeaa, käytännössä mahdotonta. Lisäksi on sangen epäuskottavaa, että hidastamisen kaltainen toimi vaikuttaisi piratismia vähentävästi.

Jos tietyn IP-osoitteen liikennettä hidastetaan vain vähän, jotta laillinen liikenne ei kärsisi liikaa, niin myös hidastus laittomalle liikenteelle on merkityksetön. Jos IP-osoitteen liikennettä hidastetaankin niin paljon, että laiton liikenne hidastuu merkittävästi, niin myös laillinen liikenne kärsii kohtuuttomasti. "Oikeaa" hidastuksen määrää ei voida todellisuudessa määrittää. Hidastuksen määrä olisi mielivaltainen. Hidastuksen määrästä päättävä taho, esimerkiksi tuomioistuin tai asiassa harkintaa käyttävä operaattori, on mahdottoman tehtävän edessä: järkevää lopputulosta ei voi saavuttaa, olipa valittu hidastuksen määrä mikä tahansa.

Hidastamista perustellaan esityksessä liikenteen estämiseen verrattuna lievempänä keinona. Mielikuva lievästä keinosta voi johtaa siihen, että kyseistä keinoa käytetään keveämmin perustein ja tämän takia keinon käyttö yleistyy liiallisesti. Toinen mahdollinen (ehkä todennäköisempi) tulevaisuudenkuva on, että hidastuksen käyttö huomataan käytännössä tehottomaksi ja monimutkaiseksi. Tietojemme mukaan oikeudenhaltijat ovat jo todenneet, etteivät hakisi hidastusmääräystä, jos keskeytysmääräys on olemassa.

Lisäksi esimerkiksi The Pirate Bay -tyyppisen toimijan laittomuuksien rajoittamisessa nettipalvelun liikenteen hidastus olisi erityisen tehoton toimenpide. Kuten ehdotuksessa todetaan, The Pirate Bay:n kaltaiset toimijat ei jaa itse mediatiedostoja, vaan ainoastaan hyvin pieniä, tyypillisesti kymmenien kilotavujen kokoluokassa olevia .torrent-muotoisia kuvaustiedostoja, joiden perusteella varsinaisen sisällön lataus (megatavuja, gigatavuja) käynnistetään muilta tietokoneilta. Nämä Torrent-järjestelmän ominaispiirteet on kuvailtu myös opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä sekä tiedostettu hallituksen esityksessä. On selvää, että The Pirate Bay -tyyppisen toimijan hidastaminen olisi hedelmätöntä: pieni .torrent-tiedosto tulee kyllä käyttäjälle perille hieman hidastettunakin, ja tämän jälkeen itse piraattisisältö ladataan hidastamattomilta vertaisverkon tietokoneilta.

3. Verkkoneutraalisuus

Verkkoliikenteen hidastaminen tai estäminen sen kohdeosoitteen, lähdeosoitteen tai muun sellaisen ominaisuuden perusteella rikkoo verkkoneutralineettia vastaan. Verkkoneutraliteetti (net neutrality, network neutrality, netin neutraliteetti) tarkoittaa, että verkossa kulkevaa liikennettä on kohdeltava tasa-arvoisesti riippumatta sen ominaisuuksista kuten kuljetettavasta sisällöstä tai käytetystä palvelusta.

Hallituksen esityksessä tuodaan esiin verkkoneutraliteetin keskeinen merkitys. On positiivista, että asian tärkeys on lähtökohtaisesti tiedostettu verkkoliikenteen vaikeuttamista koskevassa pohdinnassa.

Verkkoneutraliteettia uhkaaviin muutoksiin on suhtauduttava erityisen suurella vakavuudella. Esimerkkinä asiasta EU:n tasolla todettakoon, että verkkoneutraliteettia näennäisesti tavoitteenaan pitävä asetusehdotus (sähköisen viestinnän sisämarkkinoita koskeva EU-komission asetusehdotus) on jäänyt EU:n tietosuojavaltuutetun ja aktivistien hampaisiin, koska sisältää itse asiassa verkkoneutraliteettia rikkovia ehdotuksia, jotka on mahdollisesti lobbaajien myötävaikutuksella integroitu muuten verkkoneutraliteettihakuiseen ehdotustekstiin. EU:n tietosuojavaltuutettu on 14.11.2013 lausunnossaan todennut, että komission asetusehdotus jättää liikaa mahdollisuuksia ihmisten verkkoliikenteen eriarvoiseen kohteluun esimerkiksi käytettävän nettisisällön perusteella ja vaarantaa yksityisten ihmisten tietosuojaa liikenteen monitoroinnin tai suodatuksen kautta.

Myös esimerkiksi Internet Society (ISOC) 14.1.2014 julkisessa kannanotossaan painotti verkkoneutraliteetin elintärkeyttä Internetin roolille avoimena viestintäalustana ja taloudellisen kasvun mahdollistajana. ISOC:n mukaan verkkoneutraliteettia koskevien säännösten pohjana tulee olla mm. estämätön pääsy sisältöihin ja sovelluksiin.

Niin Suomessa kuin EU:ssakin täytyy verkkoneutraliteettia koskevien lakien ja asetusten olla todelliseen neutraliteettiin pyrkiviä; niihin ei tule kevein perustein lisätä reikiä, joiden vuoksi kansalaisten verkkoliikennettä yhtäkkiä pystytäänkin valvomaan, suodattamaan ja haittaamaan. Internetin globaalin käyttökelpoisuudenkin näkökulmasta on myös outoa, että jokin alueellinen hallinto (esimerkiksi tietty valtio) pyrkii luomaan IP-osoiteavaruuteen epäsymmetrisesti, yksipuolisesti määrättyjä katvealueita.

Esityksessä todetaan, että on "...varmistuttava, ettei määräys kohtuuttomasti estäisi palvelun kautta mahdollisesti saatavan laillisen aineiston saavutettavuutta." Tämän sinänsä kannatettavan ajatuksen kanssa on kuitenkin lähes ristiriidassa heti sen jälkeinen tekstiosio, jonka mukaan "tuomioistuimen olisi... ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät seikat, määrättävä kokonaisuuden kannalta tehokkaimman toimenpiteen käyttämisestä." Tässä ilmaisu "tehokkain" antaa vaikutelman, että haetaan tehokkuutta nimenomaisesti tekijänoikeuden haltijoiden näkökulmasta. Tehokkuus ei saa tarkoittaa tehokkuutta oikeudenhaltijoiden näkökulmasta, eikä myöskään käsiteltävänä olevan tapauksen laskennallisten kustannusten näkökulmasta. "Tehokkuutta" pohtiessa täytyy ajatella yhteiskunnan kokonaisetua, etenkin myös toimenpiteiden vaikutusta sananvapauden käyttämiseen.

Hallituksen esityksessä myös osittain myönnetään, että ehdotetut toimenpiteet olisivat todennäköisesti tehottomia juuri niitä piratismin muotoja vastaan, joita torjumaan ne on suunniteltu: "...Mahdollisuus hidastamismääräykseen ei siten sinällään edistäisi salattujen liittymien käyttämistä vaan on oletettavaa, että nykypäivänä kaikki laiton toiminta on jo siirtynyt käyttämään salattuja verkkoja ja niihin on mahdollista puuttua vain siltä osin kuin palvelu on julkisesti saatavilla." Lauseen sisäisestä ristiriitaisuudesta huolimatta siinä näytetään edes hetkellisesti tunnistettavan se tosiasia, ettei ehdotuksilla olisi todellista vaikutusta niihin kansalaisiin, jotka haluavat rikkoa lakia.

4. Vaihtoehto

Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitteessa, joka sai tarvittavat 50 000 allekirjoitusta vuonna 2013, tuodaan esille ne keskeiset ideat, jotka muodostaisivat Effin mielestä oikean lähtökohdan lainsäädännön muutokselle, jossa tähdättäisiin hyödyttömän ja haitallisen lisäregulaation sijaan järjestelmän legimiteetin parantamiseen. Keskeiset kohdat ovat:

  • Ylimitoitetuista pakkokeinoista tekijänoikeustapauksissa tulee luopua. "Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi 10.12.2012 päätöksen Dnro 4565/4/12, jonka mukaan kohun aiheuttaneen (ns. 'chisugate') 9-vuotiaan tytön rikosepäilyn aiheuttama kotietsintä ja Nalle Puh -tietokoneen takavarikointi poliisin toimesta oli nykyisen lain mukaan sallittua. Jotta vastaava epäoikeudenmukaisena koettu toiminta voidaan jatkossa katsoa ylimitoitetuksi, on lakia muutettava."
  • Keskeyttämismääräyksestä tulee luopua: on poistettava tekijänoikeuslain pykälät, jotka "mahdollistavat oikeudenhaltijoille siviilioikeudellisen mahdollisuuden saada selville käyttäjän IP-numero ja vaatia verkkoyhteyden katkaisemista" eli teleyritykseen kohdistuva keskeyttämismääräys. (Sinänsä on hyvä, että olemassa olevassa laissa on keskeyttämistä rajaavia sääntöjä kuten se, että keskeyttämismääräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta lähettää tai vastaanottaa viestejä. Kuitenkin keskeyttämismääräyksen mahdollisuus rikkoo verkkoneutraliteettia, mistä enemmän myöhempänä tässä lausunnossa. Lisäksi nykyinen oikeuskäytäntö näyttää hyväksyvän oheisvahingot: "Myöhemmin tuomioistuimet ovat ratkaisseet, että 60 c §:n nojalla on mahdollista hakea pääsyn estoa tiettyyn laittomaan, eli tekijänoikeutta loukkaavaa aineistoa tarjoavaan palveluun. ... Oikeus ei ole edellyttänyt, että määräystä voidaan soveltaa vain tekijänoikeutta loukkaavaan sisältöön vaan se voi koskea myös palvelussa olevaa aineistoa, jonka yleisön saataviin saattamiseen luvat on yksittäistapauksessa saatu tai kyse on suojasta vapaasta aineistosta.")
  • Rangaistuksenomaisista vahingonkorvaustuomioista on luovuttava. "Mittavilla yksittäisiin henkilöihin kohdistuvilla vahingonkorvaustuomioilla on pyritty pelotevaikutuksen aikaansaamiseen, joka muistuttaa Suomen oikeusjärjestelmälle aiemmin vierasta amerikkalaistyylistä punitive damages -mallia. Punitive damages -korvauksissa vastaaja tuomitaan maksamaan kantajalle todellisuudessa aiheutuneiden vahinkojen lisäksi ylimääräistä korvausta, jonka tarkoituksena on pelottaa vastaaja ja muut potentiaaliset vahingontekijät noudattamaan lakia."

5. Lopuksi

Koska tämä hallituksen esitys on varsin selkeästi tehty juuri kansalaisaloitteen ehdotusten vastapainoksi, emme ole niin naiiveja, että oikeasti kuvittelisimme esittämiemme kantojen menevän läpi. Varaamme kuitenkin tällä lausunnolla oikeuden olla 5-10 vuoden päästä huomattavan omahyväisiä, kun nyt ilmeisen selkeästi valittu (vrt. absoluuttisen puolueellinen KV-oikeusvertailu) virallinen linja osoittautuu umpikujaksi. Siltä varalta, että olemme väärässä tilanteen poliittisen analyysin suhteen, liitämme tämän lausunnon liitteeksi Pekka Savolan lisensiaattityön, jossa käydään läpi verkkosensuurin todelliset mahdollisuudet ja syyt – hankkeessa on viime kädessä kyse IFPI:n & kumppanien valtapelistä, ei todellisesta piratismin vastustamisesta.

Electronic Frontier Finland ry:n puolesta,

Ville Oksanen
Varapuheenjohtaja
FT (teknologiaoikeus), OTK

Pekka Savola: Internet-operaattoreihin kohdistetut tekijänoikeudelliset estomääräykset erityisesti vertaisverkkopalvelun osalta, lisensiaattityö, Aalto-yliopisto, 2012

AttachmentKoko
EFFI-FI-OKM240114.pdf201.62 KB