Sensuurin, dis- ja misinformaation vastainen taistelu IGF 2025 -foorumissa
IGF-foorumissa keskityttiin tänä vuonna ennen kaikkea digitaalisten alustojen romahtavaan luottamukseen – ja vaikeaan taisteluun totuuden, digitaalisen itsemääräämisoikeuden ja demokraattisten arvojen palauttamiseksi digitaalisessa maailmassa.
Effistä paikalla olivat Raoul Plommer ja Tapani Tarvainen. Asiaa oli tavanomaiseen tapaan paljon, rinnakkaisia sessioita kuusikin. Alla kokoelma havaintoja sessioista joihin ehdimme.
🛑 Totuus tulilinjalla: Työkaluja digitaalisen sensuurin torjuntaan
Sensuuri ei ole menneisyyden ilmiö – se on palaamassa, sekä avoimena että algoritmisena. Puhujat paljastivat avoimen internetin rappeutumista hälyttävillä esimerkeillä:
-
Kaikki sosiaalinen media on estetty Turkmenistanissa – karu muistutus siitä, että internet-yhteys on yhä etuoikeus, ei oikeus, monissa osissa maailmaa.
-
Riadissa IGF-osallistuja estettiin, koska hän rohkeni kysyi mitä paikalliset olisivat mieltä kryptauksen heikentämisestä – osoitus siitä, kuinka sananvapaus voidaan tukahduttaa jopa globaalissa foorumissa.
-
Sosiaalisen median alustat, joita aikanaan ylistettiin demokratian välineinä, sensuroivat nyt tärkeää sisältöä ja levittävät vihaa ja raivoa – voittoa maksimoivien algoritmien ohjaamina.
Puhujat korostivat kiireellistä tarvetta:
-
Alustojen vastuullisuus ja algoritmien läpinäkyvyys
-
Aidon journalismin tukeminen, joka hautautuu sensaatiohakuisen klikkijournalismin alle
-
Sosiaalisen median alustat eivät tue journalismia, päinvastoin ne muun muassa rankaisevat alustan ulkopuolelle linkkaamisesta näkyvyyttä pienentämällä. Kanadassa puolestaan linkit uutisartikkeleihin on yksikantaan kielletty.
“Tarvitsemme työkaluja, jotka torjuvat sensuuria – emme alustoja, jotka valitsevat maksimaalisen voitontavoittelun – totuuden sijaan.”
🤖 Digitaalinen petos: Verkkodisinformaation yhteiskunnallinen vaikutus
Tässä istunnossa käsiteltiin digitaalisen ekosysteemin rakenteellisia uhkia totuudelle – tekoälyn harhakuvista deepfake-videoihin.
Keskeisiä havaintoja:
-
Läpinäkyvyyden vaatiminen algoritmien suunnittelussa, erityisesti miten sisältöä priorisoidaan, moderoidaan ja esitetään
-
Globaali epätasapaino disinformaatio-tutkimuksessa: suurin osa tutkimuksista keskittyy länsimaihin, jättäen suuren osan maailmasta vaille suojaa
-
Tekoäly heikentää luottamusta, vie huomiota perinteiseltä journalismilta ja suosii viraaleja, virheellisiä tai puolueellisia sisältöjä
-
Useimmat tekoälymallit on koulutettu länsimaisella datalla, mikä rapauttaa median moniarvoisuutta ja kulttuurista edustavuutta globaalisti
Mainittuja lupaavia työkaluja:
Teknologia ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu. Puhujat vaativat investointeja demokratiaa tukevien teknologioiden kehittämiseen, jotka painottavat sensuurin kiertämistä, yksityisyyttä ja sisällön aitouden todentamista.
🗳️ Internetin uskottavuuden palauttaminen ja demokratian suojeleminen
Tässä istunnossa viesti oli selkeä: digitaalinen suvereniteetti on aloitettava yksilöstä. Kansalaisten tulisi omistaa ja hallita omat tietonsa – eikä joutua täysin mitä erinäisimpien alustojen ansaan, mistä et saa siirrettyä tekemääsi sisältöä talteen, saati sitten jollekin muulle alustalle.
Tärkein viesti:
“Meidän on voitava siirtää tietojamme kuin rahojamme. Datan siirrettävyys ei ole ylellisyys – se on oikeus.”
Osallistujat argumentoivat, että:
-
Nykyinen sosiaalisen median ekosysteemi lukitsee käyttäjät alustoille ja käyttää heidän dataansa aseena
-
Todellinen digitaalinen suvereniteetti ei synny pakotetusta datan lokalisaatiosta, vaan antamalla yksilöille omistajuus omasta digitaalisesta identiteetistään, ihmissuhteistaan ja tiedoistaan
-
Luottamuksen palauttaminen digitaalisiin järjestelmiin vaatii enemmän kuin käyttöehdot – ihmiset tarvitsevat valinnanvapautta.
Lasten suojeleminen seksuaaliselta hyväksikäytöltä – teknologiaa, politiikkaa ja ennaltaehkäisyä
Lasten suojeleminen seksuaaliselta hyväksikäytöltä Internetissä on yksi aikamme suurimmista haasteista. Erityisesti livestreamaus-ympäristöissä, joissa valvonta on haastavampaa, riskit ovat kasvaneet merkittävästi.
Tilanne Intiassa – miljoonat lapset vaarassa
Intiassa arviolta noin 9 miljoonaa lasta on joutunut verkkohyökkäysten kohteeksi, jotka liittyvät groomingiin, lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön (CSEA, Child Sexual Exploitation and Abuse) ja hyväksikäyttömateriaaliin (CSAM, Child Sexual Abuse Material). Maa onkin nyt aktiivisesti pyrkimässä määrittelemään kaikki mahdolliset Internetissä kohdattavat uhat tarkemmin, jotta erityisesti lastensuojelu voisi olla tehokkaampaa.
Teknologian rooli – turvallisuus vai yksityisyys?
Teknologiset ratkaisut ovat avainasemassa lasten suojelemisessa verkossa. Useat teknologiayritykset, kuten hakukoneet, suoratoistopalvelut ja sosiaalisen median alustat, ovat yhdistäneet voimansa torjuakseen lasten hyväksikäyttöä verkossa. Esimerkiksi Apple on nimenomaan tätä varten kehittänyt laitteen sisäisen koneoppimiseen perustuvan skannauksen, joka tunnistaa lasten alastomuuden kuvissa. Tämä teknologia toimii suoraan laitteessa, mikä parantaa yksityisyyden suojaa samalla kun se auttaa löytämään epäilyttävää materiaalia.
Salaus
Salauksen ja lainvalvonnan, erityisesti lastensuojelun, vaikeasta
yhteiselosta oli oma sessionsa hieman ristiriitaisella nimellä
Balancing Acts 2.0: Can Encryption and Safety Co-Exist?.
Mitään erityisen uutta siellä ei tullut esille, FBI valitti päästä-päähän -salauksen vaikeuttaneen toimintaansa jne.
Uusista teknisistä mahdollisuuksista puhuttiin, erityisesti homomorfinen salaus oli esillä, mutta Effin kysyessä yksityiskohtia vastaus oli suunnilleen että ei sillä vielä mitään tässä yhteydessä hyödyllistä ja toimivaa ole saatu aikaan mutta jotain lupaavaa on kehitteillä.
Client-side scanning eli päätelaitteissa kuten puhelimissa tapahtuva viestien sisällön analysointi oli taas kerran esillä, vanhoin hämmentävin selityksin ettei se salausta murra (teknisestihän se vain kiertää sen) jne. Hämmentävä oli peruste että sitähän WhatsApp tekee jo kun se näyttää URLeista esikatselukuvan (mikä muuten on tietoturva-aukko, onneksi sen saa pois päältä).
Livestreamaus – erityinen haaste
Valitettavasti suurin osa hyväksikäytöstä näyttää tapahtuvan nimenomaan livestreamaus-palveluissa. Tämä herättää mm. kysymyksen: missä lapset voivat turvallisesti ottaa yhteyttä aikuisiin, jos he kokevat joutuneensa seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi? Lisäksi mietityttää, saadaanko lainvalvontaviranomaiset mukaan riittävän nopeasti ja tehokkaasti, kun väärinkäytös paljastuu?
Kun epäasiallista materiaalia havaitaan, se voidaan poistaa alustalta ja tarvittaessa ilmoittaa poliisille tai muille tukipalveluille. Tämä yhteistyö on elintärkeää, jotta lapset saisivat apua mahdollisimman nopeasti.
Kansainväliset standardit ja yhteistyö
ISO 27566 on yksi kansainvälinen standardi, joka tarjoaa ohjeistusta teknologiaratkaisujen käytölle lasten suojelemiseksi. Lisäksi yhteistyö Lanternin kaltaisten organisaatioiden kanssa auttaa estämään CSAM-materiaalin pääsyn ainakin kaikkein suurimmille verkkoalustoille.
Suuri ongelma – 300 miljoonaa lasta vaarassa
Maailmanlaajuisesti jopa 300 miljoonaa lasta on altistunut verkkoväkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle. Tässä tilanteessa läpinäkyvyys teknisissä ratkaisuissa on avainasemassa, jotta yleisö voi luottaa näihin menetelmiin. Esimerkiksi uudet “age assurance”, eli ikärajan tarkistus-teknologiat, jotka varmistavat että käyttäjä on tarpeeksi vanha käyttämään palvelua, voivat olla ratkaisevia lasten suojelemiseksi. Niissäkin joutuu kuitenkin pysymään valppaana sen suhteen, ettei ohjelmisto vuoda yhtään muita tietoja kysyttyjen tietojen lisäksi.
Lasten suojeleminen verkon seksuaaliselta hyväksikäytöltä vaatii monialaista yhteistyötä – teknologiaa, politiikkaa, lainsäädäntöä ja koulutusta. Erityisesti livestreamaus-palveluissa riskit ovat suuret, ja siksi tarvitaan tehokkaita ratkaisuja sekä luotettavaa lainvalvontaa. Läpinäkyvyys ja kansainvälinen yhteistyö ovat avainasemassa, jotta lapset voisivat turvallisesti kasvaa digitaalisessa maailmassa.
Täytyy kuitenkin muistaa, ettei heitetä lasta pesuveden mukana, sillä lapsetkin ansaitsevat yksityisyydensuojan, siinä missä aikuisetkin. Lisäksi ei olisi oikein, jos kaikki ihmiset menettäisivät yksityisyydensuojansa aikuisiksi tultuaan.
Tekoäly
ja eritysti tekoälyn hallinta oli esillä useammassakin sessiossa. Mitään olennaisesti uutta tai rakentavaa siitä ei kuitenkaan sanottu, vaikka ongelmia nostettiinkin esiin. Jonkinlaista sääntelyä kaivattiin, EU:n AI Act mainittiin moneen kertaan mutta senkään tosiasiallisesta toimivuudesta ei mitään konkreettista selvinnyt. Asia on selvästikin vielä liian uusi, lienee turvallista ennustaa että siihen palataan vielä.
The governance of artificial intelligence
Incorporating human rights in AI risk management
Disinformaatio
ja siihen liittyvä sääntely sekä tiedontarkastajat, fact-checkers, olivat myös aiheena useammassakin sessiossa. Sekä suomalainen Faktabaari että norjalainen faktisk.no esiintyivät edukseen. Tiedontarkastajien EDMO-verkosto ansaitsee tulla mainituksi erikseen, samoin Faktabaarin tekoälyopas opettajille.
Uutena ongelmana faktantarkistuksessa on tekoäly, koska se tuottaa eri ihmisille erilaisia vastauksia joita ei voi automaattisesti tarkistaa, koska ne eivät ole julkisesti näkyvissä.
EU rules on disinformation – who are friends or foes
Prebunking and debunking tools for navigating online information
Building resilience – how we fight disinformation
Historian havinaa
Koskapa tämä on kahdeskymmenes IGF, juhlavuosi siis, vanhoja tietysti muisteltiin, ja peilattiin tulevaisuuteen – IGF:ää pidettiin merkityksellisenä ja onnistuneena ja toivottiin sen jatkuvan.
Digitaalinen perustuslaillisuus
Mitä se on?? Kyseessä on projekti, joka on koonnut tietokannan erilaisista “digitaalisia perustuslaeista” ja vastaavista. Tietokantaa voi selata täällä.
Launch of the digital constitutionalism database-v2
DNS
Internetin nimipalvelun kiemuroitakin käsiteltiin,
ICANN oli taas vahvasti edustettuna. DNS:ää käsittelevistä sessioista mainittakoon Universal Acceptance ja IDN -raportti Universal acceptance and idn world report 2025
sekä DNS:n ja lohkoketjujen yhteiselämää käsittelevä sessio
The dns trust horizon safeguarding digital identity
Eettinen hakkerointi
Ainakin vanhemmille effiläisille ja muille tietotekniikan harrastajille on tuttu ajatus hakkeroinnista positiivisena toimintana, ajalta ennen sanan assosioitumista rikollisuuteen.
Niinpä hyvin mielenkiintoinen oli myös pikaesitys “eettisestä hakkeroinnista”. Euroopassakin on paljon eroa siinä miten tietoturva-aukkojen paljastajiin suhtaudutaan, Suomi ei valitettavasti eroa edukseen.
Ethical hacking for a safer internet
Internet kriisitilanteissa
Internetin toimivuutta kriisien ja konfliktien keskellä ja erityisesti sen tarkoituksellista rajoittamista suorastaan sodankäynnin välineenä käsittelevä sessio oli ajoittain suorastaan pahoinvointia aiheuttava.
Nettineutraliteetti
Sarjassamme zombeja jotka eivät suostu kuolemaan, ajatus sisällöntuottajille määrättävistä maksuista teleoperaattoreille eli nettineutraliteetin hautaaminen on taas nousemassa esille.
Moneen kertaan todettiin että esitetyt perusteet eivät juurikaan kestä lähempää tarkastelua, teleoperaattorit vain haluavat itselleen taatun tulovirran. Argumentit ovat itse asiassa aikaisempaa heikompia, köyhiä ja sisältöä vähän tuottavia maita syrjivä “hot potato routing” ei enää ole oikeasti merkitsevä CDN-tekniikoiden yleistyttyä (content delivery network). Mielenkiintoinen esimerkkitapaus oli Etelä-Korea, jossa nettineutraliteetin hylkääminen johti suorastaan katastrofaalisiin seurauksiin.
Global perspectives on network fees and net neutrality
Nobel-palkittu toimittaja
Peräti ilahduttava oli muutama vuosi sitten Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Rapplerin perustajan Maria Ressan haastattelu. Toimittajan elämä Filippiineillä Duterten aikaan ei totisesti ollut helppoa, mutta Ressa totesi nauraen että “kriisi on mahdollisuus” ja kertoi että aina kun hänet pidätettiin, lahjoitusten määrä lisääntyi… ei oikein kestävä rahoitusmalli kuitenkaan. Vihaviesteistäkin hän löysi jotain positiivista: dataa analysoitavaksi ihan ilmaiseksi!
New technologies risks to democracy with maria ressa nobel peace prize laureate founder of rappler
Pohjoismainen yhteistyö
Virallisen ohjelman ulkopuolellakin tapahtui. Erityisesti pohjoismaista yhteistyötä viriteltiin monellakin tasolla vaikka mitään konkreettista ei heti syntynytkään. Effin sisarjärjestöt eri pohjoismaissa voisivat tehdä paljon nykyistä enemmän yhteistyötä, ja valtiollisellakin tasolla Internetin hallintoyhteistyöstä keskusteltiin.
Mainittakoon detaljina että ei-ASCII -merkkien käyttö ylimmän tason domaineissa aiheutti keskustelua, ICANN kun aikoo tehdä sille sääntöjä jotka sorsivat joitakin pieniä kieliä. Suomi ei ole tässä ongelma, jos joku haluaa vaikkapa domainin “.ääkköset” siihen ei tarvita kuin rahaa (noin neljännesmiljoona).