Sähköinen äänestys: mikä oikeasti meni pieleen | EFFI.org

Sähköinen äänestys: mikä oikeasti meni pieleen

Kirjoittaja: Kai Puolamäki, Huhtikuu 12, 2009 - 00:00.

Sähköisen äänestyksen kokeilun epäonnistumisesta huolimatta moni ei tunnu ymmärtävän, mikä täysin sähköisessä äänestyksessä on oikeasti pielessä. Ajatellaan, että kyse oli vain lastentaudeista tai yksittäisistä virheistä. Ihmetellään, että jos rahaliikenne onnistuu sähköisesti, niin miksi ei äänestäminen. Sähköisen äänestysjärjestelmän tulisi sekä taata tuloksen oikeellisuus että säilyttää vaalisalaisuus, mikä tekee äänestysjärjestelmän suunnittelusta erittäin haastavan tehtävän - eivätkä esimerkiksi pankkijärjestelmien periaatteet ole sellaisenaan käyttökelpoisia.

Viestin perillemenon vaikeus

Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi kunnallisvaalin 2008 tuloksen sähköisen äänestyksen kokeilukunnissa ja määräsi järjestettäväksi uudet vaalit. Effi on yrittänyt vaikuttaa sähköisen äänestyksen hankkeeseen jo vuodesta 2005. Yhdistys on vastustanut Suomessa kokeillun kaltaisen äänestysjärjestelmän käyttöönottoa. KHO:n päätös oli siten menestyksekäs päätös Effin pitkälle urakalle. Vai oliko?

Ainakin joitakin pääkirjoituksia lukiessa vaikuttaa siltä, että sanomaamme ei ole ymmärretty. Esimerkiksi Helsingin Sanomien (HS) mukaan kyse oli vain lastentaudeista ja mitään suurempaa ongelmaa ei pitäisi olla, koska rahaliikennekin onnistuu sähköisesti. HS toivoo, että tästä vastoinkäymisestä ei lannistuttaisi.

Pääkirjoituksen kirjoittanut ei ole ymmärtänyt. Hän ei valitettavasti ole ainoa. Effi on siten epäonnistunut tiedotustehtävässään.

Esimerkiksi Effin Sähköäänestys-FAQissa kerrotaan seikkaperäisesti, missä ja miksi HS:n pääkirjoitus erehtyi. Samoihin asioihin on puututtu jo Effin lausunnossa oikeusministeriölle tammikuussa 2006 ja muussa Effin viestinnässä tämän jälkeen.

Viesti ei kuitenkaan tunnu menevän perille toivottavalla tavalla, enkä tiedä, miten sen saisi menemään perille. Onneksi kuitenkin on niitäkin, jotka ymmärtävät.

Sama viestintä- ja ymmärtämisongelma on monessa muussakin tietoteknisessä kysymyksessä, johon Effi on ottanut kantaa. Hyväksyn, jos demokratiassa tehdään informoitu päätös, vaikka päätös olisikin mielestäni väärä. Asiat eivät yleensä ole mustavalkoisia. Minun on kuitenkin vaikea hyväksyä, että asioista päätetään niitä ymmärtämättä.

Sähköisen äänestämisen epäonnistuminen

KHO perusteli päätöstään äänten katoamisella, joka johtui ohjeistuksen puutteellisuudesta ja äänestyspäätteiden käytettävyysongelmista. Nämä ovat yksittäisiä oireita jostain muusta, eivätkä pelkkiä "lastentauteja", kuten HS oletti - vaikka toki riittäviä syitä äänestystuloksen kumoamiseen. KHO ei ottanut lainkaan kantaa perustavampaa laatua oleviin puutteisiin.

Vaalituloksen kumoamisesta aiheutui harmia kunnille ja kuntalaisille. Muuten äänestysjärjestelmän puutteiden paljastuminen siten, että epäonnistuminen voitiin huomata, oli onnekasta. Vakavimpia ovat nimittäin yleensä ne puutteet, joita ei huomata: jos äänet olisivat esimerkiksi menneet väärille ehdokkaille, mutta äänien kokonaismäärä olisi säilynyt oikeana, olisi virhettä tuskin havaittu. Jos kokeilu olisi sujunut näennäisesti hyvin, olisi sähköinen järjestelmä luultavasti otettu käyttöön koko maassa. Seuraavissa vaaleissa olisi voitu enää vain toivoa, että äänet on laskettu oikein ja että vaalisalaisuus on säilynyt.

Kokeilun epäonnistumisen jälkeen pitäisi olla selvää, että oikein toimivan sähköisen äänestysjärjestelmän tekeminen on äärimmäisen vaikea tehtävä jopa tietotekniikan ammattilaisille.

Osin saamme kiittää lopputuloksesta oikeusministeriön sekä äänestysjärjestelmän toimittaneiden Tieto Oyj:n ja katalonialaisen Scytl:n riman alittanutta suoritusta. Mitkä sitten ovat niitä muita perustavaa laatua olevia ongelmia Suomen sähköisessä äänestysjärjestelmässä? Effin Sähköäänestys-FAQ käsittelee aihetta yksityiskohtaisemmin, mutta nostan tässä esiin neljä asiaa: ero pankkijärjestelmiin, järjestelmän monimutkaisuus, vaalituloksen oikeellisuus ja vaalisalaisuuden säilyminen.

Ero pankkijärjestelmiin. Usein ihmetellään, että jos rahasiirrot osataan tehdä sähköisesti, niin miksi ei sitten äänestämistä. Joidenkin mielestä pankkijärjestelmät ovat jopa tärkeämpiä kuin äänestäminen(!). Pankkijärjestelmissä yksi keskeinen turvamekanismi on rahasiirtojen jäljitettävyys ja moninkertainen kirjanpito. Tämä mahdollistaa virheiden huomaamisen ja oikaisun. Äänestysjärjestelmässä taas jäljitettävyyttä ei voi käyttää samalla tavalla, koska vaalisalaisuuden vuoksi ääntä ja äänestäjää ei saisi yhdistää keskenään. Turvallisen sähköisen äänestysjärjestelmän tekemiseen ei siis voi sellaisenaan soveltaa pankkimaailman oppeja. Sähköäänestys-FAQissa kerrotaan aiheesta lisää.

Järjestelmän monimutkaisuus. Voisi luulla, että yhteenlasku onnistuu tietokoneelta helposti. Sähköinen äänestysjärjestelmä on kuitenkin hyvin monimutkainen kokonaisuus. Vaikka yksittäisen osan virhetoiminnon todennäköisyys olisikin pieni, niin todennäköisyys on paljon suurempi sille, että jotain menee pieleen. Suomessa epäonnistui tällä kertaa ainakin ohjeistus ja käytettävyys. Seuraavalla kerralla jokin muu osa voisi pettää.

Vaalituloksen oikeellisuus. Sähköinen äänestysjärjestelmä on monimutkainen ja liikesalaisuuksien suojaama kokonaisuus, joka on äänestäjien näkökulmasta musta laatikko. Äänestäjä naputtelee äänestyskopissa ehdokkaan numeron ja myöhemmin tietokone ilmoittaa oikeusministeriölle eri ehdokkaiden saamat äänimäärät. Mitä tapahtuu äänestystapahtuman ja tuloksen ilmoittamisen välissä? Hyväksyisimmekö järjestelyn, jossa äänestyslipukkeet annettaisiin suljettuun koppiin, jossa istuu katalonialaisia ääntenlaskijoita. Nämä laskisivat kopissa äänet yhteen ja ilmoittaisivat päivän päätteeksi tuloksen. Mitään tarkistuslaskentaa ei voisi tehdä, koska äänestysliput olisivat kopissa ja kopin ovi olisi kiinni. Tällaisen järjestelmänhän oikeusministeriö oli ostanut. Saksan perustuslakituomioistuin totesi äskettäin tällaiset äänestysjärjestelmät perustuslain vastaisiksi, koska äänestäjät eivät voi tutustua järjestelmän toimintaan vakuuttuakseen siitä, että äänet lasketaan oikein.

Vaalisalaisuuden säilyminen. Vieläkin on tallella tieto siitä, kuka äänesti ketäkin sähköisesti kunnallisvaaleissa. Oikeusministeriön mukaan tämä tieto on salattu ja siten syytä huoleen ei ole. Kysymys kuuluukin, kuinka paljon haluamme luottaa oikeusministeriön virkamiehiin tässä asiassa.

Monessa muussa maassa nämä läksyt on opittu kovien kokemusten kautta. Suomessa varoituksia ei haluttu kuunnella eikä muiden maiden kokemuksia sähköisestä äänestämisestä (ks. Sähköäänestys-FAQ, esim. kohdat "Väite: Sähköistyminen on tulevaisuutta" ja "Tietokone ei tee virheitä") haluttu huomioida.

Paperivarmistus ja nykyinen äänestysjärjestelmä

Effi on vaatinut, että jos sähköinen äänestys halutaan kaikesta huolimatta toteuttaa, pitää käyttää paperivarmistusta. Äänestyspääte tulostaisi äänestäjälle tositteen, jossa on äänestetyn ehdokkaan numero. Äänestäjä tarkastaisi tositteen ja laittaisi sen uurnaan. Näin voitaisiin aina suorittaa sähköisestä järjestelmästä riippumaton ymmärrettävä tarkistuslaskenta. Jos Suomessa olisi Effin vaatimalla tavalla käytetty paperivarmistusta, ei kunnallisvaaleja tarvitsisi nyt uusia, koska tulos voitaisiin laskea perinteiseen tapaan paperitositteiden avulla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa suurin osa osavaltioista ei enää salli ilman äänestäjän tarkastamaa paperitositetta tapahtuvaa äänestystä.

Nykyinen paperiäänestysjärjestelmä kehitettiin aikana, jolloin ihmiset eivät luottaneet toisiinsa. Ääntenlasku tehdään hajautetusti äänestyspaikoilla kilpailevien puolueiden edustajien valvonnassa. Vaalijärjestelmämme on suunniteltu tällaiseksi, jotta vaalisalaisuuden säilymiseen ja vaalitulokseen voitaisiin luottaa, vaikka osa vaalivirkailijoista tai virkamiehistä olisi epäluotettavia. Äänestystuloksen laajamittainen huomaamaton väärentäminen vaatisi maantieteellisesti laajan ja puoluerajat ylittävän salaliiton. Kunnallisvaaleissa testattu sähköinen äänestysjärjestelmä olisi ollut vanhaan verrattuna merkittävä askel taaksepäin.

Lopuksi voi esittää kysymyksen, johon emme ole vieläkään saaneet kunnon vastausta. Mitä merkittävää etua saavutettaisiin sillä, että hyvin toimiva äänestysjärjestelmä korvattaisiin sähköisellä - muodikkuuden lisäksi? Olisivatko hyödyt merkittävämmät kuin edellä kuvatut haitat?


Tämä dokumentti on Public Domainia.