EFFI Email 2/2005

/ Yleinen / By /

Kevään kirjauutuuksien joukossa on kaksi teosta vapaaohjelmistoista EFFIn
jäseniltä: tieteellinen väitöskirja ja yleistajuisempi omakustanne.

Ohjelmistopatenttien haitallisuus alkaa olla jo laajalti tiedostettu
yritystenkin piirissä. Toivottavasti tämä ilmenee myös europarlamentin
direktiiviäänestyksessä heinäkuussa.

Tekijänoikeuksien turvaamisen verukkeella ollaan ottamassa käyttöön teknisiä
rajoitteita ja ujuttamassa lakiinkin pykäliä, joiden yhteensopivuus
perusoikeuksien ja kuluttajansuojan kanssa on kyseenalainen. USA:ssa ja
Ranskassa tämä huolestuttava kehitys sentään koki takaiskun.

Tulevaa

Kotimaa

Ulkomaat

Tulevaa

OHJELMISTOPATENTIT TAPETILLA BRYSSELISSÄ

Ohjelmistopatenttidirektiivistä äänestetään taas Europarlamentissa 6.7.
Sitä ennen on meppien ja kansalaisjärjestöjen järjestämiä tapahtumia:

VÄLIMÄKI VÄITTELEE VAPAAOHJELMISTA

Aika: perjantai 3.6. klo 12
Paikka: Teknillinen korkeakoulu, Tietotekniikan talo, sali T2
Konemiehentie 2, Otaniemi, Espoo

EFFIn jäsen ja ex-pj, oikeustieteen kandidaatti Mikko Välimäki väittelee
tohtoriksi TKK:n Tietotekniikan osastolla. Väitöskirjan otsikko on “The Rise of
Open Source Licensing. A Challenge to the Use of Intellectual Property in the
Software Industry” eli suomeksi “Avoimen lähdekoodin lisensoinnin nousu –
haaste immateriaalioikeuksien käytölle ohjelmistoteollisuudessa.”

Välimäki osoittaa tutkimuksessaan lukuisin tapausesimerkein, kuinka avoimen
lähdekoodin synnyttämät uudet liiketoimintamuodot ovat onnistuneet haastamaan
ohjelmistoteollisuuden markkinajohtajat Oraclesta Microsoftiin. Myös
valtionhallinnossa on otettu vapaaohjelmia laajalti käyttöön sekä kehitysmaissa
(mm. Brasilia, Intia, Kiina) että monissa EU-maissa (Saksa, Ranska). Linuxin
kotimaassa Suomessa niiden hyödyntäminen on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Kun
vapaaohjelmistot ovat saatavilla ilman tekijänoikeuslisenssimaksuja, jotka
muodostavat tavallisesti lähes kolmanneksen perustietokoneen hinnasta, moinen
laiminlyönti tarkoittaa käytännössä verovarojen tuhlausta.

Tutkimuksessa käsitellään myös avoimen lähdekoodin käyttöön liittyviä
oikeudellisia riskejä. Vapaaohjelmistojen kehittäjiä on syytetty mm.
tekijänoikeuksien ja patenttien loukkauksista. Välimäen mukaan juridiset
ongelmat näyttäisivät kuitenkin olevan lopulta vain uuteen liiketoimintamalliin
kuuluvia väistämättömiä mutta hallittavissa olevia epävarmuustekijöitä.

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Thomas Riis, Copenhagen
Business School, Tanska. Valvojana on professori Juha Laine.

Väitöskirjan voi ladata (CC-ehdoin) täältä: http://pub.turre.com/
Väitöstiedote: http://www.tkk.fi/nyt/vaitoksia/index.html

KEVÄTKOKOUS

Aika: perjantai 3.6. klo 16
Paikka: Teknillinen korkeakoulu, T-talo, sali T3
Konemiehentie 2, Otaniemi, Espoo

EFFI ry:n sääntömääräinen kevätkokous on TKK:lla Välimäen väitöstilaisuuden
jälkeen. Virallinen kokouskutsu on lähetetty jäsenille ja verkkoon:
http://www.effi.org/yhdistys/kokoukset/kokouskutsu-2005-kevat.html

Kotimaa

INGO: AVOIN ELÄMÄ

Vapaaohjelmistot ovat viime vuosina nousseet todelliseksi vaihtoehdoksi
suljetuille kaupallisille tietokoneohjelmille mullistaen “perinteisiä”
käsityksiä liiketoiminnasta. Erilaisten liiketoimintamallien etiikkaa ja
yhteiskunnallisia vaikutuksia tarkastelee hauskalla ja helppolukuisella tavalla
EFFIn aktiivijäsen, DI Henrik Ingo esikoiskirjassaan “Avoin elämä: Näin toimii
Open Source”.

Miksi kannattaa myydä ja ostaa ohjelmistoja, joita taiteilijaluonteiset
koodarit ovat tehneet omaksi ilokseen ja jakavat kaikille ilmaiseksi?
Tai pikemminkin – miksi ostaa suljettuja ohjelmia, kun parempiakin on
saatavilla?
Miksi GNU/Linux on lähes immuuni Windowsia vaivaaville viruksille ja muille
riesoille?
Miten epäkaupallinen projekti nousi uhkaamaan yhdysvaltalaisen jättiyrityksen
hallitsevaa markkina-asemaa ja mitä Linus Torvalds oikeastaan teki?
Miten vapaaohjelman ideaa voidaan soveltaa muihin hengentuotteisiin, kuten
kirjallisuuteen, musiikkiin tai vaatemalleihin?

Ingon kirja valaisee tietotekniikkaan, laki- ja taloustieteeseen
perehtymättömällekin lukijalle, mistä teosten vapaudessa tai avoimuudessa
oikein on kyse. Se sopii kaikkien luettavaksi ja toiminee myös kansantajuisena
johdantona Välimäen väitöstyöhön, jossa käsitellään yksityiskohtaisemmin
vapaaohjelmistoihin liittyviä liiketaloudellisia ja lainsäädännöllisiä
kysymyksiä.

Avoin elämä on itsekin vapaa teos ja teksti on ilmaiseksi
ladattavissa verkko-osoitteesta http://avoinelama.fi/ .
Sohvalla mukavammin luettavaa painettua kirjaa voi myös ostaa
kahdellakymmenellä eurolla, joista yhden kirjailija lahjoittaa EFFIlle.

VISUAALINEN ILME EFFILLE

EFFIn verkkosivusto ja muu materiaali kaipaavat graafisen suunnittelijan
käden kosketusta. Tarvitsemme yhtenäiset tunnusvärit ja kirjasimet
verkkosivuille, kalvopohjiin, käyntikortteihin yms. sekä logon (ehkä entisen
suunnitelman pohjalta). Jos kenellä siis on visioita EFFIlle sopivasta
visuaalisesta ilmeestä, niin otahan yhteyttä hallitukseen osoitteella effi@effi.org. Budjettimme ei valitettavasti
riitä varsinaiseen käypään suunnittelupalkkioon, vain nimelliseen
kulukorvaukseen, mutta mainetta ja kunniaa on luvassa sitäkin enemmän.

AKRONYYMIGLOSSAARI

Mikä ihmeen DRM? Entä CC, RFID, EPO ja WIPO? EFFIn toimintaan liittyvissä
kirjoituksissa viliseviä kirjainlyhenteitä selityksineen ja
lisätietolinkkeineen on koottu verkkosivulle
http://www.effi.org/yhdistys/sanasto.html.
Lyhennesanastoon voi ehdottaa täydennyksiä sähköpostitse osoitteella
paatoimittajat@effi.org.

UUSI PÄÄTOIMITTAJA

Kuten tarkkasilmäiset lukijat ovat huomanneet, EFFI Emailiä ei enää kokoa
yhdistyksen puheenjohtaja itse. Lehden päätoimittajaksi maaliskuussa nimitetty
FT Virpi Kauko on matemaatikko ja toimittaa assistentin virkaa Jyväskylän
yliopistossa.

OHJELMISTOPATENTTIPANEELI

Varapuheenjohtaja Tapani Tarvainen edusti EFFIä ViNOn ja Eurooppanuorten
järjestämässä paneelikeskustelutilaisuudessa EU:n
ohjelmistopatenttidirektiivistä ja tekijänoikeuksista Otaniemessä 26.4.

Immateriaalioikeusinstituutin (IPRC) Aleksis Nokso-Koivisto puhui
tekijänoikeuksien historiasta ja tulevaisuudesta ja toi esiin mahdollisuuden
kehittää ohjelmistoille omanlaisensa suojamekanismi, joka sopisi niille
paremmin kuin tekijänoikeudet tai patentit.

Patentti- ja rekisterihallituksen Heikki Oksanen kertoi millaisia
ohjelmistopatentteja PRH käytännössä hyväksyy, mainiten erääksi ohjenuoraksi
Euroopan patenttitoimiston (EPO) esimerkin. Kysyttäessä hän myönsi
patenttivirastojen muuttaneen tulkintaa ohjelmien patentoitavuudesta omin päin,
ilman lainsäätäjän tukea.

Ville Takanen puhui ohjelmistopatenttien aiheuttamista hankaluuksista alan
pienyrittäjän näkökulmasta. Esille tuli mm. käytännön mahdottomuus selvittää
etukäteen onko jokin tekniikka patentoitu, ja pienyrityksen toivoton tilanne
patenttikisassa isomman kanssa.

EFFIn vpj Tapani Tarvainen puhui yleisemmin ohjelmistopatenttien
ongelmallisuudesta ja tiivisti valmisteilla olevan direktiiviesityksen
kipeimmin korjausta vaativat kohdat:

  • Tiedon, ml. ohjelmakoodin, julkaiseminen tai levittäminen ei koskaan saisi
    olla patenttiloukkaus.
  • Patenteilla ei saisi estää yhteensopivan kilpailevan tuotteen tekoa.
  • “Teknisen” määritelmää pitäisi täsmentää niin, että tietojenkäsittely jää
    selvästi sen ulkopuolelle.

Yleisöä oli paikalla vain n. 25 henkeä, mutta he osallistuivat keskusteluun
aktiivisesti.

BRAX VASTAA TEKIJÄNOIKEUSLAIN KRITIIKKIIN

Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Tuija Brax on tuohtunut EFFIn
lehdistötiedotteesta, jossa kritisoitiin lakivaliokunnan lausuntoa
tekijänoikeuslakiesityksestä. Lakivaliokunta olisi velvoittanut
Internet-palveluntarjoajan tuomioistuimen päätöksellä antamaan asiakkaansa
henkilötiedot tekijänoikeuksien haltijalle ja katkaisemaan asiakkaansa
käyttämän verkkoyhteyden, mikäli asiakasta epäillään tekijänoikeuksin
suojattujen tiedostojen laittomasta jakelusta.

Braxin mukaan valiokunnan esityksessä ei ole mitään hallituksen esityksestä
(HE 28/2004) ja EU-direktiivistä radikaalisti poikkeavaa, koska nytkin voi
tuomioistuimesta hakea ns. turvaamistoimenpiteitä laittomaksi epäillyn
toiminnan estämiseksi. Brax epäilee kirjoittajilta “menneen sekaisin rikos- ja
turvaamisprosessit”.

EFFIn mielestä epäillyn henkilötietoja ei pidä koskaan antaa
asianomistajalle, vaan poliisille laissa säädetyin perustein, eivätkä HE ja
direktiivikään moista vaadi. Se taas, millä perustein tunnistetietoja saa
luovuttaa, ei liity mitenkään tekijänoikeuksiin vaan kuuluisi sähköisen
viestinnän tietosuojalakiin.

Braxin vastine kommentoituna:
http://www.effi.org/tekijanoikeus/brax-kommentti.html

TEKIJÄN- JA OMANKÄDENOIKEUS: VIRALG

Suomalainen Viralg Oy on herättänyt ulkomaillakin kyseenalaista huomiota
mainostamalla tiedotteessaan 15.4. “virtuaalialgoritmia”, jolla teoksen
tekijänoikeuksien haltija voisi estää teoksen sisältävien tiedostojen
luvattoman jakamisen internetitse.

Tuotteen toimintaperiaatteesta ei ole annettu täsmällisiä tietoja, mutta
yrityksen oman tiedotteen mukaan se pystyy “sekoittamaan tiedostoja
vertaisverkoissa siten, että laiton lataaja päätyy lataamaan hyödytöntä roskaa
oikean musiikki-, elokuva- tai pelisisällön sijasta” ja “tuhoamaan jo jaettuja
toimivia tiedostoja vertaisverkoista”. Sekä väitetyn toiminnan laillisuus että
väitteiden todenperäisyys vaikuttavat epäilyttäviltä.

Muusikko Pekka Sallinen tekikin poliisille 21.4. tutkintapyynnön siitä, onko
Viralg tai sen asiakas BMG syyllistynyt tietoliikenteen häirintään. Viralg
vastasi kiistäen häirinnän jokseenkin mielenkiintoisin perustein: Viralg on
mielestään syytön, koska “sillä on aina toimeksiantajansa lupa oikeiksi
teoksiksi naamioitujen roskatiedostojen valmistamiseen”, ja toimeksiantaja
puolestaan “ei voi olla rikosoikeudellisessa vastuussa, koska ei tunne
toteutuksen teknisiä yksityiskohtia”.

Poliisi päätti alle viikossa, ettei esitutkintaa suoriteta, koska sen
mielestä asiassa ei ole aihetta epäillä rikosta. Päätös perustui ilmeisesti
lähinnä Viralgin lakitoimiston Ace Law Oy:n antamaan lausuntoon ja Viralgin
verkkosivustoon.

Viralgin tiedote 15.4. Tietoviikko-lehdessä:
http://www.effi.org/tekijanoikeus/viralg-2005-04-15.html

EFFIn lehdistötiedote 21.4. (sisältää mm. linkin tutkimuspyyntöön):
http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2005-04-21.html

Viralgin vastaus 22.4. Tietokone-lehdessä:
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=23693

Kai Puolamäen analyysi tilanteesta (sisältää mm. linkit poliisin asiakirjoihin):
http://www.effi.org/tekijanoikeus/vertaisverkkohairinta.html

Ulkomaat

VERTAISVERKOISTA KIISTAA ESPANJASSA

Valencian teknillisessä yliopistossa vertaisverkkojen laillisista
käyttötavoista 4.5. luennoinut Jorge Cortell kertoi joutuneensa eroamaan
työstään tekijänoikeus-etujärjestön painostuksen vuoksi. Cortellin mukaan
Espanjassa monet luulevat teosten yksityistäkin kopioimista laittomaksi.

Jorge Cortellin blogi: http://jorge.cortell.net/

(enimmäkseen espanjaa, sisältää myös pari englanninkielistä kirjoitusta ja
paljon linkkejä)

Afterdawn-uutinen suomeksi:
http://fin.afterdawn.com/uutiset/arkisto/6454.cfm

DIGITAALISET RAJOITTIMET VASTATUULESSA USA:SSA…

Yhdysvalloissa liittovaltion vetoomustuomioistuin totesi 6.5.
yksimielisesti viestintäkomission (FCC, Federal Communications Commission)
ylittäneen toimivaltuutensa määrätessään televisio- ja videolaitteiden
valmistajat varustamaan tuotteensa tietyllä kopionesto-tekniikalla.

Laitteiden olisi pitänyt tunnistaa lähetyksistä ns. “broadcast flag”
-signaali ja estää sillä merkityistä tv-ohjelmista tehtyjen tallenteiden
kopiointi ja toisto muissa laitteissa kuin siinä jolla tallennus on tehty.
Kyseessä on esimerkki DRM-tekniikasta, jota perustellaan “luvattoman”
kopioinnin estämisellä mutta joka tosiasiassa rajoittaa laillista digitaalisen
informaation käyttöä. Määräys olisi haitannut pahoin laitteiden
yhteensopivuutta ja tehnyt käytännössä tyhjäksi oikeuden valmistaa
nauhoitekoosteita ei-kaupalliseen käyttöön.

USA:ssa on siis edelleenkin sallittua valmistaa ja myydä laitteita, jotka
eivät “lähetyslippua” tunnista. Päätös oli voitto kirjasto- ja
kansalaisjärjestöille ja takaisku FCC:tä lobanneelle elokuvatuottajien liitolle
(MPAA, Motion Picture Association of America).

Oikeuden päätös:
http://pacer.cadc.uscourts.gov/docs/common/opinions/200505/04-1037b.pdf

Cnet-uutinen:
http://tinyurl.com/94gzy

…JA RANSKASSA

Ranskassa oikeus on 22.4. todennut laittomaksi DRM-tekniikan, joka
estää DVD-elokuvan kopioimisen videonauhalle. Filmiyhtiö määrättiin
poistamaan rajoittimet DVD-levyistään ja maksamaan korvauksia
kuluttajalle aiheutuneista haitoista.

01net-uutinen (ranskaksi):
http://tinyurl.com/bg7hd

Edellisen käännös englanniksi:
http://www.allpeers.com/blog/?page_id=113

YRITYSTEN VETOOMUS OHJELMISTOPATENTTEJA VASTAAN

Tietoverkkojen vapautta ajava kansainvälinen järjestö FFII (Foundation for a
Free Information Infrastructure) kerää Internetissä yritysten nimiä
ohjelmistojen patentoitavuutta vastustavaan vetoomukseen. Sen on tähän
mennessä allekirjoittanut jo yli 500 yritystä, joiden yhteenlaskettu vuotuinen
liikevaihto on toista miljardia euroa.

http://www.economic-majority.com/

Ohjelmistopatenttidirektiiviä on palloteltu EU:ssa jo kolme vuotta
pääsemättä sopuun sen sisällöstä. Direktiiviesitys tulee europarlamentin
toiseen käsittelyyn heinäkuun 6. päivänä.

FFIIn tiedote 22.5.
http://wiki.noepatents.eu.org/index.php/Press_ReleasesEn

Taustatietoa ohjelmistopatenteista englanniksi: http://swpat.ffii.org/
ja suomeksi: http://www.effi.org/patentit/

SAKSALAISTUTKIMUS PÄIVÄNVALOON:
VALTAOSA YRITYKSISTÄ VASTUSTAA OHJELMISTOPATENTTEJA

Saksan talous- ja työministeriön teettämän tutkimuksen mukaan suurin osa
informaatioteknologia- ja viestintäalan yrityksistä vastustaa
tietokoneohjelmien patentoitavuutta. Tutkimukseen osallistuneista 1214
saksalaisyrityksestä 75 % katsoo ohjelmistopatenttien heikentävän
kilpailuasemaansa ja vain 2 % vahvistavan sitä. Yli 500 työntekijän
yrityksillä vastaavat luvut olivat 57 % ja 12 %.

Kysely tehtiin jo viime kesänä ja tutkimusraportti on päivätty 26.9.2004,
mutta ministeriö jätti tulokset “pöytälaatikkoon” ilmeisesti teollisuusjärjestö
Bitkomin vaatimuksesta. Bitkomin jäseniä ovat eräät ohjelmistopatentteja
puoltavat suuryritykset, mm. Microsoft ja Nokia.

NoSoftwarePatents.com-kampanjan keulahahmon Florian Müllerin painostuksen
ansiosta tulos kuitenkin julkaistiin vihdoin 4.4. (Müller itse siirtyi muihin
tehtäviin ja koko kampanja liitettiin FFII:hin 30.3.)

FFII:n tiedote: http://wiki.ffii.org/Ifis050404En
(kummassakin linkit saksankieliseen tutkimusraporttiin, sen englanninnokseen ja
saksalaisen Heise-lehden uutisiin).

EFFI Email on parin kuukauden välein ilmestyvä uutistiedote Electronic
Frontier Finland ry:n toimintaan liittyvistä tapahtumista. Mikäli haluat
liittyä jäseneksi, täytä lomake verkkosivullamme http://www.effi.org. Sivuilta löydät tietoa
EFFIn toiminnasta sekä vanhat EFFI Emailit.

Kesäisin terveisin,

Virpi Kauko
EFFI Emailin päätoimittaja