EFFIn kanta ohjelmistopatentteihin

Tämä dokumentti on saatavana myös muissa
formaateissa:


Helsinki 29.7.2003
Avoin kirje
Electronic Frontier Finland
– EFFI ry

Jakelu: Suomalaiset
europarlamentaarikot

EFFIN KANTA OHJELMISTOPATENTTEIHIN

Euroopan parlamentti käsittelee direktiiviehdotusta,
joka koskee tietokoneohjelmistojen patentointia. Electronic
Frontier Finland ry (EFFI) toivoo, että suomalaiset
eurokansanedustajat toimisivat aktiivisesti direktiivin
kohdalla tavoitteenaan sellaisen järkevän
kompromissin aikaansaaminen, millä voidaan turvata
erityisesti PKT-sektorin olemassaolo ohjelmistoalalla
unohtamatta kuitenkaan myös Nokian kaltaisten
eurooppalaisten globaalien yritysten kilpailukykyä.
Yhdistyksen mielestä tähän lopputulokseen
päästään parhaiten muotoilemalla direktiivi
siten, että patentoinnin edellytyksenä on edelleen
todellinen yhteys fyysisen maailman ilmiöihin.
Tämä mahdollistaa toisaalta kuluttajaeletroniikan ja
laitteistojen suojaamisen ja toisaalta poistaa liialliset
oikeudelliset riskit yrityksiltä, jotka keskittyvät
pelkästään ohjelmistotuotantoon.

Konkreettisesti EFFI toivoo, että arvoisat
vastaanottajat voisivat tukea mahdollisimman laajasti
kulttuuri- ja sivistysvaliokunnassa ja teollisuusvaliokunnassa
komission pohjaan tehtyjä esityksiä, jotka eivät
ole mukana tämän hetkisessä oikeusvaliokunnan
raportissa.

Taustaa

Euroopan patenttitoimisto (EPO) on jo jonkin aikaa
myöntänyt ohjelmistotuotepatentteja –
mahdollisesti Euroopan patenttisopimuksen vastaisesti. Suomessa
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) päätti alkaa
hyväksyä mahdollisesti patenttilain vastaisesti
ohjelmistotuotepatentteja 14.2.2003, samalla kun direktiivi on
vielä käsittelyssä Brysselissä.

Ohjelmistotuotepantentit ovat usein
käytännössä ohjelmistopatentteja

Euroopan patenttisopimuksen ja patenttilain mukaan
tietokoneohjelmaa tai matemaattista teoreemaa sellaisenaan ei
voi patentoida. Kärjistetysti tämä tarkoittaa
esimerkiksi sitä, että Pythagoraan teoreemaa, jota
voidaan käyttää kahden pisteen välisen
etäisyyden laskemiseen, ei voisi patentoida
sellaisenaan.

EPOn ja PRHn tulkinnan mukaan tietokoneohjelman tai
matemaattisen teoreeman käytännölliset
sovellukset voi kuitenkin patentoida. Esimerkin tapauksessa
tämä tarkoittaisi sitä, että Pythagoraan
teoreeman kaikki mahdolliset käyttötarkoitukset
(esim. kahden pisteen välisen etäisyyden laskeminen
tietokoneen ruudulla) olisivat patentoitavissa.
Tietojenkäsittelytieteen tutkimuksessa tällaisia
vastaavia, matemaattisesti perustavanlaatuisia lauseita
löytyy edelleen. Vaikka tietokoneohjelmaa tai -algoritmia
ei voikaan patentoida “sellaisenaan”, olisivat sen kaikki
järkevät käyttötarkoitukset
patentoitavissa, mikä johtaa samaan lopputulokseen, kuin
jos ohjelma tai kaava olisi patentoitu sellaisenaan.

Asiantunteva patenttiasiamies pukeekin ohjelmistopatentin
ohjelmistotuotepatentiksi ja käyttää
hakemuksessa esimerkiksi sanoja “prosessi” ja
“järjestelmä” täyttääkseen
keinotekoisesti teollisen sovellettavuuden ja teknisyyden
vaatimukset. Tämä on nykyinen tapa kiertää
säädöksiä.

Ohjelmistopatentit ovat vaikeaselkoisia

Ohjelmistopatentit on kirjoitettu tietojenkäsittelyn
asiantuntijoille vaikeaselkoisella kielellä. Vaateet ovat
usein moninaisia ja hyvin laajoja, eikä
patenttihakemuksissa tarvitse esittää toimivia
esimerkkiohjelmia. Näistä syistä
ohjelmistopatenteista ei ole käytännössä
mitään hyötyä ohjelmoijille. Yritykset
eivät yleensä rohkaise ohjelmoijia tutkimaan
patentteja, pikemminkin päinvastoin. Patenttien
tutkimisesta ei ole ohjelmoijille juuri hyötyä ja
toisaalta on myös parempi, jos ohjelmoijat eivät
joudu tietoisesti rikkomaan patentteja.

Patentoidut ohjelmat ovat usein asiantuntijoille
ilmeisiä

EPOnkin myöntämät ohjelmistotuotepatentit
suojaavat usein ideoita, jotka ovat
tietojenkäsittelytieteen asiantuntijoille ilmeisiä.
Yleisin patentti koskee jonkin erikoisalan pientä
edistysaskelta, joka on ilmiselvä tietojenkäsittelyn
asiantuntijoille. Viite [EPO] sisältää
esimerkkejä EPOn myöntämistä
kyseenalaisista ohjelmistotuotepatenteista.

Ohjelmistopatentteja käytetään kilpailun
tukahduttamiseen

Koska EPOnkin myöntämät
ohjelmistotuotepatentit ovat usein yksinkertaisia ja
ilmeisiä alan asiantuntijoille, voi tyypillinen ohjelmisto
rikkoa tekijöidensä tietämättä useita
patentteja. Patentteja käytetäänkin pelottelu-
ja kaupankäyntivälineinä. Yritykset, joilla on
suuri patenttisalkku, voivat estää kilpailijan
pääsyn markkinoille väittämällä,
että kilpailijan tuote rikkoo useita heidän
patenttejaan. Samaten tällaiset yritykset usein
puolustautuvat patenttirikkomusväitteitä vastaan
osoittamalla, että toinenkin osapuoli rikkoo heidän
patenttejaan.

Ohjelmistopatentit suosivat vakiintuneita ja usein suuria
yrityksiä, jolla on ollut varaa ja aikaa kerätä
ohjelmistopatentteja ja puolustaa etujaan oikeudessa, uusien
innovatiivisten yritysten ja avoimen lähdekoodin
ohjelmistojen kustannuksella. Jotkut suuret yritykset ovat jopa
esittäneet väitteen, että ohjelmien tuottaminen
on niille suhteessa kalliimpaa kuin muille. Jos tämä
väite pitää paikkansa, niin miksi yhteiskunnan
pitäisi suosia tätä tehottomampaa
hyödykkeiden tuotantomallia
lainsäädännöllä?

On huomattavaa, että kaupallisesti erittäin
tärkeät avoimen lähdekoodin ohjelmistot (esim.
Linux) eivät voi sisältää osia, joita ei
saa käyttää vapaasti ilman lisenssimaksuja. Muun
muassa vapaiden multimediaohjelmien kehittäminen on
tähän mennessä onnistunut vain siksi, että
kehittäjäyhteisö on kansainvälinen,
eikä ohjelmistopatentteja tunnusteta kaikkialla maailmassa
– toistaiseksi.

Ohjelmistopatenttien salliminen ei lisää pienten
ja keskisuurten yritysten kasvumahdollisuuksia, kuten jotkut
nykyään paljon patentteja käyttävät
yhtiöt väittävät, vaan pakottaa ne mukaan
varustelukierteeseen, jossa vastapuolella on jo
ennestään valtava patenttisalkku
käytössään. Avoimen lähdekoodin
kehittäjäyhteisö taas ei voi osallistua
tähän kilpavarusteluun laisinkaan, vaan jää
täysin massapatentoijien armoille.

Ohjelmistopatentit ovat kasvava ongelma

Yhdysvalloissa ohjelmistopatentit ovat olleet hankala
ongelma jo pitkään. Empiiristen tutkimusten mukaan
patenteilla ei ole ohjelmistosektorilla mitään
tekemistä innovaatiotoiminnan kanssa [INN]. Toisin kuin
toimivassa patenttijärjestelmässä, patentit
eivät ole tekniikan tason mittari ohjelmistoalalla.
Yhteiskunta ei hyödy patenteissa kuvatun tiedon
julkistamisesta, koska julkaistut “keksinnöt” ovat
vanhentuneita usein jo ennen patenttisuojan saamista
eivätkä ne monasti ole teknisesti
hyödynnettävissä (selittävä kieli
vaikeaselkoista ja ohjelmiston lähdekoodi puuttuu).
Patentit ovat ohjelmistoalalla vain strategisia pelinappuloita.
Tällöin niiden lukumäärän merkitys
kasvaa ja varsinainen sisältö jää
toissijaiseksi.

Patenttihakemusten valtava määrä tekee EPOn
turvamekanismit hyödyttömiksi: vaikka
patenttitietokannat olisivat teknisesti miten hyviä
tahansa, erittäin harva pystyy palkkaamaan
riittävästi pätevää henkilökuntaa
ruotimaan vuosittain myönnettäviä kymmeniä
tuhansia patentteja ja kirjoittamaan valituksia niistä,
joiden katsoo sisältävän jo ennestään
tunnettuja menetelmiä. Toisin kuin yleishyödyllisten
ohjelmien kehittäminen, on se työtä jota kukaan
ei vapaaehtoisesti tee.

Ohjelmistotuotteisiin liittyvä innovaatiotoiminta eroaa
joiltakin osin muista teknisistä teollisuudenaloista:
ohjelmistotuotteissa tekninen yhteensopivuus ja avoimet
tekniset standardit ovat tärkeässä asemassa
[EGOV]. Siksi yksi kaupallisesti strateginen patentti
väärässä paikassa voi estää alan
teknistä kehittymistä paljon laajemmin kuin olisi
yhteiskunnallisesti järkevää.

Tyypillinen ohjelmisto koostuu suuremmasta
määrästä “rakennuspalikoita” kuin
perinteiset tekniset laitteet, joita varten
patenttijärjestelmä alun perin suunniteltiin.
Niinpä jo pienehkö yksittäisen ohjelmoijan
tekemä ohjelma voi rikkoa lukuisia patentteja. Sen sijaan,
että ongelman ratkaisuun käytetään
ilmeistä, tehokasta ja patentoitua ratkaisua, voidaan
patentoitu rakennuspalikka joutua korvaamaan
merkittävästi tehottomammalla vaihtoehdolla (ks.
esim. [EFFECTS]).

Esimerkiksi moniin yleiskäyttöisiin
multimediastandardeihin sisältyy algoritmeja, joissa on
piileviä patentteja. Patentit haittaavat standardeja
tukevien ohjelmistojen kehittämistä. Patentin
omistava yritys voi vaatia jälkikäteen
lisenssimaksuja yksittäisiltä
ohjelmistokehittäjiltä ja käyttäjiltä
– sillä ei ole merkitystä, onko ohjelmisto
maksuton vai maksullinen. Monet ohjelmistoihin liittyvät
patenttiriidat Yhdysvalloissa ovat perustuneet juuri siihen,
että yritys on kaivanut esiin monia vuosia vanhan patentin
ja ryhtynyt rahastamaan lisenssimaksuja [GIF, MP3, JPEG].
Ohjelmoija ei ole joko tiennyt patentista tai sen kattamaa
ideaa on voinut aiemmin käyttää ilman
lisenssimaksuja.

Tietokoneohjelmistojen tapauksessa patentin kesto on alan
nopean kehityksen vuoksi myös erittäin
merkittävä tekijä. Patenttiin liittyvä
kielto-oikeus voi nimittäin hyvinkin kestää
huomattavasti pidempään kuin patentoidusta
menetelmästä on mitään hyötyä.
Tekijänoikeuden huomattavasti pidemmästä
kestosta ei ole vastaavaa haittaa, koska tekijänoikeuden
vaikutusalue on patenttia suppeampi: tekijänoikeus suojaa
vain yhden sovelluksen muodon, kun patentin yksinoikeus kattaa
tietyn idean kaikki sovellukset.

Tekijänoikeus tarjoaa riittävän suojan
tietokoneohjelmille

Vaikka investointi tietokoneohjelmaan voi olla suuri, se on
erilainen kuin monissa muissa tuotteissa. Kalleinta on testata,
että ohjelma toimii luotettavasti kaikissa tilanteissa ja
korjata esiin tulleet ohjelmointivirheet, jotka liittyvät
nimenomaan ohjelmakoodin yksityiskohtiin eikä sen
sisältämiin ideoihin. Ilman oikeutta
käyttää samaa ohjelmakoodia kilpailija joutuu
tekemään tämän testauksen itse.
Tekijänoikeus suojaa ohjelmakoodin ja siten oleellisimman
osan investoinnista.

Yhdysvalloissa on myönnetty ohjelmistopatentteja jo
pitkään. Tätä ei kuitenkaan voi
käyttää perusteena ohjelmistopatenttien
tuomiselle myös Eurooppaan – mikä olisikin
mielekästä vain, jos ohjelmistopatenteista olisi
osoitetusti enemmän hyötyä kuin haittaa.
Nykyään mikään ei estä eurooppalaisia
yrityksiä halutessaan patentoimasta ohjelmiaan
Yhdysvalloissa ja kääntäen, amerikkalaiset
patentit eivät anna EU:n ulkopuolisille mitään
etuja Euroopassa.

EFFIn mielestä tekijänoikeus on riittävä
oikeudellinen keino puolustaa oikeuksia
tietokoneohjelmistoihin.

Lopuksi

Direktiivin lopullista sisältöä ei vielä
tiedetä. Tällä hetkellä ei ole
myöskään selvää, millaisia
muutosehdotuksia siihen tullaan tekemään ennen
täysistuntoa. Niinpä emme kykene antamaan vielä
täsmällistä listaa suositeltavista
muutosesityksistä. Olemme kuitenkin valmiit avustamaan
kaikin mahdollisin keinoin järkevään
lopputulokseen pyrkimisessä ja toivommekin, että
voisimme olla vuoropuhelussa direktiivin lopullisen
sisällön suhteen.

Yhteistyöterveisin,

Ville Oksanen
Oikeustieteen kandidaatti
Varapuheenjohtaja, Electronic Frontier Finland ry
ville.oksanen@effi.org
040 536 8583

Kai Puolamäki
Filosofian tohtori
Hallituksen jäsen, Electronic Frontier Finland ry
kai.puolamaki@effi.org
050 522 8111

Viitteitä:

[EPO] Esimerkkejä EPOn myöntämistä
kyseenalaisista ohjelmistotuotepatenteista: http://swpat.ffii.org/patents/samples/index.en.html

[INN] J. Bessen, R. Hunt, “Empirical Look at Software
Patents”, 2003, http://www.researchoninnovation.org/online.htm.

[EGOV] Avoimet standardit ovat tärkeitä mm.
toimivalle sähköiselle hallinnolle ja palveluille,
ks. esim.: Commission of European Communities, “Linking up
Europe: the importance of interoperability for e-government
services”, 2003.

[EFFECTS] Software Patent Work Group @ FFII, “Software
Patents in Action”, http://swpat.ffii.org/patents/effects/.

[GIF] League for Programming Freedom, “Burn All GIFs”, http://burnallgifs.org/.

[MP3] Software Patent Work Group @ FFII, “MPEG-related
patents on compression of acoustic data”, http://swpat.ffii.org/patents/effects/mpeg/index.en.html.

[JPEG] Software Patent Work Group @ FFII, “Lossy Compression
(JPEG et al) patents”, http://swpat.ffii.org/patents/effects/jpeg/index.en.html;
Wired News 19.7.2002, “JPEG Patent Claim Sparks Concern”, http://www.wired.com/news/business/0,1367,53981,00.html.

Electronic Frontier Finland – EFFI ry on perustettu
käyttäjien ja kansalaisten oikeuksien puolustamiseen
Internetissä. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan muun muassa
lainsäädäntöhankkeisiin sananvapaudesta,
tekijänoikeudesta, tietokoneohjelmien patentoinnista ja
yksityisyyden suojasta Suomessa ja Euroopassa. EFFI on European
Digital Rightsin perustajajäsen ja Global Internet Liberty
Campaignin jäsen. Lisätietoja EFFIn kotisivulta
osoitteessa http://www.effi.org/.