Europarlamentti oli 15.3. hyväksymäisillään ponnen, joka olisi toteutuessaan voinut merkitä ohjelmistopatenttien tosiasiallista hyväksymistä ennennäkemättömässä laajuudessa koko Euroopassa.
Kyseessä oli innovaatiopolitiikkaa koskevan päätöslauselman sekaan piilotettu viattomalta kuulostava fraasi “mutual recognition of patent laws”, patenttilakien keskinäinen tunnustettavuus – mikä tarkoittaisi siis sitä, että yhdessä EU-maassa hyväksytyt patentit olisivat lainvoimaisia kaikissa muissakin. Ja sehän taas merkitsisi patentoitavuuden riman laskua: ohjelmistojen patentoitavuudellekin riittäisi, että se onnistuu yhdessä jäsenmaassa (ja mm. Britanniassahan
se nykyisin käytännössä onnistuu varsin helposti).
Yritys kuitenkin epäonnistui: kyseinen kohta otettiin erillisäänestykseen ja se hävisi, ja jäi siten
pois hyväksytystä päätöslauselmasta. Erityisesti ehdotuksen takana olleen Hans Lehnen oma ryhmä, konservatiivit, kääntyi myös sitä vastaan Piia-Noora Kaupin aloitteesta, ja sen jälkeen sillä ei ollut
mitään mahdollisuuksia – Vihreät olivat alunperinkin sitä vastaan, samoin sosialistit Michel Rocardin johdolla.
Hieman yllättäen myös EPO oli ehdotusta vastaan (milloin EPO ja FFII ovat olleet samaa mieltä jostain?), mutta sen selittänee pelko vaikutusvallan menetyksestä (EPO haluaa itse päättää millaiset patentit ovat Euroopassa päteviä).
Kyseessä oli siis vain päätöslauselma, jolla ei ole välitöntä juridista merkitystä,
se on olennaisesti vain komissiolle osoitettu suositus. Silti tapausta on pidettävä voittona
ja erityisesti Kauppi ja Rocard ansaitsevat tunnustuksen tehokkaasta toiminnasta.
Tämä on myös hyvä osoitus siitä, että ohjelmistopatentteja yritetään yhä ajaa läpi monin tavoin.
Valppauden herpaantumiseen ei ole varaa.
Linkkejä: