EFFI: Parlamentti palautti ohjelmistopatenttidirektiivin alkuruutuun

/ Tiedotteet, Yleinen / By /

| Helsinki 3.2.2005
| **Lehdistötiedote**
| Electronic Frontier Finland – EFFI ry

Electronic Frontier Finland (EFFI) ry on tyytyväinen parlamentin
oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) päätökseen palauttaa
ehdotettu ohjelmistopatenttidirektiivi takaisin parlamentin ensimmäiseen
käsittelyyn. Valiokunta äänesti asiasta keskiviikkoiltana keskusteltuaan
ensin tuloksetta direktiivin poisvetämisestä sisämarkkinakomissaari
McCreevyn kanssa. Direktiiviä on käsitelty EU:ssa keväästä 2003.

EFFIn puheenjohtaja Ville Oksanen selittää: “Nyt tehty päätös oli
järkevä, koska se antaa todellisen mahdollisuuden uusille, viime kesänä
valituille MEPeille osallistua prosessiin. Ohjelmistopatentit ovat
kriittinen kysymys itäisen Keski-Euroopan maille, joiden ICT-teollisuus
ei kykene vielä täysimittaisesti kilpailemaan suurten monikansallisten
yritysten kanssa. Siksi on kohtuullista, että näistä maista valituille
eurokansanedustajille annetaan oikea vaikuttamismahdollisuus direktiivin
sisältöön.”

Ohjelmistopatenteista on ollut jo pitkään kädenvääntöä EU:ssa. Euroopan
Parlamentti teki syksyllä 2003 useita parannuksia esitettyyn
direktiiviehdotukseen, jotka poistettiin kuitenkin ministerineuvoston
keväällä 2004 saavuttamassa ns. poliittisessa yhteisymmärryksestä
asiasta. Ministerineuvosto ei ole kuitenkaan saanut tehdyksi lopullista
päätöstä huolimatta useista yrityksistä mm. maatalousministerien
kokouksissa, koska tarvittavaa enemmistöä äänistä ei ole ollut
todellisuudessa olemassa.

Valiokunnan päätös mahdollistaa sen, että ehdotuksen sisältö voidaan
nyt neuvotella kokonaan uudestaan. Päätös syntyi ylivoimaisen enemmistön
ja merkittävimpien poliittisten ryhmien tuella.

EFFI:n varapuheenjohtaja Tapani Tarvainen täydentää: “Monikansalliset
suuryritykset yrittivät jälleen aggressivisesti lobaten estää asian
avaaminen, mutta parlamentti osoitti, että se haluaa tehdä päätöksensä
itsenäisesti.” Tarvainen lisää: “Ohjelmistopatentit ovat täysin
keskeinen kysymys tietoyhteiskunnan toiminnan kannalta. Siksi on
tärkeää, että asia saa kaiken sen tarvitseman käsittelynajan, jotta
lopputuloksen laatu voidaan varmistaa.”

EFFI suhtautuu uuteen kierrokseen toiveikkaasti. Tietoisuus
ohjelmistopatenttien vaikutuksista on kasvanut kuluneen vuoden aikana,
ja aiheesta on herännyt keskustelua myös Suomessa. On mahdollista, että
tämä heijastuu poliittiseen päätöksentekoprosessiin. EFFI toivoo
lopuksi, että ohjelmistopatenttien kannattajia vaadittaisiin yhä enemmän
perustelemaan näkemyksensä todellisella tutkimustiedolla pelkän
retoriikan sijaan.

Lisätietoa
———-

| EFFIn aikaisemmat lehdistötiedotteet:
| http://effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2005-01-21.html
| http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2004-12-20.html
| http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2004-12-22.html
| http://effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2004-05-19.html

| Ville Oksanen
| Puheenjohtaja, Electronic Frontier Finland ry
| ville.oksanen@effi.org
| 040 536 8583

| Tapani Tarvainen
| Varapuheenjohtaja, Electronic Frontier Finland ry
| tapani.tarvainen@effi.org
| 040 729 3479

Electronic Frontier Finland – EFFI ry on perustettu käyttäjien ja
kansalaisten oikeuksien puolustamiseen Internetissä. Yhdistys pyrkii
vaikuttamaan muun muassa lainsäädäntöhankkeisiin sananvapaudesta,
tekijänoikeudesta ja tietokoneohjelmien patentoinnista Suomessa ja
Euroopassa. EFFI on European Digital Rightsin perustajajäsen ja Global
Internet Liberty Campaignin jäsen. Lisätietoja EFFIn kotisivulta osoitteessa
http://www.effi.org/

EFFI: Parlamentti palautti ohjelmistopatenttidirektiivin alkuruutuun

By /

| Helsinki 3.2.2005
| **Lehdistötiedote**
| Electronic Frontier Finland – EFFI ry

Electronic Frontier Finland (EFFI) ry on tyytyväinen parlamentin
oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) päätökseen palauttaa
ehdotettu ohjelmistopatenttidirektiivi takaisin parlamentin ensimmäiseen
käsittelyyn. Valiokunta äänesti asiasta keskiviikkoiltana keskusteltuaan
ensin tuloksetta direktiivin poisvetämisestä sisämarkkinakomissaari
McCreevyn kanssa. Direktiiviä on käsitelty EU:ssa keväästä 2003.

EFFIn puheenjohtaja Ville Oksanen selittää: “Nyt tehty päätös oli
järkevä, koska se antaa todellisen mahdollisuuden uusille, viime kesänä
valituille MEPeille osallistua prosessiin. Ohjelmistopatentit ovat
kriittinen kysymys itäisen Keski-Euroopan maille, joiden ICT-teollisuus
ei kykene vielä täysimittaisesti kilpailemaan suurten monikansallisten
yritysten kanssa. Siksi on kohtuullista, että näistä maista valituille
eurokansanedustajille annetaan oikea vaikuttamismahdollisuus direktiivin
sisältöön.”

Ohjelmistopatenteista on ollut jo pitkään kädenvääntöä EU:ssa. Euroopan
Parlamentti teki syksyllä 2003 useita parannuksia esitettyyn
direktiiviehdotukseen, jotka poistettiin kuitenkin ministerineuvoston
keväällä 2004 saavuttamassa ns. poliittisessa yhteisymmärryksestä
asiasta. Ministerineuvosto ei ole kuitenkaan saanut tehdyksi lopullista
päätöstä huolimatta useista yrityksistä mm. maatalousministerien
kokouksissa, koska tarvittavaa enemmistöä äänistä ei ole ollut
todellisuudessa olemassa.

Valiokunnan päätös mahdollistaa sen, että ehdotuksen sisältö voidaan
nyt neuvotella kokonaan uudestaan. Päätös syntyi ylivoimaisen enemmistön
ja merkittävimpien poliittisten ryhmien tuella.

EFFI:n varapuheenjohtaja Tapani Tarvainen täydentää: “Monikansalliset
suuryritykset yrittivät jälleen aggressivisesti lobaten estää asian
avaaminen, mutta parlamentti osoitti, että se haluaa tehdä päätöksensä
itsenäisesti.” Tarvainen lisää: “Ohjelmistopatentit ovat täysin
keskeinen kysymys tietoyhteiskunnan toiminnan kannalta. Siksi on
tärkeää, että asia saa kaiken sen tarvitseman käsittelynajan, jotta
lopputuloksen laatu voidaan varmistaa.”

EFFI suhtautuu uuteen kierrokseen toiveikkaasti. Tietoisuus
ohjelmistopatenttien vaikutuksista on kasvanut kuluneen vuoden aikana,
ja aiheesta on herännyt keskustelua myös Suomessa. On mahdollista, että
tämä heijastuu poliittiseen päätöksentekoprosessiin. EFFI toivoo
lopuksi, että ohjelmistopatenttien kannattajia vaadittaisiin yhä enemmän
perustelemaan näkemyksensä todellisella tutkimustiedolla pelkän
retoriikan sijaan.

Lisätietoa
———-

| EFFIn aikaisemmat lehdistötiedotteet:
| http://effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2005-01-21.html
| http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2004-12-20.html
| http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2004-12-22.html
| http://effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2004-05-19.html

| Ville Oksanen
| Puheenjohtaja, Electronic Frontier Finland ry
| ville.oksanen@effi.org
| 040 536 8583

| Tapani Tarvainen
| Varapuheenjohtaja, Electronic Frontier Finland ry
| tapani.tarvainen@effi.org
| 040 729 3479

Electronic Frontier Finland – EFFI ry on perustettu käyttäjien ja
kansalaisten oikeuksien puolustamiseen Internetissä. Yhdistys pyrkii
vaikuttamaan muun muassa lainsäädäntöhankkeisiin sananvapaudesta,
tekijänoikeudesta ja tietokoneohjelmien patentoinnista Suomessa ja
Euroopassa. EFFI on European Digital Rightsin perustajajäsen ja Global
Internet Liberty Campaignin jäsen. Lisätietoja EFFIn kotisivulta osoitteessa
http://www.effi.org/

EFFI: Ei digitaalisia kirjarovioita kouluihin ja kirjastoihin

/ Yleinen / By /
Helsinki 4.2.2005
Lehdistötiedote
Electronic Frontier Finland – EFFI ry

Electronic Frontier Finland ry (EFFI) on huolestunut kulttuuriministeri
Tanja Karpelan aikeista asentaa julkisiin kouluihin ja kirjastoihin nettisivuja
sensuroivia esto-ohjelmia. Kulttuuriministeri Karpela toivoi eilisessä
tiedotteessaan, että esto-ohjelmista tulisi yhtä luonnollinen osa
tietokoneita kuin viruksentorjuntaohjelmat ovat tällä hetkellä.

Tietokoneelle asennettavat esto-ohjelmat toimivat siten, että ne
esimerkiksi estävät joidenkin sivujen avautumisen webbiselaimessa.
Ohjelmat voivat sisältää netin kautta päivitettävän listan
"kielletyistä" webbisivuista. Ne voivat myös sisältää avainsanoja,
joiden avulla estettävät sivut tunnistetaan.

Päinvastoin kuin kulttuuriministeri Karpela väittää, käytännössä
aiheesta tehdyissä tutkimuksissa on poikkeuksetta todettu, että kaikkea
ei-toivottua sisältöä ei pystytä estämään ja toisaalta sensuurin
hampaisiin jää runsaasti asiallista sisältöä. Esimerkiksi
Yhdysvalloissa esto-ohjelmien käytöstä kirjastoissa ja kouluissa on
käyty useita riitoja oikeudessa. Näiden oikeudenkäyntien
loppupäätelmissä esto-ohjelmien toiminta on pääsääntöisesti todettu
heikkolaatuiseksi.

EFFIn hallituksen jäsen Vili Lehdonvirran mukaan tämä johtuu siitä,
että mustat listat sisältävät väistämättä aukkoja ja ohjelmien
automatiikka ei ole täydellistä. Lisäksi estolistat voi aina tietyin
keinoin kiertää. Lehdonvirta jatkaa: "On helpompaa sanoa ‘törkysivusto’
kuin määritellä se. Ensin pitäisi käydä keskustelua siitä, millä
perusteilla sisältöä voidaan sensuroida. Sensuroidaanko esimerkiksi
mauton ja rasistinen nettisarjakuva, vaikka se ei rikkoisi lakeja? Entä
poliittinen pilapiirros?"

Esto-ohjelmien käyttöä perustellaan lasten suojelemisella. EFFIn
mielestä mediakasvatus, lasten opastaminen Internetin käytössä ja
pienten lasten valvonta ovat kuitenkin parempia keinoja lasten
Internetin käytön haittavaikutusten torjumiseksi. "Esto-ohjelmilla
vältellään todellista ongelmaa ja luodaan samalla tukku uusia. Mitä
sitten, kun lapsi ennen pitkää käyttää tietokonetta, jolle
esto-ohjelmaa ei ole asennettu?" huomauttaa Lehdonvirta.

Mikäli opetusministeriö kuitenkin päätyy ostamaan esto-ohjelmia, niiden
tulisi EFFIn näkemyksen mukaan täyttää seuraavat kuusi kriteeriä:

  • Kaikkien mustien listojen täytyy ehdottomasti olla julkisia;
  • Mustille listoille joutumisen perusteiden täytyy olla selkeitä ja
    julkisia, jotta sivuston ylläpitäjä voi omilla valinnoillaan välttää
    sensuurin;
  • Mustalle listalle joutuneen sivuston ylläpitäjän on pystyttävä
    kyseenalaistamaan päätös kevyessä hallinnollisessa menettelyssä;
  • Jos esto-ohjelman toiminta perustuu mustien listojen sijasta
    algoritmiin, joka arvioi sivujen haitallisuutta automaattisesti, on
    esto-ohjelman lähdekoodin oltava nähtävillä julkisesti;
  • Vaikka esto-ohjelman toiminta perustuisi automaattiseen arviointiin,
    täytyy sensuurin perusteita silti pohtia ennen järjestelmän
    toteuttamista ja
  • Esto-ohjelman tekemä automaattinen arvio sivun haitallisuudesta on
    pystyttävä tarpeen tullen kyseenalaistamaan ja ohjelmaan on oltava
    mahdollista lisätä poikkeuksia (ns. valkoinen lista).

EFFIn hallituksen jäsen Kai Puolamäki päättää: "Sananvapauden rajoittamisen
perusteita ei voida jättää ohjelmiston toimittajan vastuulle.
Pelkäämme, että opetusministeriössä on taidettu
kuunnella liikaa mainosmiesten puheita. Toivottavasti ministeriössä
mietitään asiaa vielä uudelleen ja muistetaan, että tekniikka ei
ratkaise kaikkia ongelmia."

Lisätietoa

Kulttuuriministeri Tanja Karpelan tiedote, 3.2.2005
http://www.minedu.fi/opm/uutiset/archive/2005/02/03_1.html
Electronic Frontier Foundationin ja Online Policy Groupin tutkimus
esto-ohjelmien tehokkuudesta yhdysvaltalaisissa kouluissa, "Study
Released on Internet Blocking in Schools: Filtering Software Overblocks
and Miscategorizes Websites", 23.6.2003
http://www.eff.org/Censorship/Censorware/net_block_report/20030623_eff_pr.php
Ville Oksanen
Puheenjohtaja, Electronic Frontier Finland ry
ville.oksanen@effi.org
040 536 8583
Tapani Tarvainen
Varapuheenjohtaja, Electronic Frontier Finland ry
tapani.tarvainen@effi.org
040 729 3479

Electronic Frontier Finland – EFFI ry on perustettu käyttäjien ja
kansalaisten oikeuksien puolustamiseen Internetissä. Yhdistys pyrkii
vaikuttamaan muun muassa lainsäädäntöhankkeisiin sananvapaudesta,
tekijänoikeudesta ja tietokoneohjelmien patentoinnista Suomessa ja
Euroopassa. EFFI on European Digital Rightsin perustajajäsen ja Global
Internet Liberty Campaignin jäsen. Lisätietoja EFFIn kotisivulta osoitteessa
http://www.effi.org/

EFFI: Ei digitaalisia kirjarovioita kouluihin ja kirjastoihin

By /
Helsinki 4.2.2005
Lehdistötiedote
Electronic Frontier Finland – EFFI ry

Electronic Frontier Finland ry (EFFI) on huolestunut kulttuuriministeri
Tanja Karpelan aikeista asentaa julkisiin kouluihin ja kirjastoihin nettisivuja
sensuroivia esto-ohjelmia. Kulttuuriministeri Karpela toivoi eilisessä
tiedotteessaan, että esto-ohjelmista tulisi yhtä luonnollinen osa
tietokoneita kuin viruksentorjuntaohjelmat ovat tällä hetkellä.

Tietokoneelle asennettavat esto-ohjelmat toimivat siten, että ne
esimerkiksi estävät joidenkin sivujen avautumisen webbiselaimessa.
Ohjelmat voivat sisältää netin kautta päivitettävän listan
"kielletyistä" webbisivuista. Ne voivat myös sisältää avainsanoja,
joiden avulla estettävät sivut tunnistetaan.

Päinvastoin kuin kulttuuriministeri Karpela väittää, käytännössä
aiheesta tehdyissä tutkimuksissa on poikkeuksetta todettu, että kaikkea
ei-toivottua sisältöä ei pystytä estämään ja toisaalta sensuurin
hampaisiin jää runsaasti asiallista sisältöä. Esimerkiksi
Yhdysvalloissa esto-ohjelmien käytöstä kirjastoissa ja kouluissa on
käyty useita riitoja oikeudessa. Näiden oikeudenkäyntien
loppupäätelmissä esto-ohjelmien toiminta on pääsääntöisesti todettu
heikkolaatuiseksi.

EFFIn hallituksen jäsen Vili Lehdonvirran mukaan tämä johtuu siitä,
että mustat listat sisältävät väistämättä aukkoja ja ohjelmien
automatiikka ei ole täydellistä. Lisäksi estolistat voi aina tietyin
keinoin kiertää. Lehdonvirta jatkaa: "On helpompaa sanoa ‘törkysivusto’
kuin määritellä se. Ensin pitäisi käydä keskustelua siitä, millä
perusteilla sisältöä voidaan sensuroida. Sensuroidaanko esimerkiksi
mauton ja rasistinen nettisarjakuva, vaikka se ei rikkoisi lakeja? Entä
poliittinen pilapiirros?"

Esto-ohjelmien käyttöä perustellaan lasten suojelemisella. EFFIn
mielestä mediakasvatus, lasten opastaminen Internetin käytössä ja
pienten lasten valvonta ovat kuitenkin parempia keinoja lasten
Internetin käytön haittavaikutusten torjumiseksi. "Esto-ohjelmilla
vältellään todellista ongelmaa ja luodaan samalla tukku uusia. Mitä
sitten, kun lapsi ennen pitkää käyttää tietokonetta, jolle
esto-ohjelmaa ei ole asennettu?" huomauttaa Lehdonvirta.

Mikäli opetusministeriö kuitenkin päätyy ostamaan esto-ohjelmia, niiden
tulisi EFFIn näkemyksen mukaan täyttää seuraavat kuusi kriteeriä:

  • Kaikkien mustien listojen täytyy ehdottomasti olla julkisia;
  • Mustille listoille joutumisen perusteiden täytyy olla selkeitä ja
    julkisia, jotta sivuston ylläpitäjä voi omilla valinnoillaan välttää
    sensuurin;
  • Mustalle listalle joutuneen sivuston ylläpitäjän on pystyttävä
    kyseenalaistamaan päätös kevyessä hallinnollisessa menettelyssä;
  • Jos esto-ohjelman toiminta perustuu mustien listojen sijasta
    algoritmiin, joka arvioi sivujen haitallisuutta automaattisesti, on
    esto-ohjelman lähdekoodin oltava nähtävillä julkisesti;
  • Vaikka esto-ohjelman toiminta perustuisi automaattiseen arviointiin,
    täytyy sensuurin perusteita silti pohtia ennen järjestelmän
    toteuttamista ja
  • Esto-ohjelman tekemä automaattinen arvio sivun haitallisuudesta on
    pystyttävä tarpeen tullen kyseenalaistamaan ja ohjelmaan on oltava
    mahdollista lisätä poikkeuksia (ns. valkoinen lista).

EFFIn hallituksen jäsen Kai Puolamäki päättää: "Sananvapauden rajoittamisen
perusteita ei voida jättää ohjelmiston toimittajan vastuulle.
Pelkäämme, että opetusministeriössä on taidettu
kuunnella liikaa mainosmiesten puheita. Toivottavasti ministeriössä
mietitään asiaa vielä uudelleen ja muistetaan, että tekniikka ei
ratkaise kaikkia ongelmia."

Lisätietoa

Kulttuuriministeri Tanja Karpelan tiedote, 3.2.2005
http://www.minedu.fi/opm/uutiset/archive/2005/02/03_1.html
Electronic Frontier Foundationin ja Online Policy Groupin tutkimus
esto-ohjelmien tehokkuudesta yhdysvaltalaisissa kouluissa, "Study
Released on Internet Blocking in Schools: Filtering Software Overblocks
and Miscategorizes Websites", 23.6.2003
http://www.eff.org/Censorship/Censorware/net_block_report/20030623_eff_pr.php
Ville Oksanen
Puheenjohtaja, Electronic Frontier Finland ry
ville.oksanen@effi.org
040 536 8583
Tapani Tarvainen
Varapuheenjohtaja, Electronic Frontier Finland ry
tapani.tarvainen@effi.org
040 729 3479

Electronic Frontier Finland – EFFI ry on perustettu käyttäjien ja
kansalaisten oikeuksien puolustamiseen Internetissä. Yhdistys pyrkii
vaikuttamaan muun muassa lainsäädäntöhankkeisiin sananvapaudesta,
tekijänoikeudesta ja tietokoneohjelmien patentoinnista Suomessa ja
Euroopassa. EFFI on European Digital Rightsin perustajajäsen ja Global
Internet Liberty Campaignin jäsen. Lisätietoja EFFIn kotisivulta osoitteessa
http://www.effi.org/