Vetoomus teletietojen tallentamisvelvollisuutta vastaan

Kiitos osallistumisesta!

Vetoomus luovutettiin eduskunnalle 21.9. Siihen kertyi kuukauden aikana
yhteensä 8286 allekirjoitusta (duplikaattien yms. poistamisen jälkeen). Kiitos kaikille
osallistuneille!


Seuraava vetoomus tullaan luovuttamaan eduskunnalle asian käsittelyn yhteydessä.
Nimilistaa ei julkaista verkossa.
Suosittelemme vetoomuksen allekirjoittamisen lisäksi olemaan mahdollisuuksien mukaan suoraan
yhteydessä kansanedustajiin. Lisätietoja asiasta antaa Ville Oksanen. Lue myös puitesopimusehdotuksen
teksti suomeksi
,
EFFIn lehdistötiedote
16.7.2004
, Statewatchin analyysi
ja Reijo Sventon kolumni tallennusvelvollisuudesta .

Valtioneuvosto esitti 15. heinäkuuta, että Suomi tukisi Euroopan
unionissa tehtyä esitystä teletietojen tallentamisesta. Kyseinen
puitepäätös edellyttäisi käytännössä kaikkien Internetin
liikennetietojen tallentamista 1-3 vuodeksi tai jopa pidemmäksi aikaa.
Tallennusvelvollisuus koskisi esimerkiksi sähköpostien lähettämistä ja
vastaanottamista sekä verkkolehtien ja muiden verkkosivujen lukemista
koskevia tietoja.

Tähän asti kansalaisen syyttömyysolettama on ollut lähtökohta
länsimaisissa oikeusvaltioissa, mutta tallennusvelvollisuudella tämä
perustavanlaatuinen periaate kumotaan. Uusi lähtökohta on, että
jokainen kansalainen on potentiaalinen rikollinen, jonka toimintaa
tulee valvoa. Aikaisemmin tämä asenne on liitetty vain
totalitaristisiin valtioihin, mitä nähdäksemme EU ei ole – vielä?

Puitepäätösehdotusta markkinoidaan erityisesti terrorismin ja vakavien
rikosten torjunnalla. Tallennusvelvollisuus ei kuitenkaan olisi
mitenkään rajattu näiden selvittämiseen, vaan se koskisi kaikkia
lieviäkin rikoksia ja niiden ehkäisyä. Puitepäätösehdotuksesta on myös
poistettu tärkeitä oikeusturvaelementtejä, kuten velvollisuus käyttää
muita vähemmän kansalaisten yksityisyyttä loukkaavia keinoja mikäli
mahdollista. Samoin puitepäätösesityksestä puuttuu täysin maininnat
siitä, miten järjestelmään olisi tarkoitus luoda valvontamekanismit
väistämättömiä väärinkäytöstilanteita varten.

Puitepäätöksessä kerättäväksi esitettyjen tietojen tallentaminen on
mahdollista ainoastaan Internet-operaattoreille, joiden kautta
liikenne kulkee. Kyse olisi kuitenkin hyvin suuresta teknisestä ja
taloudellisesta rasitteesta, jonka kustannusten kantamisesta kukaan
tallennusvelvollisuutta vaativa ei tunnu olevan kiinnostunut. Kyse on
EU-tasolla sadoista miljoonista euroista, jotka voitaisiin käyttää
tehokkaammin – esimerkiksi palkkaamalla lisää poliiseja kroonisen
resurssipulan korjaamiseksi.

Puitepäätöksen hyväksymistä esittivät Ranska, Irlanti, Ruotsi ja
Britannia. Se perustuu vuonna 2002 tehtyyn, hylättyyn esitykseen,
mutta sen laajuutta on kasvatettu merkittävästi edellisestä. Esitys
lähti alun perin liikkeelle Yhdysvaltojen aloitteesta ja presidentti
Bush on jopa henkilökohtaisesti vaatinut EU:ta muuttamaan
lainsäädäntöään tältä osin. EU:n puitepäätösehdotus on kuitenkin osin
paljon ankarampi kuin jopa Yhdysvalloissa heti WTC-iskujen jälkeen
voimaan saatettu “Patriot Act” -laki.

Vaikka puitepäätös ei olekaan jäsenmaita oikeudellisesti sitova
dokumentti, se muodostaa kuitenkin erittäin pitävän pohjan varsinaisen
direktiivin kirjoittamiselle. Väitteet siitä, että kyse olisi vain
kiireessä laaditusta asiakirjasta, jonka sisällöllä ei ole todellista
merkitystä, ovat vaarallisen naiiveja. Mikäli Suomi hyväksyy
puitepäätösehdotuksen, ei Suomella ole jatkossa enää mahdollisuutta
kyseenalaistaa esitettyä mallia ongelmineen.

Me allekirjoittaneet pyydämmekin kunnioittavasti, että eduskunta
ottaisi kielteisen kannan puitepäätökseen ja antaisi hallitukselle
ohjeet ajaa EU:ssa linjaa, jossa toimivan lainvalvonnan lisäksi
kunnioitetaan kansalaisten yksityisyyttä ja oikeutta
luottamukselliseen viestintään. Emme näe mitään syytä sille, miksi ne
jäsenmaat, jotka eivät halua tallettaa kansalaisistaan
luottamuksellisia liikennetietoja, pitäisi EU-direktiivillä pakottaa
niin tekemään.