Schengenin tietojärjestelmän tarkoituksena on teknisesti mahdollistaa Schengenin sopimus[1] henkilöiden ja tavaroiden vapaasta liikkumisesta jäsenmaiden (sittemmin koko Euroopan Unioni[2]) sisällä. Järjestelmään on voitu myös tallentaa muun muassa tietoja varastetusta omaisuudesta, vaarallisista henkilöistä ja maahanmuuttajista.
Schengenin sopimuksen artiklan 96[3] perusteella, joka pääasiassa koskee laittomia maahanmuuttajia, on 16.2.2006 tehdyn selvityksen mukaan 503 EU:n ja SIS-maiden kansalaista merkattu järjestelmään. Yhtään suomalaista ei ole virheellisesti merkattu. Eniten henkilöitä oli merkattu Sveitsistä 389 kappaleella. Tarkemmat tiedot löytyy liitteestä.
[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Schengenin_sopimus
Schengenin yleissopimis ja muita sopimuksia virallisessa lehdessä[4] (6.5Mt) http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2000/l_239/l_23920000922fi00010473.pdf
Schengenin kokous- ja sopimusasiakirja englanniksi (6.5Mt)
http://europa.eu.int/eur-lex/pri/en/oj/dat/2000/l_239/l_23920000922en00010473.pdf
[2] Schengenin sopimus tehtiin jo 1985 viiden maan kesken, läpi koko 1990-luvun maita liittyi sopimukseen. Suomi liittyi 1996. Nykyään SIS on osa EU:ta. SIS I-järjestelmä on teknisten rajoitusten takia SIS-II-järjestelmän kehitys hyväksyttiin sopivasti 6.12.2001 syyskuun 11 iskujen jälkeen. Uusi järjestelmä laajentaa entisestään tallennettavien tietojen määrää ja mahdollistaa useampien henkilöiden pääsyn järjestelmään.
[3] Artikla 96 löytyy Schengening kokous- ja sopimusasiakirjan sivulta 43-44
[4] Euroopan unionin virallinen lehti http://europa.eu.int/eur-lex/lex/JOIndex.do?ihmlang=fi
30.3.2006: lisätty linkki suomenkieliseen Schengenin yleissopimukseen, kiitos aktiivisuudesta
28.3.2006: lisätty tarkennus että henkilöitä merkattiin myös muista kuin EU-maista, tietoja tallennetaan SIS-maista olivat ne sitten EU:ssa tai ei