Tätä kirjoitusta saa levittää vapaasti muuttamattomana,
kunhan tämä lupateksti ja alla näkyvä URL säilytetään.

Kirjoituksen WWW-versio:
http://www.effi.org/aanitemyynti.html

Tämä kirjoitus on saatavana myös eri formaateissa:

• Pakattu PostScript
  (tulostettava versio)
• PDF (tulostettava versio)
• Teksti
• LaTeX

Lue kommentteja tähän
kirjoitukseen.

13.9.2002
(Päivitetty versio 17.9.2002)

Kai Puolamäki
FT, tutkija
Electronic Frontier Finland – EFFI
ry

Tekijänoikeusteollisuus väittää, että laillinen
kotikopiointi vähentää levymyynnistä saatavia tuloja.
Myyntiennätyksiin yltäneet levymyyntitilastot eivät kuitenkaan tue
tätä väitettä.

Sisällys

• Äänitemyyntitilastoista
• Äänitteiden vähittäismyynnin
  inflaatiokorjattu kehitys
• Tekijänoikeusteollisuus ja
  kopiosuojaukset
• Kopiosuojausten vaikutus äänitteiden
  myyntiin
• Yhteenveto

Äänitemyyntitilastoista

Suomen Ääni- ja
kuvatallennetuottajat ÄKT ry julkaisee tilastoja
vuosittaisesta äänitteiden myynnistä. Tilastot alkavat vuodesta
1980 ja ne päättyvät viime vuoteen (2001).

(kuva pakattuna PostScript-tiedostona,
julkaisuvapaa)

ÄKT:n tilaston mukaan äänitemyynnin arvo on noussut jatkuvasti,
lukuunottamatta paria notkahdusta. Viime vuonna äänitemyynnin
arvo oli ennätyksellinen. CD-levyjä myytiin sekä euromääräisesti että
kappalemääräisesti enemmän kuin koskaan ennen.

Tilaston mukaan äänitteiden myynti on noussut keskimäärin neljä
prosenttia vuodessa. Vuosimyynnin muutoksen volatiliteetti
(keskihajonta) on 8 %. Tämä tarkoittaa karkeasti ottaen sitä,
että lineaarisen tilastollisen mallin mukaan kahtena vuotena
kolmesta äänitemyynnin kasvu on jotain -4 % ja 12 %
väliltä. Yhtenä vuotena kuudesta äänitemyynti laskee enemmän kuin
4 % ja yhtenä vuotena kuudesta myynti kasvaa yli
12 %.

ÄKT julkaisee myös kuukausitilastoja, joista viimeinen on tätä
kirjoitettaessa heinäkuulta 2002.
Äänitteiden euromääräinen myynti on heinäkuun tilaston mukaan
laskenut jonkin verran (4 %) viime vuoden ennätyslukemista.
CD-levyjen euromääräinen myynti on laskenut 3 % vuoden
takaiseen tilanteeseen verrattuna. Tilaston mukaan CD-levyjen
keskimääräinen (ilmeisesti veroton) hinta on 7,30 euroa, 2 %
enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Äänitteiden vähittäismyynnin
inflaatiokorjattu kehitys

(kuva pakattuna
PostScript-tiedostona, julkaisuvapaa)

Yllä olevassa kuvassa on näytetty äänitteiden vähittäismyynnin
arvo inflaatiokorjattuna vuoden 2001 markkoihin
elinkustannusindeksin mukaan (elinkustannusindeksin lähde: Tilastokeskus).

Inflaatiokorjattu myynti on pysynyt kahden vuosikymmenen aikana
suunnilleen samana; se on kasvanut keskimäärin vain 0,2 %
vuodessa. Vuosimyynnin kasvun volatiliteetti on ollut 7,6 %.
Toisin sanoen, tilastollisen mallin mukaan kahtena vuotena kolmesta
inflaatiokorjattu myynnin muutos on jotain -8 % ja +8 %
väliltä.

Kuvista näkyy, että äänitemyynti on kasvanut vuosina 1980-1984,
minkä jälkeen se on laskenut vuoteen 1986 asti. Tämän jälkeen
myynti on kasvanut, kunnes se on ollut korkeimmillaan vuonna 1990.
Vuosina 1990-1993 laman syvenemisen ja suurtyöttömyyden aikana
(työttömyys oli huipussaan vuosina 1993 ja 1994) myynti laski
yhteensä noin 20 %, kunnes se vuodesta 1994 alkaen on jälleen
lähtenyt kasvuun talouden elpymisen myötä.

Tekijänoikeusteollisuus väittää, että kirjoittavat CD-R-asemat
ja Napsterin kaltaiset musiikkia verkossa jakavat järjestelmät
vaikuttavat äänitemyyntiin merkittävissä määrin. Ensimmäinen
kuluttajille sopivasti hinnoiteltu CD-R-asema (Hewlett
Packard 4020i) tuli markkinoille syyskuussa 1995. Musiikkia
verkossa jakava Napster perustettiin toukokuussa
1999.

Suurin äänitteiden myyntiin vaikuttava tekijä on selkeästi
yleinen taloudellinen tilanne, varsinkin 90-luvun alun taantuma.
Myyntitilastojen perusteella CD-R-asemilla tai Napsterin
kaltaisilla P2P-järjestelmillä ei ole näkyvää vaikutusta
äänitteiden myyntiin.

Tekijänoikeusteollisuus ja
kopiosuojaukset

Tekijänoikeuslain
12 § sallii teoskappaleiden kopioimisen yksityistä käyttöä
varten. Tekijänoikeusteollisuus pitää kuitenkin laillista
kotikopiointia uhkana.

Tätä varten esimerkiksi CD-levyjä on alettu julkaista
“kopiosuojattuina”, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että levyihin
on lisätty tarkoituksella virheitä, jotka estävät niiden lukemisen
useimmissa tietokoneiden CD-ROM-asemissa, autostereoissa ja monissa
HIFI-soittimissa (jotka muistuttavat tekniikaltaan tietokoneiden
CD-ROM-asemia). Syksystä 2002 alkaen suomalaisessa levytuotannossa
kaikki suurimmat levy-yhtiöt ovat kopiosuojanneet uuden
tuotantonsa. ÄKT:n projektipäällikkö Tommi Kyyrän mukaan
digitaalinen kopiointi ja Internetin ilmainen musiikkitarjonta
olisi vuonna 2001 vähentänyt äänitemyyntiä maailmanlaajuisesti
viisi prosenttia (
Kaleva 9.9.2002). Levymyynnin kasvun luonnollinen vuosivaihtelu
(volatiliteetti) on kuitenkin 8 % (ks. yllä), eli
merkittävästi suurempi kuin ÄKT:n väittämä muun muassa
digitaalisesta kopioinnista aiheutuva viiden prosentin vaikutus.
Lisäksi Kyyrä unohti mainita, että tekijänoikeusjärjestöt keräävät
tyhjistä CD-R-aihioista kasettimaksua laillisesta kotikopioinnista
aiheutuvien menetettyjen myyntitulojen korvaamiseksi ja että
CD-levyjä myytiin viime vuonna Suomessa enemmän kuin koskaan
ennen.

Maailmanlaajuinen äänitemyynti laski vuonna 2001 täsmälleen
ÄKT:n Kyyrän mainitsemat 5 % (lähde: IFPI). ÄKT siis
ilmeisesti luulee, että äänitemyynnin muutokset johtuisivat
vain kotikopioinnista! Vähintään yhtä
todennäköinen selitys myynnin laskulle on kuitenkin
maailmantalouden taantuma.

ÄKT:n toiminnanjohtaja Arto Alaspää on mennyt lausunnoissaan
jopa niin pitkälle, että hän on esittänyt, että viranomaisten etu
menee yksilön edelle. “Sillä on katsottu olevan niin valtavia
vaikutuksia hallitusten ja valtioiden kannalta”, Alaspää sanoo.
“Siksi yksityistä kopiointia on pakko rajoittaa.” (Nelosen uutiset
30.8.2002)

Lainsäätäjä on uskonut tekijänoikeusteollisuuden vakuuttelut
sellaisenaan, mistä syystä kopiosuojausten kiertämistä
ollaan Suomessa kriminalisoimassa. Tämä tarkoittaa sitä, että
“teknisesti suojattujen” teosten kopioiminen yksityiseen
käyttöön tulee olemaan rikos, jos se edellyttää
kopiosuojauksen kiertämistä. CD-ROM-levyjä ei voi enää välttämättä
käyttää autostereoissa, niitä ei saa kopioida kannettavalle
MP3-soittimelle tai tietokoneelle. Amerikasta ostettujen R1-alueen
DVD-elokuvien katsomisesta on tulossa rikos, kuten avoimeen
lähdekoodiin perustuvien DVD-soitto-ohjelmien
levittämisestäkin.

Piratismi, eli ansiotarkoituksessa tapahtuva
teosten luvaton kopiointi ja levittäminen, on rikos jo nykyisin
voimassa olevan lain perusteella – kuten pitääkin. Myös teosten
ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa tapahtuva massalevitys
Internetissä on laitonta ilman mitään uutta lakiakin.
Kuten levy-yhtiö BMG Finland Oy:n koordinaattori Jyrki
Niskanen myönsi Helsingin
Sanomissa 26.8.2002 julkaistussa artikkelissa, kopiosuojauksia
ei ole tarkoitettu piraatteja vastaan. Ammattirikolliset pystyvät
suojaukset aina kiertämään. Tekijänoikeuslakiehdotus
tai kopiosuojaukset eivät siis vaikuta esimerkiksi piratismiin
millään tavalla. Sen sijaan suojauksilla – joiden kiertämisen
lainsäätäjä siis aikoo kriminalisoida – pyritään estämään
laillinen kotikopiointi.

Tekijänoikeuslaki antaa tekijänoikeuden haltijoille oikeuden
kontrolloida teoskappaleiden valmistamista myyntiä ja julkista
levittämistä varten. Tekijänoikeusteollisuus haluaa tämän
lisäksi hallita mahdollisimman tehokkaasti myös teosten
käyttöä. Teosten käytön hallitsemiseen käytetään teknisiä
kopiosuojauksia – kopiosuojattuja teoksia kun voi suojauksia
murtamatta käyttää vain tekijänoikeusteollisuuden erikseen
hyväksymillä tavoilla. Kopiosuojausten kiertämisen
kriminalisoiminen on erityisen vaarallista. Siitä
voi aiheutua taloudellista vahinkoa, joka ei ole missään suhteessa
teosten käytöstä tekijänoikeusteollisuudelle mahdollisesti
aiheutuviin kustannuksiin: äärimmillään tämä voi johtaa esimerkiksi
siihen, että nykyisenlaiset tietokoneet kielletään, koska ne
mahdollistavat teosten kopionnin. Tietokoneita ei enää saisi
valmistaa muuten kuin tekijänoikeusteollisuuden erikseen
hyväksymillä tavoilla ja niitä saisi käyttää vain valvotusti
erikseen hyväksytyillä ohjelmilla (tämä ei
valitettavasti ole hatusta vedetty skenaario).
Tekijänoikeusteollisuuden käytännössä rajaton oikeus säädellä
teosten käyttöä johtaa taloudelle haitallisten monopolien
syntymiseen. (Ks. esim. Boldrin and
Levine 2002, published in the American Economic Review May 2002
issue)

Kopiosuojausten vaikutus äänitteiden
myyntiin

Tekijänoikeusteollisuus uskoo, että laillinen yksityiseen
käyttöön kopiointi vähentää heidän myyntitulojaan, mistä syystä
käytännössä kaikki uudet CD-levyt ovat kopiosuojattuja.

Sen jälkeen, kun käytännössä kaikki uudet CD-levyt ovat
kopiosuojattuja ja niiden kopiointi CD-R-aihioille on rikos, ei
tekijänoikeusjärjestöillä ole enää perusteita periä CD-R-aihioista
kasettimaksuja. Vaikka CD-levyjen myynti kasvaisikin, niin
kasettimaksujen menetyksestä aiheutuva
tulonmenetys voisi hyvinkin kompensoida mahdollisesta
myynnin kasvusta syntyvän voiton.

CD-levyjen vahva puoli on ollut, että niitä on voinut kuunnella
muillakin kuin tekijänoikeusteollisuuden erikseen hyväksymillä
laitteilla – kuten kannettavalla tietokoneella ja MP3-soittimella –
ilman että levyjä tarvitsee kantaa mukana. Kopiosuojattujen levyjen
käyttömahdollisuudet ovat huomattavasti pienemmät. Todennäköisyys
sille, että kalliilla rahalla ostettu levy ei toimikaan omassa
soittimessa tai käyttöympäristössä, on merkittävä. Ja vaikka CD-standardia
rikkova levy aluksi toimisikin, niin on mahdollista, että kun
käyttäjä ehkä vuosien päästä uusii soittimensa tai
käyttöympäristönsä, niin levy tai levyllä mukana olevat
oheisohjelmat eivät niissä enää toimikaan. Kopiosuojattu
CD-levy voi osoittautua lyhytikäiseksi
kertakäyttötuotteeksi. Kuluttajat maksavat
kopiosuojaamattomien CD-levyjen hinnassa myös siitä, että he voivat
tehdä niistä kopioita yksityiseen käyttöön. Markkinatalouden lakien
mukaan levyjen käyttöarvon vähenemisestä seuraa,
että joko levyjen myynti vähenee tai hinta laskee.
Tekijänoikeusteollisuus ei siis voi olettaa, että kopiosuojatuista
CD-levyistä saatavat myyntitulot pysyvät ennallaan. (Itse en
esimerkiksi kopiosuojattuja levyjä osta, koska en niitä voi
käyttää; kopion ostamani CD-levyt Ogg Vorbis -tiedostoiksi kannettavan
tietokoneeni kovalevylle, jotta voin kuunnella niitä töissä.)

DVD-levyt, kännykät ja konsolipelit kilpailevat
musiikkiäänitteiden kanssa samasta ostajakunnasta. Vähentämällä
musiikkiäänitteiden käyttöarvoa erilaisilla kopiosuojauksilla
ääniteteollisuus on tekemässä palvelusta
näille pahimmille kilpailijoilleen.

Tekijänoikeusteollisuus on laskelmissaan yleensä olettanut, että
yksityiseen käyttöön kopiointi tai Internetistä ilmaiseksi tai
halvalla saatava musiikki vähentäisi levymyyntiä.
Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen: Internet on
taiteilijoille tehokas tapa mainostaa, levittää ja myydä musiikkia
– ilman levy-yhtiöitäkin. (Tämä tietysti uhkaa suurten
levy-yhtiöiden asemaa, joiden etu on nimenomaan tehokas
markkinointikoneisto.) Eikä ole lainkaan selvää, että ihmiset
ostaisivat kaiken sen musiikin, minkä he itselleen yksityiseen
käyttöön kopioivat.

Yankee Groupin arvion mukaan vuonna 2001 Internetissä
kopioitiin yli 5 miljardia musiikkitiedostoa
maailmanlaajuisesti. Alkuperäisiä CD-levyjä
myytiin samaan aikaan 2,5 miljardia kappaletta. Vuonna 2001
Suomessa myytiin 14,5 miljoonaa tyhjää CD-R-aihiota (lähde:
Kopiosto), verrattuna 10 miljoonaan edellisenä vuonna (lähde:
Kopioston tutkimus 2001). Kasettimaksutoimiston teettämän
tutkimuksen mukaan (
Logit 4.3.2002) vajaalle puolesta CD-R-aihioista kopioidaan
musiikkia. Viime vuonna Suomessa siis kopioitiin ehkä noin 7
miljoonaa CD-levyä, samalla kun alkuperäisiä levyjä myytiin
ennätysmäiset 11,6 miljoonaa kappaletta (lähde: ÄKT).
Kopioinnin voimakas kasvu vuosien 2000 ja 2001 aikana ei
kuitenkaan näy levyjen myyntitilastoissa juuri mitenkään!
Tai toisella tavalla ilmaistuna: jos äänitteiden P2P- ja
CD-R-kopiointi jostain syystä loppuisi, niin levymyynti tuskin sen
seurauksena kasvaisi. CD-R-asemat ja Internetin
P2P-palvelut ovat siis kasvattaneet musiikin
kokonaiskulutusta merkittävästi. Tämä on hyvä
uutinen niille musiikin tekijöille, joille on tärkeää saada
musiikilleen mahdollisimman paljon kuuntelijoita.

Kopioiden vaikutus levyjen myyntiin onkin mitä luultavimmin
kahtalainen: yhtäältä musiikin kulutus ja samalla alkuperäisten
levyjen kysyntä kasvaa, mutta toisaalta kopioidun musiikin osuus
kokonaiskulutuksesta kasvaa niin kauan kuin alkuperäiset äänitteet
eivät kilpaile hinnalla ja laadulla (käyttöarvolla). (Ks. myös
Stan Liebowitzin kommentteja P2P-verkoista, Salon.com
13.6.2002)

Miten tekijänoikeusteollisuus on vastannut tähän digitaalisen
musiikin kysynnän valtavaan kasvuun? Tekijänoikeusteollisuus, joka
pelkää kopiointia yli kaiken, ei ole uskaltanut edes
kehittää sähköistä kaupankäyntiä äänitteillä. Tämän vuoksi
tekijänoikeusteollisuuden edustamien taiteilijoiden musiikkia ei
voi ostaa Internetistä sähköisessä muodossa, vaikka muusikot
voisivat sitä ainakin joidenkin teostensa osalta itse halutakin.
(Ks. esim. Gayer and Shy,
“Internet, peer-to-peer, and intellectual property in markets for
digital products”, 2002 ja siinä olevat viitteet)

On ironista, että kopiosuojausten käyttäminen tekee
kopioista entistä houkuttelevampia. Täysihintainen
fyysinen CD-levy ei riitä selvästikään kattamaan kuluttajien
kysyntää. Kuluttajien tekemät kopiot, joissa suojauksia ei ole,
toimivat kaikilla laitteilla toisin kuin alkuperäiset kopiosuojatut
äänitteet, jotka voivat jopa
rikkoa käytetyn soittimen.

Yhteenveto

Väitettyä digitaalisten tallennuslaitteiden tai Internetin
musiikkitarjonnan aiheuttama levymyyntiä vähentävää vaikutusta ei
näe levyjen myyntikäyrästä. Levymyynnin luontainen vuosivaihtelu on
suurempi kuin tekijänoikeusteollisuuden väittämä kotikopioinnista
aiheutuva myynnin väheneminen.

Musiikkiäänitteiden myyntiin vaikuttavat myös seuraavat seikat,
joista useimmat ovat luultavasti kotikopiointia merkittävämpiä:

• Makrotalouden vaihtelut nousu- ja laskusuhdanteineen ovat
  olleet levymyyntiin selvästi eniten vaikuttava tekijä
• Kopiosuojaukset vähentävät CD-levyjen käyttöarvoa ja siten myös
  niistä saatavia myyntituloja
• DVD-levyt, pelikonsolit ja kännykät kilpailevat
  musiikkiäänitteiden kanssa samasta ostajakunnasta

On helppo ennustaa, että musiikkiäänitteiden myynti tulee
tulevaisuudessa jonain vuosina laskemaan jo pelkästään siksi, että
minkään tuotteen myynti ei voi kasvaa joka vuosi. Myynnin
väheneminen ei kuitenkaan välttämättä johdu kotikopioinnista,
vaikka kasettimaksuja jokaisesta tyhjästä CD-R-aihiosta perivä
tekijänoikeusteollisuus voi niin väittääkin.