Keskeneräisiä asioita

Kirjoittaja: Kai Puolamäki, Elokuu 10, 2008 - 12:00.

Kesän aikana on tapahtunut paljon.

Kokosin alle joitakin keskeneräisiä asioita. Moneen niistä Effi on ottanut kantaa, monta asiaa on työn alla, monia olisi jo voinut kommentoida. Ja tässä tuskin edes on kaikkea...

Vuosisadan tekijänoikeuskaappaus

Euroopan komissio haluaa laajentaa tuottajien ja esiintyvien taiteilijoiden suoja-aikaa nykyisestä 50 vuodesta 95 vuoteen.

Sisämarkkinakomissaari Charlie McCreevyn mukaan näin turvataan muuten eläkejärjestelmän ulkopuolella olevien (yli satavuotiaiksi elävien) taiteilijoiden toimeentulo ja tuottajien kyky mukautua markkinamuutoksiin.

Allekirjoittanut ei kannata suoja-ajan pidentämistä, vaan suosittelee komissiota tutkimaan muun muassa eläkevakuutusten käyttöä esiintyvien taiteilijoiden eläke-etujen turvaamiseksi. Tuottajia allekirjoittanut kehottaa uusien yksinoikeuksien vaatimisen sijasta sopeutumaan markkinamuutoksiin, kuten muillakin talouden aloilla tapahtuu. Jos tilanne on tosiaan niin huono, että puoli vuosisataa ei riitä bisneksen saamiseksi voitolliseksi, niin tuskinpa sitten kokonainen vuosisatakaan.

Euroopan johtavat tekijänoikeustutkijat vastustavat suoja-ajan pidentämistä (Creativity stifled? A Joined Academic Statement on the Proposed Copyright Term Extension for Sound Recordings 16.6.2008).

Tekijänoikeuksien valvontaa kiristetään

Kaikessa hiljaisuudessa ollaan valmistelemassa jälleen uutta kauppasopimusta nimeltään Anti-Counterfeiting Trade Agreement (ACTA).

Tarkoitus on ilmeisesti lyödä ACTA pöytään "valmiiksi neuvoteltuna" paperina, johon ei voi enää mitään muutoksia tehdä. Näinhän tekijänoikeusasioissa on usein toimittu.

Valmistelu on ollut salaista, joten varmaa tietoa sopimuksen sisällöstä ei ole. Vuotaneiden dokumenttien mukaan sopimuksen myötä nykyisen kaltaiset vertaisverkot ja aluekoodivapaat DVD-soittimet voisivat tulla laittomiksi. Internet-palveluntarjoajat pakotettaisiin ehkä suodattamaan verkkoliikennettä väitettyjen tekijänoikeusloukkausten estämiseksi. Tullit oikeutettaisiin tutkimaan kaikki tallennusvälineet rajalla (mm. siltä varalta, että iPodissa on tekijänoikeutta rikkova musiikkikappale). Mutta kuten sanottua, varmaa tai lopullista tietoa sopimuksen sisällöstä ei ainakaan minulla ole.

Suomessahan tekijänoikeusasioiden valmistelu siirrettiin vuoden alussa opetusministeriön tiloissa kokoontuvalle mutta tosiasiallisesti oikeudenhaltijajärjestöjen hallinnoimalle tekijänoikeustoimikunnalle. Allekirjoittanut on pyytänyt ulkoasian- ja opetusministeriöltä ACTA-sopimukseen liittyviä asiakirjoja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta perusteella.

Tekijänoikeudet ja yksityisyyden suoja

Aasinsiltana yksityisyyden suojaan:

Mediayhtiö Viacom on vaatinut Googlelta tietoja muun muassa siitä, ketkä ovat katsoneet väitetysti Viacomin tekijänoikeutta rikkovia videoita Googlen Youtube-palvelussa. Yhdysvaltalainen tuomioistuin määräsi viime kuun alussa Googlen luovuttamaan pyydetyt tiedot.

Googlen ei sen sijaan tarvinnut luovuttaa Viacomin myös pyytämiä Youtuben lähdekoodeja, koska ne ovat Googlen liikesalaisuus. Kuvaavasti yksityisyyden suojalla ei tuomioistuimen mielestä ollut niin väliä.

Tapaus on edellä mainitun ACTA-sopimuksen ohella hyvä esimerkki siitä, kuinka tekijänoikeuden laajeneminen digitaalisissa ympäristöissä samalla kaventaa ihmisten yksityisyyden suojaa. Pelkkä epäilys tekijänoikeusrikkomuksesta oikeuttaa luovuttamaan yhä laajempia tietomassoja suoraan oikeudenhaltijoille tai estämään viestintää yhä vähäisemmin perustein.

Kotimainen malliesimerkki tästä kehityksestä on eduskunnan lakivaliokunnan Tuija Braxin (vihr) johdolla Lex Karpelaan tekemä lisäys, joka antoi poliisin oikeuksia viihdeteollisuudelle. Lisäys tehtiin oikeudenhaltijoiden esityksestä. Pykälän perusteella Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry on onnistunut kuluvana vuotena muun muassa katkaisemaan Ahvenanmaan maakuntahallituksen Internet-yhteydet.

FRA

Ruotsin parlamentti hyväksyi kesäkuussa lain, joka oikeuttaa sikäläisen tiedusteluviranomaisen Försvarets radioanstaltin (FRA) salakuuntelemaan Ruotsin rajojen yli kulkevaa tietoliikennettä (FRA-laki).

Seuranta koskisi muun muassa sähköposteja, tekstiviestejä, puheluita, faksiliikennettä ja verkkosurffailua.

Tämä koskettaa erityisesti suomalaisia, koska merkittävä osa ulkomaan tietoliikenteestämme kulkee Ruotsin kautta.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyynnöstä TeliaSonera Oyj siirsi Suomen sisäisen viestiliikenteen sähköpostipalvelimet Ruotsista Suomeen huhtikuussa 2008 - mitäpä muutakaan valtiovalta voisi asialle tehdä (ks. kirjallinen kysymys 547/2008 vp). Ennen huhtikuuta 2008 TeliaSoneran välittämää Suomen sisäistä sähköpostiliikennettä vielä kierrätettiin Ruotsin kautta.

TOR-verkon kaltaisten käyttäminen alkaa vaikuttaa yhä houkuttelevammalta (mistä syystä en yllättyisi, jos TOR yritettäisiin seuraavaksi kieltää).

Suomessa halutaan laajentaa puhelinkuuntelua

Samaan aikaan Suomessa: sisäasiainministeriö haluaa laajentaa huomattavasti poliisin oikeuksia salakuunnella puheluja. Ministeriö on pyytänyt 71 lausuntoa (Effiltä ei lausuntoa ole pyydetty) ja lausunnon antaneista vain oikeusministeriö oli vastustanut muutosta.

Näitä esityksiä tuntuu tulevan kuin sieniä sateella. Itse kuulin tästä ensimmäistä kertaa.

Isovelilaki hyväksyttiin ja urkintalaki eduskunnassa

Eduskunta hyväksyi keväällä isovelilain eli hallituksen esityksen 158/2007 vp.

Isovelilaki velvoittaa teleoperaattorit säilyttämään vuoden verran tietoja muun muassa tietoa siitä, kuka on soittanut puhelun tai lähettänyt sähköpostiviestin ja koska tämä on tapahtunut.

Tämän jälkeen urkintalaki eli Lex Nokia (jonka edellinen inkarnaatio tyrmättiin viime vaalikaudella) nousi haudastaan hallituksen esityksenä 48/2008 vp. Urkintalaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Urkintalaki muun muassa oikeuttaisi yritykset seuraamaan työntekijöidensä sähköpostiviestintää.

Ikiliikkuja eli sähköinen äänestys

Sähköisen äänestämisen hanke etenee. Lisätietoja Sähköäänestys-FAQ:sta.

Effi on onkinut dokumentteja sähköisestä äänestämisestä. Näistä ehkä myöhemmin lisää.

Huomasin haaviin kertyneestä ihmeellisen yhteensattuman: oikeusministeriön ja sähköisen äänestysjärjestelmän toimittajien (TietoEnator ja Scytl) välinen sähköisen äänestysjärjestelmän auditointia koskeva salassapitosopimus on päivätty 25.1.2008 eli täsmälleen samana päivänä, kun Effi julkaisi tiedotteensa "Äänestysjärjestelmä ei saa olla liikesalaisuus".

Voisiko olla käynyt niin, että mitään auditointia ei alunperin ollut tarkoitus tehdä? Auditointisopimukset tehtiin kiireessä, kun homma alkoi levitä käsiin? Tai ehkä kyseessä oli vain yhteensattuma.

Alkaa myös valjeta, että sähköisen äänestämisen hankkeessa ei ole ennen auditointivaihetta tehty riskikartoitusta (tietoturvauhka-analyysiä), jossa selvitetään projektin riskit sekä niiden toteutumismahdollisuudet ja hallinta. Yleensähän riskikartoitus tehdään ohjelmistoprojektin alkuvaiheessa. Olisi luullut, että jos jostain projektista niin sähköisestä äänestysjärjestelmästä olisi tehty kunnollinen riskikartoitus (ks. Effin raportti Suomen sähköisestä äänestysjärjestelmästä, s. 3).

Jälkikäteen tehdystä pinnalliseksi jääneestä auditoinnista ei ole juuri hyötyä, kun järjestelmä on jo valmis eikä merkittäviä muutoksia enää voi tehdä - ja kaiken huipuksi oikeusministeriö ilmoittaa korjaavansa auditoinnissa havaitut tietoturvapuutteet vain "tarpeellisin osin".

Nettisensuuri jatkuu

Sensuurilaki eli laki lapsipornografian levittämisen estotoimista valtuuttaa keskusrikospoliisin (KRP) ylläpitämään estolistaa, joka on tarkoitettu ulkomaisten lapsipornografisia kuvia sisältävien sivustojen sensurointiin. Estolista kuitenkin paljastui sisältävän kaikkea muutakin kuin lapsipornografisia sivuja, mukaanlukien suomalaisen mielipidesivuston.

Asiasta oli kohua alkuvuonna 2008. Sen jälkeen juuri mitään ei näytä tapahtuneen (mutta kukapa tietää mitä kulisseissa on tapahtunut). Yhteenvetoa voi lukea Nettisensuuri-FAQista.

KRP:n estolistaa tunnutaan päivittävän noin puolen vuoden viiveellä vasta, kun Matti Nikki siitä huomauttaa (lisää aiheesta Matti Nikin sivustolta, sensuurin kiertävä linkki).

Omituisena sivujuonteena Pelastakaa Lapset ry (PeLa) vaati Nikin sivuston nimipalvelinmerkinnän poistamista sillä perusteella, että Nikin lapsiporno.info-sivusto sisälsi "Pelastakaa pedofiilit" -nimisen parodian PeLan nettivihjepalvelusta. Siis koko laajan sivuston näkyminen yritettiin estää (jälleen tekijänoikeusperusteella!) parin sivuston sisältämän sivun vuoksi sen sijaan, että olisi vaadittu pelkästään kiistanalaiset sivut poistettaviksi. Lisää aiheesta Digitodayn jutusta.

Lisää kontrollia blogeihin

Blogien ja laajemmin netin keskustelufoorumien kontrollointi on yksi kestoaiheista, viimeksi heinäkuussa 2008.

Ei olisi yllättävää, jos tähänkin liittyen tulisi jotain lakialoitteita parin vuoden kuluessa.


Tämä dokumentti on Public Domainia.