Electronic Frontier Finland – Effi ry
Kannanotto
15.6.2012
Effi: Lain tulee suojata sananvapautta paremmin
Korkein oikeus tuomitsi Jussi Halla-ahon kirjoituksesta “Muutamia täkyjä Illmanin Mikalle” (1). Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Effi ry:n mielestä tuomio (2) perusteluineen osoittaa, että sananvapautta rajoitetaan nykyään kohtuuttomasti suhteessa muihin vapauksiin ja oikeuksiin. Sananvapauden turvaamiseksi lainsäädäntöä on syytä täsmentää.
“Rikoslain pykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta on liian tulkinnanvarainen”, toteaa Effin varapuheenjohtaja Leena Romppainen. Rangaistavaa on uhkaavan, panettelevan tai solvaavan “tiedon, mielipiteen tai muun viestin” levittäminen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut useissa ratkaisussaan, että sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotakin väestönosaa; tätä vaativat moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa (3). Tällä perusteella on Suomessakin tehty päätöksiä jättää syyte nostamatta, vielä vuonna 2005 (4).
Suomen tulkinnanvarainen lainsäädäntö uhkaa kansalaisten oikeusturvaa ja antaa mahdollisuuden tuomioille, jotka ovat ristiriidassa EIT:n linjauksen kanssa.
Vihapuhe-käsitteen ongelmat
Korkeimman oikeuden ennakkopäätös lisää tulkinnanvaraisuutta entisestään. KKO perusteli rangaistavuutta sillä, että lausuma on “ymmärrettävissä niin sanotun vihapuheen kaltaiseksi”. Tämä on kestämättömän lavea kriteeri.
Vihapuhe-käsitettä ei määritellä Suomen rikoslaissa. Korkein oikeus viittaa EIT:hen: “Sille, oliko kysymys vihapuheesta, oli ratkaisukäytännössä annettu olennainen merkitys”. KKO ei silti ota selvää kantaa siihen, oliko tuomittu teksti vihapuhetta vai ei.
“Oikeusturvan kannalta olisi oleellista, että tuomioiden perusteet ja niihin liittyvät käsitteet ilmenisivät Suomen laista. Ei ole kohtuullista, että kansalaisen täytyy tuntea eurooppalainen oikeuskäytäntö uskaltaakseen ilmaista mielipiteensä”, sanoo Effin jäsen Jyrki Kuoppala.
“Etenkin uusimman KKO:n tuomion perusteella on mahdollista, että erilaiset ei-toivotut mielipiteet ymmärretään tarvittaessa ‘niin sanotun vihapuheen kaltaiseksi’ “, ennakoi Effin hallituksen jäsen Virpi Kauko. “Sananvapauden rajoitusten tulisi olla välttämättömiä ja tarkkarajaisia, joten pykälä tulisi rajata tarkoittamaan lähinnä selvää yllytystä väkivaltaan tai syrjintään jotakin ryhmää kohtaan.”
Esimerkiksi Euroopan neuvoston suosituksessa (5) rangaistavana pidetään vain lausumia, joilla pyritään tuhoamaan toisten oikeuksia ja vapauksia. Ei siis pitäisi takertua yksittäisiin sanavalintoihin, vaan tarkastella puheita asiayhteydessään ja arvioida puheiden todellisia vaikutuksia (6).
Hyytävä pelote
Sananvapautta rajoittavan lainsäädännön vaikutus ei rajoitu vain niihin, joita sen perusteella syytetään. Pelkkä pelkokin oikeusjutun mahdollisuudesta saattaa hiljentää valtavirrasta poikkeavien mielipiteiden ilmaisemista sekä köyhdyttää kansalaiskeskustelua ja tieteenharjoittamista. Tämä on yhä uskottavampi uhkakuva nyt, kun KKO:n ratkaisu on osoittanut, että väitteitä voidaan tuomita, vaikka ne olisi esitetty asialliseen tyyliin perustelujen kera.
“Uskaltavatko väestötieteilijät ja antropologit enää julkaista teorioita väestöryhmien eroista, jos heillä on aihetta pelätä, että ne voisivatkin olla ‘ymmärrettävissä niin sanotun vihapuheen kaltaisiksi lausumiksi, jotka eivät nauti sananvapauden suojaa’?” miettii Effin jäsen Lauri Alanko ja jatkaa: “Entä uskaltavatko uskontotieteilijät ja historioitsijat enää tutkia pyhinä pidettyjä oppeja ja merkkihenkilöitä, jos he joutuvat arvioimaan, voisiko tuomioistuin pitää heidän tuloksiaan ‘voimakkaan herjaavina ja häpäisevinä’?”
Eroon jumalanpilkkapykälästä
Effi haluaa kokonaan eroon jumalanpilkan ja uskonrauhan rikkomisen rangaistavaksi säätävästä rikoslain pykälästä. Suomessa uskontoja on arvosteltu viime vuosikymmeninä asteittain yhä vapaammin, joskus hyvinkin kärjekkäästi. KKO:n tuomio enteilee paluuta menneisyyteen.
“Uskontoja ja niiden pyhinä pitämiä arvoja on saatava arvostella ja pilkatakin, aivan kuten mitä tahansa aatteita”, vaatii Effin varapuheenjohtaja Leena Romppainen. “Koko rikoslain uskonrauhapykälä tulisi kumota. Se on jäänne menneiltä ajoilta, jolloin uskonnonvapautta ei ollut. Uskonnon harjoittamista tulee suojella häiritsemiseltä, mihin riittää lainsäädäntö julkisrauhan suojaamisesta.”
Huolestuttavia ovat KKO:n perustelut, että viestin “loukkaavuus” voi olla peruste tuomiolle riippumatta esitettyjen väitteiden todenperäisyydestä. “Jotkin uskonnolliset opetukset voivat poiketa niin paljon yleisestä oikeustajusta, että ne herättävät halveksuntaa sellaisenaan, eikä tämän osoittamisen tai alleviivaamisen tulisi olla rangaistavaa”, pohtii Kauko.
Monet nykyisistä uskonnoista ovat syntyessään rikkoneet uskonrauhaa. “Mikä olisi nykyään oikea tuomio Jeesukselle juutalaisten oppien pilkkaamisesta? Entä tuomitsisimmeko myös Lutherin katolilaisuuden halventamisesta?”, kysyy Romppainen.
Sananvapauslainsäädännössä ja oikeusprosessissa erikoisia sattumia
Effi hämmästelee valtionsyyttäjä Mika Illmanin (7) eri rooleja päättyneessä oikeusprosessissa. Illmanin väitöskirjaa käytettiin oikeuslähteenä käräjäoikeudessa käsiteltäessä nyt tuomioon johtanutta kirjoitusta “Muutama täky Illmanin Mikalle”. Hän oli myös mukana oikeusministeriön Rasistiset rikokset -työryhmässä, joka valmisteli kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan lakimuutosesityksen (8). Esityksessä EIT:n oikeuskäytäntöä käsittelevän otsikon alla on outo kappale, jossa käsitellään Halla-ahon oikeustapausta. On erikoista, että KKO viittaa vuonna 2008 tehdyn teon tuomiota antaessaan tähän vuona 2010 kirjoitettuun hallituksen esitykseen, jossa puhutaan suoraan tapauksesta, josta KKO antoi tuomion vuonna 2012.
Mika Illman kommentoi tuomiota välittömästi sen julkaisemisen jälkeen Hufvudstadsbladetin haastattelussa:
” ‘Det är bra att lagtolkarna nu har fått ett prejudikat. Högsta domstolen har dragit en gräns som anger hur långt den som kritiserar makthavare har rätt att provocera och överdriva’, säger Illman.” (9)
Näin tuomiosta riemuitsee oikeuslaitoksen korkea virkamies, jolla on ollut mahdollisuus vaikuttaa syytetyn tuomitsemiseen käytettyyn lakiin senkin jälkeen, kun häntä on provosoitu tuomioon johtaneessa kirjoituksessa. Tämä ei voi olla antamatta sellaista käsitystä, että oikeuslaitos ei aina toimi ihan niin viileän objektiivisesti kuin kansalaisten toivotaan uskovan.
“EIT:n ratkaisulinjan mukaan sananvapauden rajoituksia tulee aina harkita vakavasti muita perusoikeuksia vastaan. Nyt kuitenkin asianomainen syyttäjäviranomainen pitää hyvänä, että valtaapitäviä arvosteleville on näytetty rajat. Kyllä tämä aika rumalta näyttää”, pohtii Romppainen.
Lisätietoja:
Leena Romppainen
Effin varapuheenjohtaja
puh. 040 590 3031
sähköposti leena.romppainen@effi.org
Timo Karjalainen
Effin puheenjohtaja
puh. 050 590 3763
sähköposti puheenjohtaja@effi.org
Joonas Mäkinen
Effin hallituksen jäsen
puh. 040 700 5190
sähköposti joonas.makinen@effi.org
Effi ry:n lausunto sananvapautta koskevan lainsäädännön ongelmista (2010)
http://www.effi.org/julkaisut/lausunnot/rasistiset-rikokset-lausunto-20100315.html
Viitteet:
(1) Jussi Halla-aho: “Muutama täky Illmanin Mikalle”, 3.6.2008
http://www.halla-aho.com/scripta/muutama_taky_illmanin_mikalle.html
(2) Korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO:2012:58) 8.6.2012
http://www.kko.fi/58715.htm
(3) EIT, Handyside vs. UK, 1976, kohta 49, 2. kappale
http://cmiskp.echr.coe.int/tkp197/view.asp?action=html&documentId=695376&portal=hbkm&source=externalbydocnumber&table=F69A27FD8FB86142BF01C1166DEA398649
Euroopan neuvosto: Euroopan syrjinnänvastaisen oikeuden käsikirja s. 120,
http://www.echr.coe.int/NR/rdonlyres/4FF00ACE-C59F-4236-9CCB-8AB5741A6B2B/0/FIN_FRA_CASE_LAW_HANDBOOK.pdf
“EIT määritteli asiassa Handyside v. Yhdistynyt kuningaskunta yleisellä tasolla, että sananvapaus suojaa paitsi myönteisinä, vaarattomina tai yhdentekevinä pidettyjä, myös valtiota tai väestönosaa loukkaavia, järkyttäviä tai huolestuttavia ”tietoja” tai ”ajatuksia””
(4) Valtakunnansyyttäjänviraston syyttämättäjättämispäätös 2005
http://www.vksv.oikeus.fi/31201.htm
“Sananvapaus ei pelkästään kata sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa.”
(5) Euroopan neuvoston suositus R (97) 20:
http://www.coe.int/t/dghl/standardsetting/media/doc/cm/rec%281997%29020&expmem_EN.asp
(6) EIT, Gündüz vs. Turkki, 2004, vapauttava tuomio, kohdat 47-52
http://cmiskp.echr.coe.int/tkp197/view.asp?action=html&documentId=699399&portal=hbkm&source=externalbydocnumber&table=F69A27FD8FB86142BF01C1166DEA398649
(7) Valtionsyyttäjä Mika Illman on kiinnittänyt toimillaan Effin huomiota moneen otteeseen. Vuonna 2007 Illman vaati Internetin keskustelupalstoille virallisia valvojia poistamaan “asiattomat viestit” rangaistusvastuun uhalla. Aktiivisen sananvapausasioihin liittyvän toimintansa ansiosta hän on ollut toistuvasti ehdokkaana Effin Isoveli-palkinnon saajaksi.
“Kakkoseksi yksilösarjassa nousi valtionsyyttäjä Mika Illman. Hänen ansioikseen katsottiin sinnikkäät, demokratian periaatteista, syyttäjän toimenkuvasta ja teknisistä realiteeteista välittämättömät pyrkimykset sananvapauden rajoittamiseksi Internetissä.”
http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2011-09-08.html
(8) Hallituksen esitys 2010/317
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100317
(9) Hufvudstadsbladet 8.6.2012
http://hbl.fi/nyheter/2012-06-08/yle-halla-aho-overklagar-domen
* * *
Electronic Frontier Finland – Effi ry on perustettu käyttäjien ja kansalaisten oikeuksien puolustamiseksi Internetissä. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan muun muassa lainsäädäntöhankkeisiin sananvapaudesta, yksityisyydestä, tekijänoikeudesta, tietokoneohjelmien patentoinnista ja ei-toivotusta sähköisestä viestinnässä Suomessa ja Euroopassa. Lisätietoja Effin kotisivulta osoitteesta http://www.effi.org/.