Effi hävisi rahankeräysjutun käräjäoikeudessa

Lehdistötiedote
Vapaa julkaistavaksi heti
Electronic Frontier Finland – Effi ry
14.1.2022

Effi hävisi: Oikeus siunasi perusoikeuksien rajoittamisen poliisin mielivallalla

Electronic Frontier Finland – Effi ry on pettynyt Helsingin käräjäoikeuden päätökseen, jonka mukaan Effi on syyllistynyt laittomaan rahankeräykseen.

Effi on ollut vuodesta 2005 alkaen poliisihallituksen arpajaishallintoyksikön erityisen huomion kohteena. Yhdistyksen kannalta tämä on tarkoittanut kahta oikeusprosessia. Molemmissa on ollut kyse siitä, saako yhdistyksen Internet-sivuilla kertoa siitä, että yhdistys sääntöjensä mukaan voi vastaanottaa lahjoituksia ja mainita yhdistyksen tilinumeron. Mitään epäilyksiäkään rahojen väärinkäytöstä ei ole missään vaiheessa esitetty.

Tänään Helsingin käräjäoikeus on antanut ratkaisunsa jälkimmäisessä prosessissa, joka alkoi poliisihallituksen 1.4.2015 tekemällä tutkintapyynnöllä. Rikosnimike ja syy olivat jotakuinkin identtisiä ensimmäisen kanssa. Silloin Effin toimihenkilöt saivat vapauttavan tuomion sekä käräjäoikeudesta 2007 että hovioikeudesta 2008. Sen jälkeen poliisihallitus kieltäytyi antamasta po. sivun laillisuudesta valituskelpoista päätöstä Effin nimenomaisesta pyynnöstä huolimatta.

“Oikeusvaltiossa on käsittämätöntä, että poliisi voi tehdä laintulkintoja mielivaltaisesti tavalla, josta ei voi edes valittaa, joita ei voi saattaa oikeuden tutkittaviksi muuten kuin tällaisen rikosprosessin kautta”, hämmästelee Effin varapuheenjohtaja Tapani Tarvainen.

Effi haki rahankeräyslupaa vuonna 2014 mutta sai poliisihallitukselta hylkäävän päätöksen vuonna 2015. Perusteena oli se, että poliisihallituksen mukaan Effi on sen ohjauksesta huolimatta jatkanut poliisihallituksen luvattomana pitämää rahankeräystoimintaa. Tämä siis siitä huolimatta, että tästä nimenomaisesta asiasta oli Helsingin hovioikeuden lainvoimainen vapauttava tuomio. Effi valitti luvan hylkäämisestä hallinto-oikeuteen, ja valituksen jälkeen alkoikin uusi tutkinta. Uuden tutkinnan vuoksi Effiltä kiellettiin vuonna 2020 myös pienkeräys. Näin Effin toimintaa on rahankeräyslain varjolla tehokkaasti vaikeutettu vuodesta 2005.

Toisen kierroksen esitutkinta kesti pitkään. Rikosilmoituksen kirjaamisen jälkeen esitutkinnalle ei tapahtunut reiluun kolmeen vuoteen mitään, asiat alkoivat edetä vasta Effin hallituksen jäsenten toistuvasti tiedusteltua esitutkinnan tilaa. Esitutkinta valmistui lopulta 26.11.2020 ja Helsingin käräjäoikeus käsitteli asian 27-28.10.2021.

Tänään annetun ratkaisun mukaan Effi ja syytteessä olleet hallituksen jäsenet ovat syyllistyneet rahankeräysrikokseen:

‘Käräjäoikeus toteaa, että nyt kyseessä olevassa tapauksessa tilinumero on
ilmoitettu yleisölle suunnattujen kotisivujen alasivulla ”Lahjoitukset”. Käräjäoikeus katsoo, että tekstissä on ilmaistu selvästi tarkoitus saada lahjoituksia yhdistykselle. Näin ollen kysymyksessä on rahankeräystarkoituksessa tapahtunut yleisöön vetoaminen ja siis lupaa edellyttävä rahankeräys.’

Valitettavasti tuomari ei halunnut kyseenalaistaa syyttäjän oikeudellista päättelyä, mikä Effin näkökulmasta oli asian varsinainen ydin, vaan keskittyi sinänsä enimmäkseen kiistattomiin tosiasioihin.

“Oikeus on nyt siunannut rahankeräyslain käytön käsikassarana kansalaistoiminnan vaikeuttamiseen puuttumatta lainkaan sen vaikutukseen sananvapauteen, vapaaseen kansalaistoimintaan tai kansalaisten luottamukseen viranomaisia kohtaan”, ärähtää Effin puheenjohtaja Leena Romppainen.

Rangaistukseksi määrättiin 15 päiväsakkoa syytteessä olleille Effin toimihenkilöille sekä 850 euroa yhteisösakkoa Effille, ja rikoshyötynä valtiolle menetettäväksi 1434 euroa.

Effi on jo ilmoittanut tyytymättömyytensä päätökseen ja aikoo jatkaa ylemmissä oikeusasteissa, tarvittaessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti. Yhdistys on nostanut Suomen rahankeräyslainongelmat esiin myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle ja OECD:n Civic Space in Finland -haastattelussa.

Samalla Effi aikoo jatkaa jatkaa vaikuttamisyrityksiä rahankeräyslain kumoamiseksi tai muuttamiseksi niin, että kansalaisjärjestöjen olisi mahdollista kerätä varoja toimintansa tukemiseksi ilman, että lainsäädäntö ja sen valvonta asettavat sille kohtuuttomia esteitä. Muissa länsimaissahan ei vastaavaa erityislainsäädäntöä ole. Rahan kerääminen pitäisi Suomessakin vapauttaa, koska perusoikeudet, kuten sananvapaus ja yhdistymisvapaus, muuttuvat mitättömäksi ilman resursseja toimintaan. Tämän päätöksen valossa nykyinen rahankeräyslaki tosiasiallisesti tarkoittaa, että poliisi voi oman mielivaltaisen harkintansa perusteella rajoittaa perusoikeuksia ja jopa päättää puheen laillisuudesta ennakolta – ennakkosensuuria.

Lisätietoja:

Tapani Tarvainen
Varapuheenjohtaja, Electronic Frontier Finland – Effi ry
puh. 040 729 3479

Leena Romppainen
Puheenjohtaja, Electronic Frontier Finland – Effi ry
puh. 040 590 3031

Effin kirjoituksia tapauksen aiemmista vaiheista:

Effin rahankeräyssaaga

Electronic Frontier Finland ry on järjestö, joka puolustaa kansalaisten sähköisiä oikeuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus sensuroimattomaan viestintään, kohtuullisiin käyttöehtoihin digitaalista sisältöä ostettaessa sekä vapaus kehittää ja julkaista avoimia tietokoneohjelmia. Yhdistys herättää keskustelua ja pyrkii vaikuttamaan muun muassa lainsäädäntöhankkeisiin sananvapaudesta ja tekijänoikeudesta Suomessa ja Euroopassa. Mielestämme yksityisyyttä ei saa rikkoa, spämmäys tulee kieltää ja ohjelmistoideapatenteista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Yhdistyksellä on noin 1500 jäsentä. Lisätietoja Effin kotisivulta http://www.effi.org/

1 thought on “Effi hävisi rahankeräysjutun käräjäoikeudessa”

  1. Mikko Rantalainen

    Mielestäni on hienoa, että Effi yrittää korjata lainsäädäntöä ongelmalliselta osin sen kiertämisen sijaan. Ilmeisesti nykyisen lain puitteissa olisi ok, jos Effi ry keräisi jäsenmaksuja, joissa jäsenmaksuille ei saisi todellista vastinetta, mutta kyse olisi nimellisesti jäsenmaksusta eikä lahjoituksesta.

    Nähdäkseni järkevää olisi, että tällaiset lahjoitukset sallittaisiin automaattisesti ja vastaanottaja on vain velvollinen maksamaan 60% lahjaveron, kuten yleensä lahjoituksissa menee Suomessa. Käytännössä yhteensä alle 5000 euron lahjoituksesta 3 vuoden sisällä yhdeltä lahjoittajalta ei pitäisi kaiken järjen mukaan mennä lahjaveroa, että verokohtelu olisi yhdenvertainen yksityisihmisten välisten lahjoitusten kanssa.

    Se ajatus, että yhdistyksen tilinumeron pitäisi olla salainen tieto, ettei sinne voi tehdä lahjoituksia, ei kuulosta kovin kestävältä mallilta. Pitääkö tilinumero myös vaihtaa, jos se paljastuu vahingossa tai tarkoituksella yleisölle? Jos ei, niin silloinhan kyse ei aikuisten oikeasti ole mistään salaisuudesta.

    Vaihtoehtoisesti lahjoituksilla tehtävän rahankeruun voisi muuttaa ilmoitusluontoiseksi nykyisen lupamenettelyn sijaan. Tässä mallissa viranomainen voisi vaatia viranomaisen päättämää ohjeistustekstiä laitettavaksi saataville ennen lahjoituksen tekemistä, jossa viranomainen voisi ohjeistaa halujensa mukaan kyseiseen keräykseen liittyen. Jos kyse on siitä, että valtio oikeasti pelkää veronkiertoa, niin voisihan tällaisen rahankeruun tehdä juurikin tilinumeron kautta ja sallia viranomaisen milloin tahansa tarkistaa tällaisen erikseen rahankeruuta varten perustetun tilin kaikki tilitapahtumat.

Leave a Comment

Your email address will not be published.