Kuulemistilaisuus tietokoneohjelmistojen patentoinnista 20.9.2002

Olin eduskunnan talousvaliokunnassa kuultavana asiantuntijana 20.9.2002 koskien ohjelmistopatentteja. Tällä sivulla on näkemykseni tilaisuudesta.

  • Antamani lausunto HTML ja RTF muodoissa.

Tausta

Ohjelmistopatentoinnin uudistamisprosessi on ollut käynnissä Euroopassa ja Suomessakin jo useita vuosia. Olemme osallistuneet siihen Ville Oksasen kanssa eri organisaatioita edustaen aktiivisesti syksystä 2000 alkaen. Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) antoi ensimmäisen kerran tammikuussa 2001 lausunnon EU:lle, joka oli tuolloin aloittanut direktiivin valmistelun. Laadimme silloin Villen kanssa patentoinnista lausunnon kolmen suomalaisen avoimen lähdekoodin ohjelmistoyrityksen tuella.

Direktiiviehdotus tuli julkiseksi 2002 helmikuussa ja laadimme taas lausunnon EFFin + kahden avoimen lähdekoodin ohjelmistoyrityksen tukemana. Lausunnot esiteltiin ministeriölle keskustelutilaisuudessa toukokuussa, johon osallistuin.

KTM laati muistion toukokuun 2002 kommenttikierroksen jälkeen, joka oli samalla ehdotus valtioneuvoston kannaksi. KTM esitti, että ohjelmistojen patentoitavuutta tulisi laajentaa Euroopan patenttitoimiston (EPO) viimeaikaisen käytännön mukaan. Tähän saakka Suomen viranomaisilla ei ollut selvää kantaa tai se on ollut patentteja vastaan.

Valtioneuvoston kannanoton pohjalta Suomi lähtee neuvottelemaan direktiivin yksityiskohdista. Asiaa käsiteltiin tällä erää eduskunnan talousvaliokunnassa, joka kutsui kuultavaksi asiantuntijoina (1) Patentti- ja rekisterihallituksen, (2) TEKESin, (3) Patenttiasiamiesten yhdistyksen sekä (4) minut (työskentelemäni tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin kautta).

Kuulemistilaisuuden kulku

Ennen tilaisuuttaa jokaiselle valiokunnan jäsenelle jaettiin asiantuntijoiden kirjalliset lausunnot. Paikalla oli vajaa kymmenen jäsentä sekä valiokunnan puheenjohtaja ja valiokuntaneuvos. Jokainen asiantuntijoista sai ensin esittää noin 5-10 minuutin puheenvuoron. Oma vuoroni oli viimeiseksi joten pääsin samalla kommentoimaan muiden lausumia.

Jo puheenvuorovaiheessa kävi ilmi, että olin ainoa joka vastusti ohjelmistotuotteiden patentoinnin sallimista. PRH:n edustajat esittivät, että kyse on vain teknisestä muutoksesta eikä ohjelmistotuotteiden patentoinnin salliminen laajentaisi oleellisesti käytäntöä nykyisestä. Patenttiasiamiesten edustaja puhui lyhyesti vain viitaten siihen, että heidän asiakkaansa haluavat hakea ohjelmistotuotepatentteja. TEKESin edustaja esitteli asiasta molemmat puolet ja kertoi kuinka oli henkilökohtaisesti päätynyt kannattamaan patentointia perustellen sen ohjelmistotuotemarkkinoiden globaalisuudella: suomalaisten pienyritystenkin on hyvä oppia pelin säännöt jo kotimaassa. Itse esitin lausunnossani olevan tiivistelmän pohjalta oleellisimmat ongelmat, joihin patentoinnin salliminen voi johtaa. Korostin erityisesti sitä, että ongelmat ovat ratkaisematta ja direktiivi antaa mahdollisuuden odottaa ja jättää ohjelmistotuotepatentit vielä toistaiseksi sallimatta.

Sain mielestäni sekä valiokunnan puheenjohtajan että valiokuntaneuvoksen vakuutetuksi kritiikkini aiheellisuudesta. Molemmat esittivät minulle suoria kysymyksiä lausuntoni ja suullisen esitykseni pohjalta (muille ei esitetty suoria kysymyksiä). Näiden pohjalta sitten keskusteltiin.

Valiokunnan puheenjohtaja kiinnitti huomiota kritiikkiini siitä, että EPO on laajentanut ohjelmistotuotteiden patentointia ehkä epädemokraattisella tavalla viraston sisäisin määräyksin ja ratkaisukäytännön kautta kuulematta eri intressitahoja. PRH:n edustaja puolusti EPO:n toimintaa viittaamalla mm. siihen, että EPO:n laajeneva tulkinta patentoitavista tietokoneohjelmista perustuu valituslautakunnan päätöksiin, jotka PRH:n edustajan mukaan vastaavat riippumattoman tuomioistuimen tuomioita.

Valiokuntaneuvos halusi selvennystä mitä uhkakuvia ohjelmistopatentointi voi aiheuttaa avointen standardien ja avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitykselle. Hän ei sanonut ymmärtävänsä miksi patentoitu standardi voisi esimerkiksi rajoittaa kilpailua. Selvensin vastauksessani tekijänoikeussuojan (standardin voi toteuttaa eri tavoin) ja patentoinnin (kaikki standardin toteutukset yksinoikeuden alla) eroa ja uskoakseni valiokuntaneuvos vakuuttui selityksestäni. Tähän PRH:n edustaja halusi taasen kommentoida, että standardeja on patentoitu myös menetelminä (kuten GIF-kuvissa käytetty pakkausalgoritmi) joten ongelma ei koske yksin ohjelmistotuotteita. TEKEsin edustaja puolestaan esitti, että patentointi ei ole välttämättä ristiriidassa avoimen lähdekoodin tuotekehityksen kanssa, sillä tälläisiä ohjelmistoja kehittävät yritykset eivät perusta liiketoimintamalliaan niinkään patenttien tai tekijänoikeuksien lisensointiin vaan oheispalveluihin. Tästä halusin vielä esittää tarkentavia kommentteja mutta valiokunnan puheenjohtaja totesi ajan täyttyneen.

Lopuksi valiokunnan puheenjohtaja veti lyhyesti yhteen käydyn keskustelun toteamalla, että asia on monimutkainen ja vaikea ratkaista. Puheenjohtaja mainitsi myös, että valiokunta kuulee asiasta mahdollisesti lisää asiantuntijoita.

Yleisiä huomioita

Hyvä asia patentoinnin vastustajien kannalta on, että Eduskunta ja asiaa valmistellut Kauppa- ja teollisuusministeriö on ottanut avoimen lähdekoodin ohjelmistotuotannon ja patentoinnin kritiikin asiallisesti huomioon. Huonompi asia on se, että avoin ohjelmistokehitys ymmärretään monesti väärin ja patentoinnin vaikutuksia arvioitaessa monesti perusteettomasti oletetaan, että patentointijärjestelmä toimisi ohjelmistoalalla.

Realistisesti arvioiden ei ole kuitenkaan todennäköistä, että ohjelmistotuotepatentit pidetään pitkään kiellettyinä. Epäilemättä ne tullaan vielä sallimaan - millä aikataululla ja missä laajuudessa on käytännössä vielä epäselvää. Tämän vuoksi kritiikkiä pitänee alkaa kohdistaa patenttijärjestelmän yleiseen toimivuuteen ja perusteettomasti myönnettyjen patenttien torpedoimiseen. Patenttien salliminen tulee aiheuttamaan harmaita hiuksia monille mutta moniarvoisessa nyky-yhteiskunnassa on vaikea kieltää kaupallista toimintaa, joka on jo jossain maailmankolkassa laajasti sallittua ja yleisesti hyväksyttyä.

Mikko Välimäki