KRP:n lapsipornosensuurista nousseessa keskustelussa jotkut ovat kommentoineet, että ei ole suurikaan vahinko, vaikka lapsipornon ohella sensuroiduksi tulee muutakin – ilmeisesti ajatellen, ettei siinä mitään hyödyllistä voi mennä, “jotain roskaa ne kuitenkin ovat”.
Effille on kuitenkin raportoitu laillisen aikuisviihteen ohella sellaisiakin sensuurin haaviin joutuneita sivuja, joita ei likaisimmallakaan mielikuvituksella voi pitää lapsi- tai minään muunakaan pornona.
Jotta tiedettäisiin mistä puhutaan, tässä muutama esimerkki:
– `THC kuulolaitekeskus
– `Opetushenkilöstölle tarkoitettu it-konsulttipalvelu
– `Soitinkauppa
– `Nukkekauppa
– `Tietokoneiden korjauspalveluita
– `Windows-vinkkejä thaiksi
– `Data Management and Biostatistics Network Journal Guestbook
– `Englannin- ja thainkielistä keskustelua homoseksuaalien oikeuksista
Noista ainoastaan viimeinen on ylimalkaan seksuaalisaiheinen – mutta jos se on tarkoituksella sensuroitu, on kyllä vakavasti aihetta huolestua seksuaalivähemmistöjen oikeuksista Suomessa. Samaan viittaa se, että sensuurilistalla on raportoitu olevan suhteettoman paljon (aikuis)homopornoa.
Ilmeisesti ylläolevat esimerkit ovat vain vahinkoja, huolimattomuuden tai teknisten virheiden takia sensuroituja. Mutta se ei tee ongelmaa yhtään vähemmän vakavaksi.
Ilmeisiä kysymyksiä:
* Miten tämäntapaisten “vahinkojen” on ajateltu tulevan ilmi, jos sensuurilista on salainen?
* Miten havaitun tai epäillyn (varmuuttahan ei voi saada jos sivua ei näe) virheen voi korjata,
jos poliisi ei suostu edes kertomaan sensuroinnin perustetta yksittäistapauksessa,
eikä valitusoikeutta ole?
* Miten lailliselle liiketoiminnalle tästä aiheutuneesta vahingosta voisi saada korvauksia?
Maksaako poliisi vai operaattori vai ei kukaan?
Kun vielä lisätään, että varsinaiseen ongelmaan tämä sensuuri ei oikeasti auta mitään, eikö olisi jo aika myöntää kokeilu epäonnistuneeksi ja kumota koko laki?