Lausunto Lex Nokia -väliraportista | EFFI.org

Lausunto Lex Nokia -väliraportista

Helmikuu 1, 2011 - 11:03

Electronic Frontier Finland - Effi r.y.

www.effi.org

Helsingissä 30.1.2011

LAUSUNTO

sähköisen viestinnän tietosuojalain 13 a-k §:n seurantaryhmän väliraporttiin 2010

Kiitämme mahdollisuudesta esittää lausuntomme yllä mainittuun raporttiin. Seurantaryhmän asettaminen kyseisen lainsäädännön sääntelyn toimivuuden seurantaan ja arvioimiseen on tähdellistä. Haluamme kuitenkin esittää kritiikkiä seurantaryhmän koostumuksesta ? tämä laki syntyi hyvin poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa ja se herätti lainsäädännön yhteydessä voimakasta vastustusta sekä lainoppineiden että kansalaisten piirissä. Tätä taustaa vastaan hyvä hallintokulttuuri olisi edellyttänyt myös lakiin kielteisesti suhtautuvien tahojen kutsumista mukaan seurantaryhmään. Seurantaryhmän nykyisessä kokoonpanossa ovat kaikki lainsäädäntöhanketta ajaneet korporaatiot edustettuina, mutta lakiin epäilevästi suhtautuneet tahot loistavat poissaolollaan. Seurantaryhmän kokouksissa mainittuja tahoja ei ole myöskään kuultu.

1. Yleistä

Lex Nokiaksi kutsutun lakiesityksen yhteydessä käydyssä julkisessa keskustelussa sekä Effi että tietosuojavaltuutettu esittivät että koko lakiuudistus on turha, sillä lain suomia oikeuksia ei tarvittaisi, jos yritykset toteuttaisivat jo olemassa olevia laillisia menetelmiä. Lakiuudistusta ajavat tahot osaltaan katsoivat jopa että laki on välttämätön jos maassamme halutaan turvata vientiteollisuutemme tulevaisuus. Yleisellä tasolla voitaneen katsoa että lakia vastustavat tahot olivat kohtalaisen oikeassa näkökannoissaan. Selkeä viittaus tähän tosiasiaan on se, ettei tähän päivään mennessä yksikään suomalainen yritys tai yhteisötilaaja ole tarttunut lakiuudistuksen suomiin mahdollisuuksiin. Lakiuudistuksen lainsäädäntömenettelyyn, jossa Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemat oikeustieteen asiantuntijat pitävät hallituksen esitystä sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamiseksi perustuslain vastaisena, ei ole tässä yhteydessä tarpeen kommentoida. Sen sijaan katsomme, että vallitsevassa tilanteessa, jossa on säädetty ilmeisen tarpeeton ja lainopillisesti kyseenalainen laki, tulisi vakavasti harkita koko kyseisen lakiuudistuksen kumoamista tai peruuttamista. Tarpeettoman lain säätäminen tai ylläpitäminen ei ole hyvän lainsäädäntötavan mukaista. Emme yhdy työryhmän näkemykseen, että tarkasteltavat lain säännökset ovat raporttia kirjoitettaessa olleet sen verran lyhyen ajan voimassa ettei kyseisen lain tarpeellisuutta voisi tarkastella. Laki on nyt jo ollut voimassa 20 kuukauden ajan, eikä yksikään yritys tai yhteisötilaaja ole tarttunut lain sallimiin keinoihin yrityssalaisuuksien turvaamiseksi.

2. Sääntelyn toimivuus

Seurantaryhmä on pitänyt olennaisena selvittää, mikseivät yhteisötilaajat ole ottaneet säännösten mukaisia uusia menetelmiä käyttöön. Yhdymme tähän näkökohtaan, mutta pidämme selvitystä tältä osin puutteellisena. Seurantaryhmä arvioi, ettei ole olemassa yksittäistä muita selvempää syytä siihen, ettei tunnistamistietojen käsittelyyn lain 13 a ? k §:ien mahdollistamalla tavalla ole ryhdytty. Seurantaryhmä tosin viittaa tarkastelunsa loppupuolella siihen, että ?lain edellyttämien huolehtimisvelvoitteiden hoitaminen aiheuttaa yhteisötilaajalle kustannuksia?. Raportin yhteenvedossa viitataan ?tunnistamistietojen käsittelyyn liittyviin kustannuksiin?, vaikka tunnistetietojen käsittely tuskin vaatii mainittavia resursseja, mutta laiminlyöty huolehtimisvelvollisuus kylläkin. Koko lainuudistuksen lähtökohtana on tämä huolehtimisvelvollisuus väärinkäytöstapauksissa, eli ennen tunnistamistietojen käsittelyn aloittamista on ?ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin viestintäverkkonsa ja viestintäpalvelunsa käytön suojaamiseksi asianmukaisin tietoturvallisuustoimenpitein?. Tästä koituvat kustannukset lienee yrityssalaisuuksiaan varjelevien yritysten kuitenkin suoritettava. Ajatus siitä, että tunnistamistietojen urkkimiseen voisi ryhtyä vaikka esim. muistitikkujen käyttöä ei estetä tai valvota, sallimalla sosiaalisten medioiden käyttämistä työajalla ja ulkopuolisten sähköpostipalvelujen käyttöä, yms. on häkellyttävä. Tällainen olisi räikeässä ristiriidassa lain tarkoituksen kansa ja tekisi tunnistamistietojen käsittelystä täysin turhan toimenpiteen yrityssalaisuuksien varjelemisen kannalta. Lainsäädäntöä edelsivät samankaltaiset ja samojen tahojen tekemät mielipidetiedustelut, joihin seurantaryhmä nyt nojautuu pohtiessaan sääntelyn toimivuutta. Näihin samankaltaisiin tiedusteluihin viitattiin hallituksen esityksessä ja julkisessa keskustelussa lainuudistuksen yhteydessä. Rohkenemme väittää, että tehdyt mielipidetiedustelut ennen lainsäädäntöä olivat harhaanjohtavia, eikä löydy perusteltua syytä luottaa niihin tässäkään yhteydessä.

3. Internetin ja sähköpostin käytön valvonnan kartoitus

Raportin mukaan Liikenne- ja viestintäministeriö toteutti syksyllä 2010 yhteisötilaajille suunnatun kyselyn Internetin ja sähköpostin käytön valvonnasta. Tässä kyselyssä ilmeisesti ei yksikään vastaaja viitannut vastauksessaan huolehtimisvelvollisuusedellytykseen? Voidaan myös epäillä tämän tutkimuksen validiteettia ja reliabiliteettia kun vastaajista 41,7 % piti uusia säännöksiä tarpeellisina. Reaalimaailmassa yksikään suomalainen yhteisötilaaja ei ole katsonut uusia säännöksiä sen verran tarpeellisiksi, että olisi ottanut uudet menetelmät käyttöönsä.

4. Valvontamaksut ja tarkastustoiminta

Raportissa viitataan tietosuojavaltuutetun valvonta- ja ohjaustehtäviin lakiuudistuksen myötä. Maksuja ilmeisesti ei ole lainkaan peritty tämän tehtävän suorittamisesta. Olisi suotavaa, että seurantaryhmä kuitenkin tarkastelisi lakiuudistuksen yhteiskunnallisia kustannuksia. Lakiuudistuksen lainsäännön yhteydessä arvioitiin lakiuudistuksen tuovan tietosuojavaltuutetun toimistolle vuosittain kustannuksia noin 260 000 euroa, ja lain johdosta kerrottiin julkisuudessa että toimiston henkilökuntaa onkin lisätty tämän takia kahdella henkilöllä. Mitkä ovat kokonaiskustannukset nyt, kun on osoittautunut ettei valvontatoimen tulopuolella ole yhtäkään maksua?

5. Lakiuudistuksen lieveilmiöitä

Liikenne- ja viestintäministeriön kyselyn vastaajista neljä, eli lähes 10 % vastaajista, ilmoitti ottaneensa väärinkäytösten selvittämiseen liittyvät uudet säännökset käyttöön. Tämä kiinnittää huomion lakiuudistuksen lieveilmiöön. Olisi suotavaa tutkia sitä, kuinka paljon tunnistamistietoja käsitellään yhteisötilaajien keskuudessa, ja onko käyttö laajentunut lakiuudistuksen myötä. On mahdollista ja peräti otaksuttavaa, että käyttö on lisääntynyt ? perustuslain säädöksen rikkominen on luultavasti ollut korkeampi kynnys ylittää kuin vain ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti? Seurantaryhmän jatkotyöskentelyssä toivomme, että myös tätä asiaa tutkitaan.

Electronic Frontier Finland ? EFFI r.y.
psta

Mikael Storsjö
hallituksen jäsen

AttachmentKoko
LIO13_2010_Electronic_Frontier_Finland.pdf93.74 KB