Tekijänoikeussopimuksen valmisteluun ei voi vaikuttaa

/ Blogi / By /

Kansainvälisen tekijänoikeussopimus ACTA:n valmistelusta ei saa mitään tietoja, koska ministeriö kieltäytyy luovuttamasta sopimusta koskevia asiakirjoja, eikä sopimusneuvotteluihin voi vaikuttaa. ACTA:sta voi pahimmillaan tulla Lex
Karpela toiseen potenssiin.

Valikoitu joukko maita, EU ja Suomi mukaan lukien, on
valmistelemassa uutta kauppasopimusta nimeltään Anti-Counterfeiting
Trade Agreement (ACTA), joka
voi valmistua jo tänä vuonna.

ACTA:n tavoitteena on muun muassa yhtenäistää tekijänoikeuksien
valvontaa koskevaa lainsäädäntöä. ACTA:sta voi pahimmillaan tulla Lex
Karpela toiseen potenssiin: se voi lisätä merkittävästi
tekijänoikeuksien nimissä toteutettuja nettiviestinnän rajoituksia ja
yksityisyyden suojan murentamista – lyhyt yhteenveto ja
linkkejä blogiartikkelissa
10.8.2008, kohta “Tekijänoikeuksien valvontaa kiristetään”.

Pyysin ulkoasiainministeriöltä kopiot ACTA:aan liittyvistä asiakirjoista. Ministeriö kieltäytyi antamasta tietoa asiakirjoista –
lukuunottamatta jo julkaistuja tiedotteita – koska kyse on valtioiden
välisistä neuvotteluista. Asiakirjapyyntöön liittyvät dokumentit
löytyvät tämän sivun lopusta.

Miksi ACTA:aa ei valmistella esimerkiksi WIPO:ssa (YK:n alainen
Maailman aineettoman omaisuuden järjestö)? Ministeriön luovuttamassa
asiakirjassa vastataan (oma suomennos):

“Mielestämme vapaamuotoisen
sopimisen lähestymistapa on joustavin tapa toteuttaa tämä projekti
siitä kiinnostuneiden maiden kesken. Me tuemme täysin G8:n, WTO:n ja
WIPO:n tekemää tärkeää työtä, joka kaikki liittyy aineettomien
oikeuksien valvontaan. Jäsenyys ja prioriteetit näissä
organisaatioissa yksinkertaisesti eivät ole kaikkein otollisimpia
tällaisessa uraauurtavassa projektissa.”

Yllä oleva selkokielellä: jatkuvaa aineettomien oikeuksien
laajentamista kritisoidaan yhä laajemmin. Siksi asioita on helpompi
valmistella salassa ilman konsensukseen pyrkimistä, ilman kehittyviä maita
ja ilman kansalaisjärjestöjä. Esimerkiksi WIPO:ssa olisi mukana
sellaisia ilonpilaajia kuin Intia, Effi ja Brasilia. Myös muut kuin
perinteiset oikeudenhaltijoiden eturyhmät voisivat saada äänensä
kuuluviin, eikä ihan mikä tahansa enää mene läpi.
(Ks. Is
ACTA the New WIPO?; ACTA: Negotiations Advance ‘Behind The Curtain’; Many Concerns)

Eduskunta on antanut ulkoasianministeriölle ACTA:sta hyvin vapaat
neuvotteluvaltuudet.
Eduskunta
haluaa päättää rikosoikeudelliset seuraamukset eli rangaistusasteikot
ja -tyypit, mutta itse substanssiin eli mikä olisi kiellettyä tai
sallittua se ei ota mitään kantaa.

Toisin
kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Suomessa ACTA:sta ei ilmeisesti
ole edes tarkoitus järjestää kuulemista.

Näillä näkymin ACTA-prosessi siis tuottaa “valmiin paperin”, jossa
eriäviä mielipiteitä ei ole tarvinnut huomioida ja jota ei voi
muuttaa.

ACTA:sta ei siis saa neuvottelujen aikana mitään oleellista tietoa eikä siitä järjestetä minkäänlaista kuulemista. Siten sopimuksen sisältöön vaikuttaminen on
käytännössä mahdotonta.

Sama trendi on nähtävissä Euroopan komission äskettäisessä
erikoisesti perustellussa ehdotuksessa laajentaa tuottajien ja
esiintyvien taiteilijoiden suoja-aikaa nykyisestä 50 vuodesta 95
vuoteen. Komissio
jätti täysin huomiotta vartavasten tilaamansa asiaa käsittelevän kattavan
riippumattoman tutkimuksen, joka ei suositellut suoja-ajan
pidentämistä. Komission mukaan “ulkopuoliselle asiantuntemukselle ei
ole tarvetta”.

Suomessa tekijänoikeusasioiden valmistelu taas siirrettiin

oikeudenhaltijoiden
miehittämälle tekijänoikeustoimikunnalle.

On paljon helpompaa valmistella asioita, kun tarvitsee ottaa vain
yhden osapuolen kannat huomioon. Helpointa on täysin suljettu ja
salainen valmistelu. Seuraavaksi helpointa on pseudoavoin valmistelu,
jossa eriävät mielipiteet jätetään yksinkertaisesti huomiotta.

Sitten vielä ihmetellään, kun äänestysinto laskee. Olisiko liikaa vaadittu, että myös tekijänoikeuteen liittyviä asioita valmisteltaisiin avoimesti ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti?

Asiakirjapyyntö

Pyysin 10.8.2008 ulkoasiainministeriöltä kaikkia ACTA:aan
liittyviä asiakirjoja. Alla vastausdokumentit, jotka siis sisältävät kaiken mitä Suomen kansalainen voi periaatteessa ACTA:sta virallisesti tietää.

Tämä dokumentti on Public Domainia.