Tekijänoikeussopimuksen valmisteluun ei voi vaikuttaa | EFFI.org

Tekijänoikeussopimuksen valmisteluun ei voi vaikuttaa

Kirjoittaja: Kai Puolamäki, Elokuu 29, 2008 - 12:00.

Kansainvälisen tekijänoikeussopimus ACTA:n valmistelusta ei saa mitään tietoja, koska ministeriö kieltäytyy luovuttamasta sopimusta koskevia asiakirjoja, eikä sopimusneuvotteluihin voi vaikuttaa. ACTA:sta voi pahimmillaan tulla Lex Karpela toiseen potenssiin.

Valikoitu joukko maita, EU ja Suomi mukaan lukien, on valmistelemassa uutta kauppasopimusta nimeltään Anti-Counterfeiting Trade Agreement (ACTA), joka voi valmistua jo tänä vuonna.

ACTA:n tavoitteena on muun muassa yhtenäistää tekijänoikeuksien valvontaa koskevaa lainsäädäntöä. ACTA:sta voi pahimmillaan tulla Lex Karpela toiseen potenssiin: se voi lisätä merkittävästi tekijänoikeuksien nimissä toteutettuja nettiviestinnän rajoituksia ja yksityisyyden suojan murentamista - lyhyt yhteenveto ja linkkejä blogiartikkelissa 10.8.2008, kohta "Tekijänoikeuksien valvontaa kiristetään".

Pyysin ulkoasiainministeriöltä kopiot ACTA:aan liittyvistä asiakirjoista. Ministeriö kieltäytyi antamasta tietoa asiakirjoista - lukuunottamatta jo julkaistuja tiedotteita - koska kyse on valtioiden välisistä neuvotteluista. Asiakirjapyyntöön liittyvät dokumentit löytyvät tämän sivun lopusta.

Miksi ACTA:aa ei valmistella esimerkiksi WIPO:ssa (YK:n alainen Maailman aineettoman omaisuuden järjestö)? Ministeriön luovuttamassa asiakirjassa vastataan (oma suomennos):

"Mielestämme vapaamuotoisen sopimisen lähestymistapa on joustavin tapa toteuttaa tämä projekti siitä kiinnostuneiden maiden kesken. Me tuemme täysin G8:n, WTO:n ja WIPO:n tekemää tärkeää työtä, joka kaikki liittyy aineettomien oikeuksien valvontaan. Jäsenyys ja prioriteetit näissä organisaatioissa yksinkertaisesti eivät ole kaikkein otollisimpia tällaisessa uraauurtavassa projektissa."

Yllä oleva selkokielellä: jatkuvaa aineettomien oikeuksien laajentamista kritisoidaan yhä laajemmin. Siksi asioita on helpompi valmistella salassa ilman konsensukseen pyrkimistä, ilman kehittyviä maita ja ilman kansalaisjärjestöjä. Esimerkiksi WIPO:ssa olisi mukana sellaisia ilonpilaajia kuin Intia, Effi ja Brasilia. Myös muut kuin perinteiset oikeudenhaltijoiden eturyhmät voisivat saada äänensä kuuluviin, eikä ihan mikä tahansa enää mene läpi. (Ks. Is ACTA the New WIPO?; ACTA: Negotiations Advance 'Behind The Curtain'; Many Concerns)

Eduskunta on antanut ulkoasianministeriölle ACTA:sta hyvin vapaat neuvotteluvaltuudet. Eduskunta haluaa päättää rikosoikeudelliset seuraamukset eli rangaistusasteikot ja -tyypit, mutta itse substanssiin eli mikä olisi kiellettyä tai sallittua se ei ota mitään kantaa.

Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Suomessa ACTA:sta ei ilmeisesti ole edes tarkoitus järjestää kuulemista.

Näillä näkymin ACTA-prosessi siis tuottaa "valmiin paperin", jossa eriäviä mielipiteitä ei ole tarvinnut huomioida ja jota ei voi muuttaa.

ACTA:sta ei siis saa neuvottelujen aikana mitään oleellista tietoa eikä siitä järjestetä minkäänlaista kuulemista. Siten sopimuksen sisältöön vaikuttaminen on käytännössä mahdotonta.

Sama trendi on nähtävissä Euroopan komission äskettäisessä erikoisesti perustellussa ehdotuksessa laajentaa tuottajien ja esiintyvien taiteilijoiden suoja-aikaa nykyisestä 50 vuodesta 95 vuoteen. Komissio jätti täysin huomiotta vartavasten tilaamansa asiaa käsittelevän kattavan riippumattoman tutkimuksen, joka ei suositellut suoja-ajan pidentämistä. Komission mukaan "ulkopuoliselle asiantuntemukselle ei ole tarvetta".

Suomessa tekijänoikeusasioiden valmistelu taas siirrettiin oikeudenhaltijoiden miehittämälle tekijänoikeustoimikunnalle.

On paljon helpompaa valmistella asioita, kun tarvitsee ottaa vain yhden osapuolen kannat huomioon. Helpointa on täysin suljettu ja salainen valmistelu. Seuraavaksi helpointa on pseudoavoin valmistelu, jossa eriävät mielipiteet jätetään yksinkertaisesti huomiotta.

Sitten vielä ihmetellään, kun äänestysinto laskee. Olisiko liikaa vaadittu, että myös tekijänoikeuteen liittyviä asioita valmisteltaisiin avoimesti ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti?

Asiakirjapyyntö

Pyysin 10.8.2008 ulkoasiainministeriöltä kaikkia ACTA:aan liittyviä asiakirjoja. Alla vastausdokumentit, jotka siis sisältävät kaiken mitä Suomen kansalainen voi periaatteessa ACTA:sta virallisesti tietää.


Tämä dokumentti on Public Domainia.