Voidaanko tekoälyä käyttää varmistamaan ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen? Mitkä ovat tärkeimmät digitaaliset riskit ja uhat tiedon vapaalle liikkuvuudelle viimeaikaisissa aseellisissa konflikteissa? Mitä teknologian siirtomaa-ilmiöitä (esimerkiksi kielen, sukupuolen, median, tekoälyn jne.) on nousemassa Internetiin? Millaisia käytäntöjä tulisi noudattaa, jotta varmistetaan generatiivisten tekoälytekniikoiden vastuullinen ja eettinen käyttö koulutusympäristöissä? Kotimaisesta keskustelustakin tuttuihin teemoihin tulee uusia näkökulmia, kun mukana on globaali näkökulma ja omat ongelmat tuntuvat välissä pieniltä kun juttelee ihmisten kanssa, jotka ovat yrittäneet puolustaa demokratiaa epädemokraattisissa maissa.
Viisipäiväisessä konferenssissa oli yli 300 sessiota, jopa yhdessätoista salissa samanaikaisesti, jaettuna seuraaviin aihealueisiin: Tekoäly ja kehittyvät tekniikat, Internetin pirstoutumisen välttäminen, Kyberturvallisuus, tietoverkkorikollisuus ja verkkoturvallisuus, Tietojen hallinta ja luottamus, Digitaalinen kahtiajako ja osallisuus, Maailmanlaajuinen digitaalinen hallinta ja yhteistyö, Ihmisoikeudet ja vapaudet, Kestävä kehitys ja ympäristö. Suuri osa ohjelmasta löytyy myös Youtubesta.
Kuvassa Tapani Tarvainen, Leena Romppainen (ja Samu-maskotti) sekä Raoul Plommer IGF:n ensimmäisenä päivänä, joten tapahtumaläpyskät eivät vielä ole kaulassa.
Internet Governance Forum (IGF, Internetin hallintofoorumi) on Yhdistyneiden kansakuntien piirissä toimiva yhteistyöelin, jossa keskustellaan Internetin hallintoon liittyvistä asioista. Tämän vuoden teema oli Internet jonka haluamme – kaikkien ihmisten voimaannuttaminen (The Internet We Want – Empowering All People).
IGF kokoontuu vuosittain eri puolilla maailmaa, tällä kertaa Kiotossa Japanissa Kyoto International Conference Centerissä 8.-12. lokakuuta. Yli 9000 ilmoittautuneen osallistujan (paikan päällä tai etänä) joukossa oli mm. YK-järjestöjen, valtioiden, tutkimuslaitosten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Tapahtumaan voi ilmoittautua kuka tahansa aiheesta kiinnostunut. Japanissa kun oltiin, paikallisia oli tietysti runsaasti. Maailmanlaajuisen tapahtuman lisäksi IGF-mallissa on alueellisia ja valtiollisia tapahtumia, eli Suomen osalta European Dialogue on Internet Governance (EuroDIG) ja Suomen oma Finnish Internet Forum.
Sähköisiä ihmisoikeuksia puolustava Electronic Frontier Finland ry edustaa kansalaisyhteiskuntaa. Suomalaisia osallistui meidän kolmen effiläisen lisäksi mm. ulkoministeriöstä ja europarlamentista. Suomi on myös IGF:n rahoittajamaa. Yritämme yleensä suomalaisten kesken mennä yhdessä illalliselle ja keskustella lisää aiheista.
Kuvassa paikalla vasemmalta pöydän ympäri kiertäen Beata Björkvall, Aki Enkenberg, Janne Hirvonen, Ville Vuorela, Leena Romppainen (ja maskotti Samu), Miapetra Kumpula-Natri, Tapani Tarvainen, Raoul Plommer ja Maarit Palovirta.
IGF ei tee muodollisia päätöksiä eikä julkilausumia, vaan tarkoitus on tuoda esiin erilaisten toimijoiden näkökulmia poliitiikan evästykseksi. Juuri tilaisuuksien epävirallinen luonne osaltaan mahdollistaa avoimen keskusteluilmapiirin.
Tämänkertainen IGF-kokous oli kahdeksastoista, ja Effi on ollut mukana niissä kaikissa. Vuoden 2024 isäntämaa on Saudi-Arabia. Saudi Arabian isännyydestä on jo syntynyt keskustelua, Access Now on julkaissut kannanoton siitä, että isäntämaata pitäisi vaihtaa
Vapaaehtoisia isäntävaltioita ei kuitenkaan ole ollut liikaa tarjolla. Viime vuonna tapahtuma oli Etiopiassa, jossa vielä hetki ennen tapahtumaa oli käynnissä aseellinen konflikti Tigrayn alueella. Norja on ilmoittanut hakevansa vuoden 2025 IGF:ää, jonka puolestaan piti aiemman tiedon mukaan olla Venäjällä.