Ohjelmistoideapatentit | EFFI.org

Ohjelmistoideapatentit

EFFI:n vastustaa tietokoneohjelmien patentoitavuuden laajentamista. Mielestämme tekijänoikeus tarjoaa niille riittävän immateriaalioikeudellisen suojan.

Taustaa

  • Suomen nykyisessä patenttilaissa sekä Euroopan patenttisopimuksessa (EPC) tietokoneohjelmien, matemaattisten menetelmien, algoritmien ja liiketoimintamenetelmien patentointi on kielletty, ja hyvästä syystä: niiden patentoiminen ei edistä luovaa työtä ja innovaatioita, vaan päinvastoin vaikeuttaa näitä.
  • Ohjelmistojen patentointi on kasvava ongelma. Esimerkiksi moniin yleiskäyttöisiin multimediastandardeihin (GIF, JPG, MP3) sisältyy algoritmeja, joissa on piileviä patentteja. Patentit haittaavat standardeja tukevien ohjelmistojen kehittämistä. Patentin omistava yritys voi vaatia jälkikäteen lisenssimaksuja yksittäisiltä ohjelmistokehittäjiltä - sillä ei ole merkitystä, onko ohjelmisto maksuton vai maksullinen.
  • Ohjelmistotuotteisiin liittyvä innovaatiotoiminta eroaa joiltakin osin muista teknisistä teollisuudenaloista: ohjelmistotuotteissa tekninen yhteensopivuus ja avoimet tekniset standardit ovat tärkeässä asemassa. Siksi yksi kaupallisesti strateginen patentti väärässä paikassa voi estää alan teknistä kehittymistä paljon laajemmin kuin olisi yhteiskunnallisesti järkevää.
  • Ohjelmistopatenttidirektiivi ei ole ainoa EU:n ehdotus, joka koskee tietokoneohjelmapatentteja. Myös 30.1.2003 annettu ehdotus immateriaalioikeuksien valvontadirektiiviksi laajentaisi ohjelmistoideapatenttien vaikutuksia.

Artikkeleita

Mitä on tekeillä

  • EU-Komissio teki direktiiviesityksen "tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoimisesta", jossa asia oli muotoiltu niin epämääräisesti, että se olisi tosiasiallisesti merkinnyt kaikkien tietokoneohjelmien, algoritmien ja tietokoneitä käyttävien liiketoimintamenetelmien olevan patentoitavia, kuten USA:ssa on jo käynyt. Lisäksi se olisi saattanut tehdä laittomaksi patentoidun algoritmin välittämisen tietoverkossa sitä käyttämättäkin, vaikka patentin perusideaan nimenomaan kuuluu keksinnön julkaiseminen.
  • Europarlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymät tarkistukset korjasivat esityksen puutteet hyvin, ja voimaan tullessaan se pysäyttäisi jo vaivihkaa alkaneen patentoitavuuden laajenemisen tietokoneohjelmiin.
  • Ministerineuvosto kuitenkin kumosi tehdyty muutokset vastoin sen omia sääntöjä mm. Puolan, Tanskan ja Hollannin vastustuksesta huolimatta. Uusi versio on itse asiassa pahempi kuin komission alkuperäinen esitys, sillä se sallii ohjelmistotuotepatentit eli täysin yhtenevä Euroopan Patenttiviraston nykyisen tulkintakäytännön kanssa
  • Seuraavaksi asia käsittellään taas europarlamentissa. Keskeisessä roolissa tulee olemaan JURI-komitea, joka valmistelee pohjaesityksen, jonka pohjalta asiastä päätetään.

Eurokansanedustajien mielipiteitä

  • EFFI kärää tällä hetkellä suomalaisten eurokansaedustajien mielipiteitä direktiivistä. Mikäli saat täsmällisempää tietoa, lähetä siitä mailia.
  • Piia-Noora Kauppi(EPP-ED ryhmän vastuuhenkilö (varjoraportoijana) asiaa käsittelevässä JURI-valiokunnassa):
    "Itse olen sitä mieltä, että direktiiviä periaatteessa tarvitaan, sillä tällä hetkellä tilanne on hyvin erilainen eri EU-maissa EPO:n (Euroopan patenttijärjestö - ei EU:n alainen elin) ja jäsenmaiden kirjavan käytännön vuoksi. Mikäli direktiivi tehdään, on EU-jäsenmaiden oikeusistuinten tulkittava yhdenmukaisella tavalla ohjelmistopatentteja koskevat kiistat.
    Komission alkuperäinen ohjelmistopatenttidirektiiviesitys ei mielestäni tee tarpeeksi selväksi sitä, ettei tietokoneohjelmistoja sellaisenaan pitäisi voida patentoida. Sen vuoksi ja erityisesti pienten ja keskisuurten ohjelmistoyritysten innovaatiokyvyn turvaamiseksi tein itse lukuisia muutosesityksiä parlamentin 1. lukemisessa syksyllä 2003. Suurin osa muutosesityksistäni, jotka tiukensivat patentoitavuuskriteerejä, hyväksyttiin parlamentin täysistunnossa.
    En voi hyväksyä ministerineuvoston yhteistä kantaa, joka ei millään tavalla huomioi parlamentin keskeisiä muutosesityksiä. En pidä todennäköisenä, että parlamentti hyväksyisi yhteisen kannan mukaisen direktiivin, sillä muiden poliittisten ryhmien vastuuhenkilöt ovat kanssani samaa mieltä. Toivonkin, että voimme parlamentin 2. lukemisessa muuttaa esitystä tai mahdollisesti hylätä sen."
  • Satu Hassi: Vastustaa ohjelmistoideapatentteja
  • Ari Vatanen: Vastustaa ohjelmistoideapatentteja

    • Lisäperusteluja ohjelmistoideapatentteja vastaan

    • Yhdysvalloissa ohjelmistoideapatentit ovat olleet hankala ongelma jo pitkään. Empiiristen tutkimusten mukaan patenteilla ei ole ohjelmistosektorilla mitään tekemistä innovaatiotoiminnan kanssa. Toisin kuin toimivassa patenttijärjestelmässä, patentit eivät ole tekniikan tason mittari ohjelmistoalalla. Yhteiskunta ei hyödy patenteissa kuvatun tiedon julkistamisesta, koska julkaistut "keksinnöt" ovat vanhentuneita eivätkä ne ole teknisesti hyödynnettävissä (selittävä kieli vaikeaselkoista ja ohjelmiston lähdekoodi puuttuu). Patentit ovat ohjelmistoalalla vain strategisia pelinappuloita. Tällöin niiden lukumäärän merkitys kasvaa ja varsinainen sisältö jää toissijaiseksi.
    • Yritykset pyrkivät maksimoimaan voittojaan, ja joutuessaan valitsemaan palkatako kymmenen keksijää vai yksi keksijä ja kymmenen lakimiestä tämän harvoja keksintöjä patentoimaan ja niillä rahastamaan, ne eivät mieti muuta kuin kummalla tavalla saavat enemmän rahaa. Yhteiskunnan kannalta edellinen on kuitenkin ratkaisevasti parempi vaihtoehto, ja lainsäätäjän tulisi pyrkiä sitä edistämään, rajaamalla patentit sinne missä ne selvästi edistävät innovaatioita ja pois sieltä, missä niistä on vain haittaa.
    • USA-tyylisen, lähes rajoittamattoman patentoinnin salliminen ei lisäisi Euroopan kilpailukykyä USA:aa vastaan vaan pikemminkin päinvastoin altistaisi meidätkin kyseiselle järjestelmälle.
    • Patenttivirastolla on vaikeuksia seuloa jyvät kasvavasta akana-hakemusten tulvasta. On jo useita esimerkkejä tapauksista, joissa useampi taho on patentoinut saman tai hyvin lähelle saman idean.
    • Selvästi aiemmin olemassa olleiden sovellusten perusteella pätemättömäksi tunnistettujakin patentteja on nykyään kallista kumota ja oikeudenkäynteihin on varaa hyvin harvalla. Perustavalaatuisia ohjelmointitekniikoita yms. koskevien patenttien lisääntyminen kuitenkin pakottaisi lisäämään myös oikeudenkäyntejä. Ne taas kuluttavat resursseja, jotka voitaisiin muuten käyttää tuottavammin.
    • Kyse ei ole vain vapaista ohjelmistoista ja pienyrityksistä, vaikka patentit ovatkin niille suhteellisesti haitallisempia kuin suuryrityksille; mm. Intelin johtaja Andrew Grove totesi Washington Postin haastattelussa 9.10.2003 seuraavasti: "patent system [...] is causing an abundance of innovation-slowing litigation". Myös tieteellinen tutkimus ja opetus ovat vaarassa.
    • Patenttilakimiehet eivät tässä ole neutraaleja asiantuntijoita vaan intressiryhmä, jonka edut eivät ole täysin yhteneviä yhteiskunnan kokonaisedun kanssa. Sama koskee tietysti jo markkina-aseman saavuttaneita yrityksiä, joiden lyhyen tähtäimen edun mukaista on estää kilpailu lakiteknisin keinoin mm. kieltämällä patentein yhteensopivien tuotteiden teko.

    Aiemmin tapahtunutta

    Uusimmasta vanhimpaan:

    Linkkejä ja lisätietoa: