>>10-vuotisjuhlaseminaari: Effi sisäpuolisin silmin
>>Isoveli-palkintojenjako
Effin synttäreitä juhlittiin Finlandia-talolla 11.9.-11.
Mikko Kenttälä työskentelee Clarified Networksissa tietoverkkoasiantuntijana. Hän kertoi aiemmasta työstään panOULU-verkon ylläpidossa. Oulun alueella kaikille tarjottu avoin langaton nettiyhteys helpottaa kansalaisten toimintaa Internetissä. Hanketta kehitettäessä esitetyt huolet verkon käytöstä luvattomaan nettilataamiseen, terrorismiin yms. eivät ole toteutuneet.
Verkkoliikenteestä on kerättävä tietoa jo siksikin, että huomataan ja voidaan torjua mahdolliset “insidentit” ja väärinkäytökset. Tästä saattaa toisinaan syntyä eettisiä ongelmia aivan yllättäenkin. Mikko toimii JK ry:ssä, joka tuottaa edukkaasti IT-palveluita jäsenilleen. Kerran hän oli huomannut, että erään kaverinsa tunnuksilla oli logattu sisään Tampereelta, vaikka kaveri tiettävästi oli Oulussa. Huolestuen tietomurron tai identiteettivarkauden mahdollisuudesta hän varoitti kaveriaan. Kaveri vastasi olleensa tuolloin käymässä Tampereella, ensimmäistä kertaa uuden morsiamensa luona. Tilanne oli melko nolo “stalkkerille”, kun kaveri olisi ehkä halunnut pitää asian vielä tuossa vaiheessa salassa.
Mikko mainitsi AbuseHelper -tietoturvatyökalun kääntöpuolen: mitäs jos totalitaristiset valtiot käyttävät sitä omiin tarkoituksiinsa, kansalaisten isovelimäiseen valvontaan?
Effin toimintaan Mikko tuli tutustuneeksi lähemmin v. 2008, kun lapsipornon torjumiseksi säädettyä (tunnetusti totaalisen epäonnistunutta) Internet-sensuurilakia ehdotettiin laajennettavaksi nettipokeriin. Peliharrastajana Mikko nousi vastustamaan ideaa ja häntä haastateltiinkin ajankohtaisohjelmassa. Julkisessa keskustelussa sensuurin laajennushankkeen kannattajat jäivät häviölle. “Mukava huomata, että kun jotakin tekee, niin jotakin sitten tapahtuukin.”
Effin julkisuuskuvan edistämiskeinoiksi Mikko ehdotti lisää kansalle näkyviä tempauksia. Esim. radiomainoksista on tullut paljon hyvää palautetta. Oulusta katsottuna Effi vaikuttaa hänen mukaansa jossakin määrin elitistiseltä Helsingin herrojen klubilta, eikä tätä mielikuvaa hälvennä se, että 10-vuotisjuhlakin vietetään Finlandia-talolla kuohuviiniä siemaillen. Se kylläkin hälventää, että nykyinen puheenjohtaja asuu Oulussa ja edellinen Jyväskylässä.
Kirjailija ja pelisuunnittelija Ville Vuorela totesi ulkopuolisuutensa Effin suhteen olevan vähintäänkin kyseenalaista. Kun julkisuudessa keskustellaan tekijänoikeuksien, perusoikeuksien ja rikostentorjunnan ristiriitatilanteista, niin hänestä “Effi edustaa hyvää, järkevää näkökulmaa lehdistöstä pursuavaa maailman pahuutta vastaan”. Ville onkin Effin rivijäsen.
“Voisin jättää asioiden hoidon viisaille aktiivisille ihmisille. Mutta avovaimoni on juuri sellainen. Jossakin vaiheessa havaitsin kuljettavani Effi-tavaroita autolla jossakin Sisä-Suomessa, siis joutuneeni Effin roudariksi.”
Ville on joutunut myös Effin pr-henkilöksi, sillä hän tapaa usein ihmisiä, joilla on outoja ennakkoluuloja järjestöstä. Keskustelut noudattavat usein samaa kaavaa:
- “Effiläiset ovat piraatteja, jotka haluavat viedä taiteilijoilta leivän suusta.”
- “Ei, vaan Effi on kuin Amnesty. Taiteilijoille kuuluu korvaus työstään, mutta sitä varten ei pidä poistaa ihmisoikeuksia.”
- “Jaa, ok, mutta nehän kuitenkin kannattavat lapsipornoa ja anarkiaa ja ovat muutenkin epäilyttäviä parrakkaita hippejä.”
- “Eivät kannata, mutta nettisensuuri ei auta sen torjuntaa vaan päinvastoin vaikeuttaa.”
Keskustelun edetessä henkilö usein lopulta toteaa, että Effihän on oikeastaan aika hyvä idea. Effin julkisuuskuvan kohentamiseksi Ville tarjosi lääkkeeksi aggressiivisempaa tiedottamista voitoista.
Effin entinen puheenjohtaja Tapani Tarvainen kommentoi, että tavatessaan poliitikkoja ja tekijänoikeusihmisiä hän pukeutuu pukuun, toisin kuin yleensä, juuri rikkoakseen partahippimielikuvaa. Joskus ihmiset ällistyvät, miten tuo voi puhua tuollaisia kravatti kaulassa, jolloin järkytys saa ehkä ajatukset nyrjähtämään uusille urille.
Tauolla Effin hallituinen Joonas Mäkinen soitti musiikkia.
Kahvia, syntymäpäiväkakkua ja vapaata keskustelua.
Viestintäviraston CERT-FI -yksikön päällikkö Erka Koivunen puhui tietoturvan tilasta Suomessa. CERT-FI on viranomainen, jonka tehtävänä on tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisy, havainnointi, ratkaisu sekä tietoturvauhkista tiedottaminen. Yksikkö on perustettu v. 2002, jolloin voimaantulleessa tietosuojalain uudistuksessa säädettiin teleyrityksille ilmoitusvelvollisuus tietoturvaloukkauksista. Viime vuosina on tullut uudenlaisia tietoturvauhkia: kohdistetut hyökkäykset, rootkit, Haxdoor, ja ns. “78kfinnishpw”, jossa murrettiin kymmenientuhansien ihmisten salasanat eri verkkopalveluihin.
Tietoa turvataan nelivaiheisesti: hyökkäysten ennaltaehkäisy, havaitseminen, rajoittaminen/häirintä ja toipuminen.
Suomesta muualle maailmaan suuntautuvista hyökkäyksistä tehtyjen havaintojen määrä moninkertaistui, kun CERT-FI:ssä kehitettiin Autoreporter-järjestelmä, joka kerää tietoja keskitetysti. Kankaalla näkyvät graafit osoittavat haittaohjelma- ja tietoturvaloukkaushavaintojen määrän kehityksen. Yksi haittaohjelma, Conficker, muodostaa vv. 2009-2010 havainnoista lähes puolet (keltaiset sektorit). Mutta globaalissa vertailussa Suomi on tietoturvauhkien lähteenä vähäinen, Douglas Adamsin sanoin enimmäkseen harmiton.
Stuxnet toimi eräänlaisena silmienavaajana. Aiemmin esim. terästehtaan johto saattoi suhtautua tietoturvavirkamiehiin nuivasti, tyyliin “menkää te IT-pellet pois häiritsemästä”. Nykyään yhteistyö toimii paremmin, ja CERT-FI:ssäkin ymmärretään, ettei terästehdasta voi noin vain ajaa alas tietoturvapäivitysten takia.
Koivulalta kysyttiin, eikö mahdollisuus katkaista ihmisen nettiliittymä esim. haittaohjelman vuoksi ole eräänlainen kalteva pinta: katkaisutoimenpiteen voi laajentaa koskemaan vaikkapa tekijänoikeusrikkomuksesta epäiltyjä?
“Kyllä ja ei.” Käytännössä katkaisun tekee robotti, joka etsii liikenteestä nimenomaan tietoturvaongelmia – ihmiset eivät missään vaiheessa lue viestien sisältöä. Sisältöasioissa intressipunnintaa ei voi ulkoistaa robotille. Toisaalta se, jonka liittymä katkaistaan, voi itsekin olla uhri. Onko tietoturva tärkeämpää kuin mahdollisuus esimerkiksi hätäpuheluun?
Kutsutut puhujat saivat Effin kofeiinimolekyylimukit, joita voi ostaa Effin verkkokaupasta.
Internet-tutkija Mikko Särelä puhui ajankohtaisesta aiheesta, anonyymistä viestinnästä. Hän luki otteita kahdesta äskettäisestä kirjoituksesta, joissa anonyymi nettikirjoittelu haluttaisiin kieltää kokonaan sillä perusteella, että joillakin keskustelupalstoilla kirjoitetaan törkeyksiä: Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajan, Aamulehden entisen päätoimittajan Matti Apusen kirjoituksesta Helsingin Sanomissa sekä Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Risto Uimosen YLE-kolumnista.
Mikko ihmetteli, miten yksioikoisesti molemmat samaistavat Internetin jonkun sanomalehden nettikeskustelupalstaan. Vastaavasti teleliikennetietojen tallennuksesta puhuttaessa Internet joissakin puheenvuoroissa samaistetaan puhelinverkkoon, toisinaan taas sanomalehteen, televisioon ja mihin kulloinkin. Internethän on noiden lisäksi paljon muutakin.
On paljon tilanteita, joissa anonyymiys on aivan välttämätöntä, jotta ihmiset voisivat saada apua ongelmiinsa. On hyvä syy, miksi Anonyymit Alkoholistit ovat anonyymejä: avun hakeminen omalla nimellä voisi leimata ihmisen ja vaikeuttaa hänen työtään ja muuta elämäänsä. Vastaavasti seksuaalista identiteettiään pohtiva nuori voi saada netistä anonyymisti vertaistukea keskusteluissa, joita ei omilla nimillä käytäisi. Joissakin valtioissa hallituksen arvosteleminen voi olla hengenvaarallista, joten oikeus anonyymiin viestintään on todella elintärkeää.
Törkypuheet saa sanomalehtien keskustelupalstoilta pois johdonmukaisella moderointipolitiikalla. Koko Internettiä ei pidä niiden vuoksi kahlita.
Seminaaripuheiden ja Isoveli-palkintojenjaon väliin jäi aikaa jutella vapaasti ja lukea Effin esitteitä sekä Effin suomentamia infolehtisiä Internetin estot ja Oikeus lukea.
