Videotiedostomuodon valinta Internet-käyttöön – Electronic Frontier Finland

Videotiedostomuodon valinta Internet-käyttöön
=============================================

9.10.2006 (versio 1.0)

**EFFI suosittaa, että videosisältö tarjotaan Internet-käytössä standardimuodossa. Erityisesti huomautetaan, että Windows Media Videota tai Flash-videota ei tule tarjota ainoana vaihtoehtona. Viranomaisilla ja Yleisradiolla on lisäksi erityinen lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että heidän palvelunsa ovat käytettävissä mahdollisimman helposti
mahdollisimman laajalle käyttäjäryhmälle.**

Yhteenveto
———-

EFFI suosittaa, että Internetissä levitettävät videot tarjotaan
ainakin HTTP:llä
imuroitavina H.264 (Main- tai Baseline-profiili)/Low
Complexity AAC/MP4- tai Theora/Vorbis/Ogg-muotoisina
videotiedostoina, joihin on HTML-sivulta suora linkki ja joissa ei
ole käytetty minkäänlaista käyttöestoa
(engl. Digital Restrictions Management,
DRM).
Erityisesti huomautetaan, ettei Windows Media Videota tai
Flash-videota tule tarjota ainoana vaihtoehtona.

Johdanto
——–

Kun digitaalisia sisältöjä halutaan jakaa laajalle yleisölle, on
jakelun tekninen toteutus nykyisin monella tapaa merkittävässä
roolissa. Jakelutiedostomuodon valinnassa tulisi ottaa huomioon
tiedostomuodon tekniset ansiot, standardiasema, vapaus [1] ja
asennuskanta.

Tekniset ansiot tulee ottaa huomioon, koska ratkaisun pitää olla
tarkoitukseen teknisesti soveltuva. Asema standardina ja vapaiden
toteutusten saatavuus tyypillisesti lisää käyttäjien valinnanvaraa,
saattaa toteutuksia saataville monille järjestelmäalustoille ja
mahdollistaa sisällön lukemisen myös tulevaisuudessa. Laaja
asennuskanta mahdollistaa käytön laajalle käyttäjäkunnalle ja
tyypillisesti verkostoulkoisvaikutusten kautta edelleen edistää
toteutusten saatavuutta.

Valokuvia jaeltaessa on sellainen onnellinen tilanne, että suositun
JPEG-tiedostomuodon (Huffman-koodatulla profiililla) pakkauksen
tehokkuus laatuun ja prosessoriajan käyttöön nähden on teknisesti
ansiokas, pakkaustapa on ISO-standardi, tiedostomuoto on käytettävissä
ilman patenttirasitteita (pois lukien taannoinen Forgent-tapaus) ja
asennuskanta on käytännössä universaali.

Valitettavasti videopakkauksen kohdalla ei ole yhtä tiedostomuotoa,
johon päädyttäisiin kaikilla kriteereillä, vaan eri kriteerejä
painottamalla päästään eri valintoihin. Tässä dokumentissa
analysoidaan videon levitykseen soveltuvia tiedostomuotoja edellä
mainittujen kriteerien kannalta.

Videotiedostomuodon valinta Ylen ja viranomaisten käyttöön
———————————————————-

`Yleisradiolain 7 §`_ mukaan Yleisradion tehtävänä on tuottaa julkisen
palvelun ohjelmia jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.
Yleisradiolla on erityinen velvollisuus huolehtia ohjelmatarjonnasta
myös vähemmistö- ja erityisryhmille. Yleisradio ei siis esimerkiksi
saa keinotekoisesti rajoittaa palveluaan sellaiseksi, että se on
käytettävissä vain tiettyjen kaupallisten valmistajien tuotteilla,
vaan palvelujen on oltava käytettävissä mahdollisimman helposti
mahdollisimman laajalle käyttäjäryhmälle.

Erityisesti `Ylen elävä arkisto`_ tulee olla saatavana muussakin kuin Windows Media -formaatissa.

.. _`Yleisradiolain 7 §`: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380#P7
.. _`Ylen elävä arkisto`: http://www.yle.fi/elavaarkisto/

`Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 18 §`_
velvoittaa viranomaisen takaamaan tiedostojensa asianmukaisen
saatavuuden ja käytettävyyden.

.. _`Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 18 §`: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621#P18

Termeistä
———

Videotiedostomuotoon vaikuttavat kolme keskeisintä osaa ovat
videokoodekki, äänikoodekki ja säiliömuoto. Koodekki (engl. codec)
tulee sanoista (en)coder/decoder. Videokoodekilla pakataan
lähtömateriaalista (jono kehyksiä eli kuvia ajassa) bittivirta.
Äänikoodekilla pakataan vastaavasti jonosta äänenvoimakkuusnäytteitä
ajassa bittivirta. Näitä bittivirtoja voidaan lukea vain
yhteensopivalla koodekin purkupuoliskolla. Bittivirrat paketoidaan
säiliömuodon mukaiseen tiedostoon. Tarjolla on useita säiliömuotoja.
Käyttäjän näkemä tiedostonimen pääte viittaa yleensä säiliömuotoon
eikä sen sisältöön.

Yleensä tiettyyn säiliömuotoon voidaan paketoida eri koodekkien
tuottamia bittivirtoja ja koodekkien tuottamia bittivirtoja voidaan
paketoida erilaisiin säiliöihin. Kaikki kombinaatiot eivät kuitenkaan
ole yhtä hyvin soittimien tukemia.

Lomituksesta
————

Tässä dokumenteissa ei paneuduta tarkemmin pakkausparametreihin eikä
kuvan ominaisuuksiin. Videon yleisistä ominaisuuksista mainittakoon
kuitenkin, että vaikka television kuvasignaali on lomitettua
historiallisista syistä, Internet-videon on syytä olla
lomittamatonta, koska lomitus näyttää rumalta nykyaikaisilla
näytöillä. Tämän vuoksi tässä dokumenteissa ei ole edellytetty
videokoodekeilta lomitustukea. Oletuksena on, että lomitus on
poistettu joko tarkoitukseen suunnitellulla algoritmilla videon koko
säilyttäen tai skaalaamalla korkeus puoleen toinen lomituskenttä pois
jättäen.

Teknisiin muutoksiin varautumisesta
———————————–

Videopakkaus on nopeasti muuttuva ala. Varsinkin mobiililaitteiden
kyvyt videon purkamisessa muuttuvat vieläkin nopeammin kuin itse
formaatit. Tämän vuoksi videoista on syytä arkistoida versio, joka on
korkealaatuisempi kuin mitä tällä hetkellä on käytännöllistä levittää
Internetin kautta, jotta mahdollisesti tulevaisuudessa
korkealaatuisesta versiosta voidaan koodata uusia levitysversioita.

Ohjelmistoideapatentit
———————-

Varsinkin moniin video- ja äänitiedostomuotoihin sisältyy ideoita,
joita joku voi väittää patentoiduiksi. Patenttilainsäädäntö vaihtelee
maittain: Yhdysvalloissa melkein mitä tahansa voi patentoida, kun
taas Euroopan unionissa tietokoneohjelmat eivät ainakaan
periaatteessa ole
patentoitavia. Silti Euroopan patenttitoimisto on kuitenkin myöntänyt
ohjelmistoideapatentteja, joten vaateita (ei välttämättä päteviä)
voidaan Euroopassakin esittää.

Usein on käynyt niin, että patentinhaltija on ilmoittanut
tiedostomuotoa koskevasta patentistaan ja esittänyt korvausvaateen
vasta sen jälkeen, kun tiedostomuodosta on tullut suosittu – tällaisia
pintaan pulpahtavia kalliilla hintalapulla varustettuja patentteja
kutsutaan “sukellusvenepatenteiksi”. Edes se, että käyttää vain
suuren ohjelmistovalmistajan tekemiä ohjelmia, ei tarjoa suojaa
patenttiloukkaussyytteiltä. Esimerkiksi kerran Microsoftin ohjelmien
käyttäjiä uhattiin korvausvaatimuksilla Microsoftin ohjelmien
käyttämisestä, koska ohjelmat loukkasivat väitetysti erästä
ohjelmistoideapatenttia. [2]

Yhteenvetona: Ohjelmistoideapatentit ovat kasvava ongelma. Etukäteen
ei voi tietää, mistä kaikesta voidaan esittää patenttivaateita, eikä
suuren ohjelmistovalmistajan tuotteidenkaan käyttäminen anna
täydellistä suojaa.

Käyttöestot (DRM)
—————–

Yleisradion suunnalta on kuulunut näkemyksiä, että Yleisradion on
tarpeen pidättää nettijakelussa mahdollisuus käyttöestoihin
(engl. Digital Restrictions Management, DRM),
jotta nettijakelu ei söisi Yleisradion tuotannon DVD-myyntiä.
Käyttöestot ovat perusluonteensa vuoksi pakostakin johonkin
epävapaaseen toteutukseen sidottuja. Tämä syrjii välttämättä muiden
kuin tuetun toteutuksen käyttäjiä. Lisäksi käyttöestot eväävät käyttäjiltä mahdollisuuden soveltaa
tekijänoikeuslain 12 §:n muutoin suomaa oikeutta ottaa teoksista kopioita yksityistä käyttöä varten.

Selainlisäkkeet ja upotus HTML-sivulle
————————————–

Yleisradion tapauksessa videotiedostot on päätetty esittää HTML-sivulle
upotettuna selainlisäkkeen avulla. Vaikka menettely on varsin
yleinen, erityisesti pidempien videoiden kohdalla HTML-sivulle upotus
ei tuo olennaista lisäarvoa verrattuna siihen, että video
esitettäisiin HTML-sivusta irrallaan. Sen sijaan HTML-sivulle upotus
lisää yhteensopivuusonglmia verrattuna vaihtoehtoon, että
videotiedostoon olisi suora linkki, jonka selain voisi joka avata
itse lisäkkeen avulla, antaa erilliselle apuohjelmalle tai vain
imuroida levylle, josta video voitaisiin avata.

Itsenäisen soittimen tapauksessa riittää, että käyttäjän
käyttöjärjestelmälle on olemassa videoformaatille sopiva soitin.
Upotustapauksessa pitää olla järjestelmäalustalle, selaimelle ja
videoformaatille sopiva lisäke, jonka pitää vielä olla yhteensopiva
täsmälleen sivulla käytetyn upotusmenettelyn kanssa.

Jottei tarpeettomasti syrjittäisi käyttäjiä, joilla olisi sopiva
itsenäinen soitin muttei sopivaa selainlisäkettä, on videoihin syytä
viitata ainakin suoralla linkillä. HTML-sivulle upotus voidaan toki
tarjota suoran linkin lisäksi.

Streaming
———

Tässä tarkastelussa on lähdetty siitä, että vähimmäisvaatimuksena
käyttäjän tulee voida imuroida videotiedosto koneensa kovalevylle
katselua varten. Näin käyttäjällä on suurin vapaus soittimen
valinnassa ja mahdollisuus soveltaa tekijänoikeuslain 12 §:n suomaa
oikeutta omaan käyttöön kopiointiin.

Monesti on kuitenkin tarkoituksenmukaista tarjota virroitettu
vaihtoehto normaalille WWW- eli HTTP-lataukselle. Streamatussa tapauksessa videota
esitetään sitä mukaa, kun dataa saapuu palvelimelta. Näin voidaan
toki tehdä myös HTTP\ :n tapauksessa. Streamingprotokollat
sallivat soitto-ohjelman pyytää palvelinta siirtymään eri
kohtaan videosta aikakoodiperusteisesti. Yleensä streaming pyritään
toteuttamaan UDP- eikä TCP-tiedonvälitysprotokollan avulla, jotta TCP\ :n virheenkorjaus ei
aiheuttaisi viiveitä videoon. Streaming usein rajaa mahdollisia
soittimia ja vaikeuttaa käyttäjän käytännön mahdollisuuksia soveltaa
tekijänoikeuslain 12 §:n suomaa oikeutta omaan käyttöön kopiointiin.
Streamingpalvelin voi käyttää lähtötiedostonaan samaa tiedostoa, joka
on tarjolla HTTP:lläkin, kunhan tiedosto on valmisteltu streamingta
varten, joten HTTP-vaihtoehdon tarjoaminen streamauksen rinnalle on
helppoa.

Tarkastelujoukon karsintaa
————————–

Jotkin asennuskannan puolesta hyvin tuetut tiedostomuodot ovat
teknisiltä ansioiltaan vanhanaikaistuneet. Tällaisia ovat esimerkiksi
Cinepak-video pakkaamattoman äänen kera AVI-säiliössä ja MPEG-1,
koska ne eivät pakkaa läheskään yhtä tehokkaasti (kuvanlaatu huomioon
ottaen) kuin nykyaikaiset menetelmät.

Jotkin nykyaikaiset videotiedostomuodot tulee karsia pois
harkinnasta, koska tarjolla on selvästi parempia valintoja. Esimerkiksi
Real Video tulee karsia, koska se ei ole standardi eikä vapaa eikä
sillä ole edes paras asennuskanta. Karkeasti ilmaistuna Real Videolla
on Windows Media Videon huonot puolet muttei sen hyvää puolta.
Sorenson Video QuickTime-säiliössä tulee karsia, koska sitä tukevat
soitto-ohjelmat tukevat myös standardimuotoista (MPEG-4) videota,
mutta kaikki standardimuotoista videota tukevat ohjelmat eivät tue
Sorenson Videota.

MPEG-2 tulee karsia erityisistä patenttirasitteista johtuvien
asennuskantaongelmien vuoksi ja siksi, ettei se pakkaa yhtä
tehokkaasti kuin uudemmat koodekit. (Vaikka monissa järjestelmissä on
asennettuna MPEG-2-tuki DVD-elokuvien esittämiseen, lisensointisyistä
DVD-käyttöön tarkoitetun toteutuksen käyttö Internetistä imuroitujen
irrallisten tiedostojen esittämiseen on monesti estetty.)

Erilaiset epästandardiin säiliöön käärityt MPEG-4-johdannaiset tulee
karsia, koska standardimuotoisella säiliöllä saavutetaan
standardipohjaisten soittimien asennuskanta. Esimerkiksi DivX ja XviD
MP3-äänen kera AVI-säiliössä ovat tapauksia, joissa standardipohjaiset
bittivirrat on sisällytetty epästandardiin säiliöön.

Jotkin standardiprofiilit, kuten MPEG-4 Advanced Simple Profile, on
syytä karsia naapuriprofiileja suppeamman asennuskannan vuoksi.
Tyypillisesti MPEG-4 Advanced Simple Profilen sijaan on aina
tarkoituksenmukaista valita alaspäin MPEG-4 Simple Profile laajemman
asennuskannan saavuttamiseksi tai ylöspäin H.264 parempien teknisten
ominaisuuksien saavuttamiseksi.

Kärkijoukko
———–

Tarkasteluun jää viisi tapausta:

1. H.264 Main Profile -video ja Low Complexity AAC -ääni MP4-säiliössä (.mp4)

2. MPEG-4 Simple Profile -video ja Low Complexity AAC -ääni MP4-säiliössä (.mp4)

3. Theora-video ja Vorbis-ääni Ogg-säiliössä (.ogg)

4. Windows Media Video 7 tai 8 -video ja Windows Media Audio -ääni
ASF-säiliössä (.wmv tai .asf)

5. Windows Media Video 9 “Standard Profile” -video ja Windows Media
Audio -ääni ASF-säiliössä (.wmv tai .asf)

1. H.264 Main Profile -video ja Low Complexity AAC -ääni MP4-säiliössä (.mp4)
+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Tekniset ansiot: Teknisesti edistynyt.

Standardius: ISO-standardi

Vapaus: Tekijänoikeuksien kannalta vapaasti (GPL) lisensoituja
toteutuksia on saatavilla. Tunnetut patenttien haltijat ovat koonneet
patenttinsa MPEG-LA:n lisensoitaviksi. MPEG-LA vaatii lisenssimaksuja
– osittain hyvinkin kyseenalaisista asioista kuten pakatun
bittivirran monistamisesta, mihin ei tarvita toteutusta
pakkausalgoritmista. Ei ole mitään näyttöä siitä, että Suomessa
toimivalla taholla olisi mitään laista johtuvaa velvoitetta maksaa
MPEG-LA:lle, vaikka MPEG-LA pyytäisi.

Streaming: IETF:n standardoimalla RSTP/RTP-protokollaparilla. Vapaa
palvelinohjelma saatavilla.

Asennuskanta: Soitto-ohjelma vakiona Mac OS X:ssä. Käytännössä hyvin
suuressa osassa Windows-koneita on myös asennettuna soitto-ohjelma.
Vapaille järjestelmille vapaita soitto-ohjelmia saa asennettua, mutta
yleensä niitä ei ole asennettu vakiona amerikkalaisten
patenttihuolien vuoksi. (Sopivasti rajoitetut Baseline-profiilin
ilmentymät ovat tuettuja video-iPodissa ja PlayStation Portablessa
(PSP).)

Yleisarvio: Ensisijaisesti suositeltava tiedostomuoto.

2. MPEG-4 Simple Profile -video ja Low Complexity AAC -ääni MP4-säiliössä (.mp4)
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Tekniset ansiot: Ei yhtä edistynyt kuin H.264. MPEG-4 Simple Profile –
videon purkaminen vaatii vähemmän prosessoriaikaa kuin H.264-videon
purku, minkä vuoksi MPEG-4 Simple Profile on mielekäs valinta
mobiililaitteisiin, joita ei ole suunniteltu ensisijaisesti videoiden
katseluun.

Standardius: ISO-standardi

Vapaus: Kuten edellä.

Streaming: Kuten edellä.

Asennuskanta: Kuten edellä. Lisäksi tuettu vakiona vanhemmissakin
Mac-asennuksissa, vapaiden videosoittimien vanhemmissakin versioissa ja
joissain mobiililaitteissa.

Yleisarvio: Suositeltava mobiilitarkoituksiin (myös .3gp-variantti
mahdollinen), jos todella pystytään varmistamaan, että käytetyt
parametrit soveltuvat todellisille mobiililaitteille.

3. Theora-video ja Vorbis-ääni Ogg-säiliössä (.ogg)
+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Tekniset ansiot: Ei pakkausteknisesti yhtä hyvä kuin H.264 tai
Windows Media Video 9.

Standardius: Ei de jure -standardi. Määritys on julkinen ja
ilmaiseksi Webistä saatavilla.

Vapaus: Tekijänoikeuksien kannalta vapaasti (GPL) lisensoituja
toteutuksia on saatavilla. Tunnettu patenttien haltija on myöntänyt
universaalin lisenssin patenttiensa loukkaamiseen tiedostomuodon
puitteissa.

Streaming: Vapaa palvelinohjelma saatavilla.

Asennuskanta: Paras esiasennustilanne vapaissa järjestelmissä. Soitin
saatavana helposti Mac OS X:lle ja Windowsille.

Yleisarvio: Vapauden edistämiseksi erittäin suotavaa tukea mikäli
vain taloudellisesti mahdollista. Sopii ainoaksi tarjotuksi
tiedostomuodoksi, jos haluaa erityisesti protestoida MPEG-LA:ta
vastaan ja osoittaa solidaarisuutta pahemmissa patenttioloissa
eläville (tai valmistautua pahempiin patenttioloihin Suomessa).

4. Windows Media Video 9 “Standard Profile” -video ja Windows Media Audio -ääni ASF-säiliössä (.wmv tai .asf)
+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Tekniset ansiot: Teknisesti edistynyt.

Standardius: Internet-videon standardoinnista syrjässä ollut Society
of Motion Picture and Television Engineers (SMPTE) on vuoden 2006
alkupuolella hyväksynyt Windows Media Video 9:stä johdetun koodekin
(VC-1) standardikseen potentiaalista televisiokäyttöä varten.
Standardia voidaan soveltaa sinänsä julkisesti dokumentoimattoman
Windows Media Video 9:n purkuun.

Vapaus: Tekijänoikeuksien kannalta vapaasti lisensoitua toteutusta ei
ole käytännössä loppukäyttäjien saatavilla. Patentteja on useilla
tahoilla, ja MPEG-LA valmistelee lisensointisalkkua. Oletetaan, että
Microsoft maksaa suojelurahat patenteista, kun toteutus hankitaan
Microsoftilta.

Streaming: Microsoftin MMS-protokollalla. Asiakastuki Flip4Macissä
edellyttää käytännössä koko videon imuroimista etukäteen.

Asennuskanta: Vakiona uusissa Windows-asennuksissa ja asentuu
helpolla automaatilla hieman vanhempiin Windows-asennuksiin. Tuki
“Standard”-profiilille (muttei “Advanced”-profiilille) saatavana Mac
OS X:lle Flip4Mac-lisäkkeessä.

Yleisarvio: Mielekäs tiedostomuoto tarjottavaksi H.264:n ja/tai
Theoran lisäksi, jos välttämättä halutaan järjestää asiat niin, ettei
Windows-käyttäjien tarvitse asentaa muita kuin Microsoftin ohjelmia.
Advanced-profiilin käyttö rajaisi potentiaalista yleisöä
Flip4Mac-käyttäjien osalta. Käytännössä katselu vapailla järjestelmillä on
vaikeaa. Tosiasiallisesti Windows Media Video 9:n käyttö syrjii
vapaiden järjestelmien käyttäjiä.

5. Windows Media Video 7 tai 8 -video ja Windows Media Audio -ääni ASF-säiliössä (.wmv tai .asf)
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Tekniset ansiot: MPEG-4 Simple Profile / Advanced Simple Profile
-perheen muunnelmia.

Standardius: Eivät lainkaan standardeja eivätkä edes julkisesti
määriteltyjä.

Vapaus: Tekijänoikeuksien kannalta vapaasti (GPL) lisensoitu
soitintoteutus on saatavilla. Patentteja on, mutta niille ei ole
selvää lisensointimekanismia.

Streaming: Kuten edellä.

Asennuskanta: Vakiona uudehkoissa Windows-asennuksissa. Tuki
saatavana Mac OS X:lle Flip4Mac-lisäkkeessä. Vapaille järjestelmille
soittimia on.

Flash-video
———–

Viime aikoina Flash-videota on ruvettu käyttämään suosituissa
videoidenjakopalveluissa kuten YouTubessa ja Google Videossa.
Flash-videon yksinomainen käyttö on kuitenkin syrjivää, koska ainoa
käytännöllinen soitin on Adoben Flash-selainlisäke, jonka
ajantasaisten versioiden tuottamista muille järjestelmille kuin
32-bittiselle Windowsille ja Mac OS X:lle on viivästetty. Lisäksi
joillekin alustoille Flash-selainlisäkettä ei ole lainkaan
saatavilla. Toisaalta Flash-videota on tapana käyttää siten, että
videon tallentaminen omalle kovalevylle myöhempää katselua varten on
niin epäkäytännöllistä, etteivät käyttäjät käytännössä osaa sitä
tehdä, minkä vuoksi Flash-videota ei ole tässä tarkastelussa
rinnastettu yllämainittujen tiedostomuotojen kaltaiseksi.

Flash-videon tarjoaminen H.264/Low Complexity AAC/MP4:n tai
Theora/Vorbis/Ogg:in lisäksi on toki suotavaa. Esimerkiksi Google Videossa
videot on tyypillisesti (ellei julkaisija ole erityisesti
rajoittanut) saatavilla Flash-videon lisäksi video-iPodille ja
PSP:lle sovitetussa H.264/Low Complexity AAC/MP4-muodossa.

Tekstitys
———

Video voidaan tekstittää joko polttamalla teksti osaksi kuvaa, kuten
perinteisessä analogisessa televisiossa oli pakko tehdä, tai
toimittamalla teksti erillisenä bittivirtana, jonka soitto-ohjelma
voi esittää käyttäjän pyynnöstä. Tätä jälkimmäistä tapaa käytetään
esimerkiksi DVD-elokuvissa ja Yleisradion digi-TV-kanavilla.

Internet-videon kohdalla erillinen tekstitys ei vielä ole kovin hyvin
tuettu. MP4-, Ogg- ja ASF-säiliöissä on kaikissa mahdollista
kuljettaa erillinen tekstitysvirta. Kuitenkaan kaikki soittimet eivät
osaa näyttää tekstitystä kunnolla. Maailmalla tekstitys ymmärretään
ensisijaisesti kuuroille tarkoitetuksi erityisominaisuudeksi, joka
otetaan huomioon alemmalla prioriteetilla kuin kuva ja ääni. (Tämän
monet suomalaiset ovatkin huomanneet digiboksien tekstitysvikojen
muodossa.) Jotkin soittimet tukevat tiedoston sisäisen tekstityksen
lisäksi erillisiä tekstitystiedostoja.

Valitettavasti varmimmin tekstitys saadaan näkyviin polttamalla se
kuvaan, mutta ratkaisu ei ole teknisesti tyydyttävä ja ärsyttää
niitä, jotka eivät tekstitystä tarvitse.

Formaattien profiileista
————————

Videoformaattien valintaa ja niistä keskustelua häiritsee
olennaisesti se, että tietyn nimisellä formaatilla onkin monta
profiilia tai versiota. Profiilien olemassaolo johtuu siitä, että
formaateilla yritetään ratkaista olennaisesti erilaisia
käyttötapauksia eivätkä kaikki ominaisuudet sovellu kaikille
laitetyypeille. Toisaalta joskus formaateista tehdää profiileja,
jotta patenttisalkkujen hankalat tapaukset saadaan rajattua pois
perusprofiilista.

Esimerkiksi MPEG-4 Simple Profile, Advanced Simple Profile ja H.264
voidaan kaikki ymmärtää otsikon MPEG-4 alle. Toisaalta otsikon
Windows Media Video 9 alle mahtuu Stardard Profile, Advanced Profile,
VC-1 ja erityinen näyttökaappauskoodekki. Näistä vielä H.264
jakaantuu kuuteen profiiliin ja VC-1 kolmeen profiiliin. Sekä H.264
että Windows Media Video 9 -perheiden tapauksissa kaikki soittimet
eivät tue kaikkia profiileja. Lisäksi profiilien sisällä voi olla eri
pakkaustasoja, jotka kaikki eivät ole tuettuja kaikissa soittimissa.

Yhteensopivuustavoitteiden saavuttamiseksi tulokset
on aluksi syytä testata mahdollisimman monella käytännön
soitinvaihtoehdolla. Kun videoita pakataan useita, on toki syytä
muodostaa automatisoitu työnkulku testaustulosten perusteella.
Kuitenkin esimerkiksi juuri automatisoituihin työnkulkuihin
soveltuvalla x264-pakkausohjelmalla on helppo ottaa käyttöön
ominaisuuksia, joita vaikkapa Applen QuickTime ei tue. Tämän vuoksi
monipuolisten ohjelmien kanssa on syytä olla erityisen varovainen.
x264:lle on olemassa käyttöä helpottavia käyttöliittymiä kuten MeGUI
ja FFmpegX, jotka tarjoavat valmiiksi testattuja asetuksia. Lisäksi
muun muassa Apple, Sorenson ja Nero tarjoavat H.264-pakkausratkaisuja, joissa
on valmiiksi testattuja asetuksia.

Linkkejä ja lähteitä
——————–

VLC (toistaa H.264/Low Complexity AAC/MP4-, Theora/Vorbis/Ogg- ja
WMV8/WMA/ASF-muotoisia videoita; toimiva tekstitystuki)
http://www.videolan.org/

MPlayer (toistaa H.264/Low Complexity AAC/MP4-, Theora/Vorbis/Ogg- ja
WMV8/WMA/ASF-muotoisia videoita)
http://www.mplayerhq.hu/

QuickTime 7 (toistaa H.264 [Baseline/Main]/Low Complexity AAC/MP4-muotoisia videoita)
http://www.apple.com/quicktime/

Windows Media
http://www.microsoft.com/windows/windowsmedia/default.mspx

Flip4Mac (lisää Macillä QuickTimeen Windows Media -tuen)
http://www.flip4mac.com/

MPEG-LA
http://www.mpegla.com/

Yleisradion Elävä arkisto
http://yle.fi/elavaarkisto/

Formaattikeskustelu jatkuu (kirjoitus Yleisradion blogissa,
kommenteissa otetaan DRM esille)
http://blogit.yle.fi/formaattikeskustelu_jatkuu

HOWTO play the videos (with captions!)
http://diveintomark.org/archives/2006/07/23/video-howto

MPEG-4 (Wikipedia-artikkeli)
http://en.wikipedia.org/wiki/MPEG-4

Theora (Wikipedia-artikkeli)
http://en.wikipedia.org/wiki/Theora

Windows Media Video (Wikipedia-artikkeli)
http://en.wikipedia.org/wiki/Windows_Media_Video

MultimediaWiki
http://wiki.multimedia.cx/

USPTO: Broadest Claims Forgent Asserts Against JPEG Standard Invalid
http://www.groklaw.net/article.php?story=20060526105754880

Forgent Networks Clarifies Licensing Arrangement
http://ir.forgent.com/ireye/ir_site.zhtml?ticker=FORG&script=410&layout=-6&item_id=314044

[1] Tiedostomuodon vapaus viittaa tässä yhteydessä siihen, että tuki tiedostomuodolle voidaan laillisesti toteuttaa vapaana ohjelmana (ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaaohjelmisto) ja toimivia vapaita toteutuksia myös on. Vapaa tiedostomuoto takaa sen, että videolla on enemmän mahdollisia katsojia – mikä lienee videon nettijakelun tarkoituskin.

[2] SQL Server developers face huge royalty bills. How many, how much? The Register 20.2.2003. http://www.theregister.co.uk/2003/02/20/sql_server_developers_face_huge/

—–

Teksti: Henri Sivonen, Kai Puolamäki, Tero Tilus.

Kiitokset: Mikko Rauhala, Kenneth Falck, Vili Lehdonvirta, Tuomo Latto, Joni Hatanmaa, Juha-Matti Tapio, Jukka Ruotsalainen, Antti Vähä-Sipilä, Jarno Elonen.

Tämä teos on lisensoitu `Creative Commons Attribution-ShareAlike 2.5`__ –
lisenssillä.

__ http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5/