Eduskunta tyrmäsi Unkarin ChatControl-esityksen

Suuri valiokunta torjui lausunnossaan selvin sanoin Unkarin esityksen lastensuojeluasetukseksi.

Ilahduttavasti valiokunta on nähnyt sanamuotojen taakse esityksen tosiasiallisiin vaikutuksiin. Muutama nosto:

Massavalvonta on massavalvontaa

“perustuslain […] mukaan rikosperusteinen puuttuminen luottamuksellisen viestin salaisuuteen edellyttää konkreettista ja yksilöityä rikosepäilyä.”

“ehdotetun kaltainen malli johtaisi tosiasiassa viestinnän massavalvontaan ja merkitsisi heikennystä viestinnän luottamuksellisuuden suojan sääntelyyn EU-tasolla.”

Juuri näin. Massavalvonnan olennainen piirre on juuri yksilöidyn rikosepäilyn puuttuminen ja se heikentäisi olennaisesti viestinnän luottamuksellisuuden suojaa.

Salauksen kiertäminen on sen rikkomista

Esityksestä on väitetty ettei se rikkoisi päästä päähän -salausta. Taustalla on EU-tuomioistuimen päätös, joka todellakin puhuu salauksen rikkomisesta, ja sitä on sitten keksitty tulkita niin että se tarkoittaisi vain jo salatun viestin avaamista jollakin tavalla. Mutta tosiasiallinen vaikutushan on ihan sama jos viesti kaapataan jo ennen salausta. Kuten valiokunta toteaa:

“Suuri valiokunta katsoo, että ehdotettu malli tosiasiassa kiertäisi viestinnän päästä päähän salauksen käytön tarkoituksen, koska CSA-materiaalin kohdistuva valvonta toteutettaisiin teknisesti edellyttämällä päästä päähän salausta käyttäviä viestintäpalveluita mahdollistaman välitettävien viestien tekninen tunnistaminen jo viestijän päätelaitteessa ennen kuin viestin sisältö salautuu.”

Viranomaisen käskystä vai viranomaisen toimesta, mitä eroa?

Asetusta on puolusteltu myös sillä, että viestien seulomista eivät tekisi viranomaiset vaan palveluntarjoajat. Mutta jälleen, käytännössä on sama tekeekö sitä viranomaiset itse vai palveluntarjoamat viranomaisten pakottamina, eikä asia parane sillä että palveluntarjoajat velvoitetaan vaatimaan suostumusta valvontaan – moinen suostumus ei todellakaan olisi vapaaehtoinen:

“suuri valiokunta pitää kyseenalaisena, voiko suostumus tällaisessa tapauksessa olla yleisessä tietosuoja-asetuksessa edellytetty yksilöity ja aidosti vapaaehtoinen ja yksiselitteinen tahdonilmaisu.”

Eduskunnan pitää saada sanoa sanansa

Valiokunta nostaa myös esille, että hallitus ei tunnu aina ymmärtävän milloin tällaiset asiat pitäisi käsitellä eduskunnassa:

“Suuri valiokunta edellyttää, että eduskunta pidetään jatkossa hyvin tietoisena CSAM-ehdotusta koskevien neuvottelujen etenemisestä ministerineuvostokokouksista annettavien selvitysten lisäksi myös jatkokirjeiden muodossa. […]
Eduskuntaa ei saa asettaa tosiasiassa jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen […]
Suuri valiokunta pitää välttämättömänä, että U-kirjelmien ja E-selvityksien lisäksi myös jatkokirjelmät toimitetaan eduskuntaan oikea-aikaisesti ja viipymättä siten, että erikoisvaliokunnilla on tosiasialliset mahdollisuudet lausua asiasta suurelle valiokunnalle ja osallistua sitä kautta asian käsittelyyn.”

Jatkoa seuraa

Suomen kanta Unkarin esitykseen on tullut harvinaisen selväksi. Vääntö asiasta kuitenkin varmasti jatkuu. Syytäkin on, itse asiahan on oikeasti tärkeä, mutta toivottavasti siitä lopulta saadaan aikaiseksi asetus josta on enemmän hyötyä kuin haittaa.