Nettikeskusteluille halutaan taas sensoreita

Kai Puolamäki 13.5.2007

Valtionsyyttäjä vaatii sensoreita nettikeskustelulle. Palstojen ylläpitäjät velvoitettaisiin rangaistuksen uhalla poistamaan "asiattomat viestit". Syyttäjän vaatimus on käytännössä toteuttamiskelvoton ilman radikaaleja toimia, mutta se ei ole vastaavia vaatimuksia aikaisemminkaan estänyt.

Valtionsyyttäjä Mika Illman haluaa Internetin keskustelupalstoille pakolliset valvojat karsimaan "asiattomia viestejä" (Sunnuntaisuomalainen 13.5.2007, Helsingin Sanomat 13.5.2007). Sunnuntaisuomalaisen mukaan Julkisen Sanan Neuvosto (JSN) puolestaan valmistelee ensi viikoksi julkilausumaa verkkojulkaisuista [lisäys: JSN:n keskustelupäätös, Kari Haakana 17.5.2007].

Myyrmannin räjähdys

Déjà vu vuodelta 2002:

Valmisteltiin joukkoviestinnän vastuulakia (Effin lausunto perustuslakivaliokunnalle 16.10.2002). Keskustelupalstat olivat tapetilla erityisesti lokakuussa 2002 tapahtuneen Myyrmannin räjähdyksen vuoksi, koska räjäyttäjä oli osallistunut nettikeskusteluihin. Myöhemmin selvisi, että nettikeskusteluilla ja räjähdyksellä ei ollut yhteyttä, mutta jostain syystä kuitenkin nimenomaan nykymuotoiset nettikeskustelut - eikä esimerkiksi kemian oppikirjat - haluttiin kieltää. Silloinen sisäasiainministeri Ville Itälä (kok) ehättikin asettamaan työryhmän pohtimaan muun muassa nettikeskustelujen rajoittamista, johon allekirjoittanutkin osallistui lausunnolla (Lausunto puuttumisesta Internetissä ilmenevään rikolliseen sisältöön 11.12.2002).

Vuoden 2002 lain valmistelutyössä oli myös aistittavissa ristiriita perinteisen printtimedian, jota JSN ensisijaisesti edustaa, ja verkkomedian välillä. Perinteinen media olisi halunnut saada lisää sääntelyä verkossa tapahtuvalle julkaisutoiminnalle. Kyse voi nytkin olla osin samasta asiasta: monet perinteisen median edustajat näkevät vieläkin - sinänsä inhimillisesti - vapaan ja koko ajan kehityvän verkkoviestinnän uhkana vanhoille toimintamalleilleen.

Miksi vallanpitäjät pelkäävät Internettiä?

Keskustelupalstat ovat olleet jatkuvasti silmätikkuina Suomessa ja muualla maailmassa (Miksi vallanpitäjät pelkäävät Internettiä?).

Kuka tahansa voi perustaa keskustelupalstan minne tahansa maailmassa käyttäen mitä erilaisimpia teknisiä ratkaisuja. Kuka tahansa voi kirjoittaa näille palstoille.

Suomalaisetkin poliitikot huomasivat nettikeskustelujen olemassaolon viimeistään tekijänoikeuslain käsittelyn yhteydessä vuonna 2005, kun blogien kansalaisjournalismi vei uskon opetusministeriön lainvalmistelulta (Miten tekijänoikeuslakia lobattiin 26.9.2005). Ihmiset saivat netistä tietoa ja pystyivät esittämään mielipiteensä suoraan. Etujärjestöjen tiedotteet ja niiden palkkatyönä tekemä muu lobbaus eivät enää hallinneetkaan julkista keskustelua.

Pelottavaa. Moni haluaisi vaientaa tämän kanavan.

Ääneen lausuttuna perusteena sensuurivaatimuksille on, että kuten kaikkea muutakin inhimilliseen toimintaan kuuluvaa, myös keskustelupalstoja voidaan käyttää väärin. Onneksi väärinkäytöksiä on kuitenkin erittäin vähän keskustelupalstojen määrään ja volyymiin nähden.

Jos lakia rikotaan poliisi tutkii ja oikeus määrää tarvittaessa viestit poistettavaksi ja rankaisee syyllisiä. Näin prosessi on toiminut esimerkiksi muutamassa kotimaisessa nettiin liittyvässä kunnianloukkausjutussa.

Nettikeskusteluissa laittomuuksiin syyllistyviä voidaan rangaista ja on rangaistu jo voimassa olevien lakien perusteella.

Tämä ei kuitenkaan riitä kaikille. Rangaistus haluttaisiin antaa syyllisten tai osallisten lisäksi myös "valvontavelvollisuutensa laiminlyöneille".

Toisin kuin muilla elämän aloilla, netissä väärinkäytösten mahdollisuuskin haluttaisiin poistaa, ymmärtämättä tai välittämättä mitä muita vaikutuksia ehdotetuilla toimenpiteillä olisi. Ei tunnu haittaavan, että sananvapauden rajoittamiseksi ehdotetut toimet eivät ole täsmällisiä tai tarkkarajaisia, eivätkä välttämättömiä ja saatikka oikeassa suhteessa tavoiteltavaan intressiin nähden.

Miten valvonta toteutettaisiin ja mikä on keskustelupalsta?

Valtionsyyttäjä haluaa ulkoistaa viranomaisten ja tuomioistuimien tehtäviä keskustelupalstojen ylläpitäjille. Näiden pitäisi rangaistuksen uhalla päätellä, mitkä viesteistä ovat mahdollisesti laittomia ja poistaa ne. Vaikea tehtävä, varsinkin kun tyypillinen "asiaton keskustelu" on usein yrityksen toiminnan asiallista kritisointia, jota yrityksen lakiosasto vaatii poistettavaksi.

Kuka tahansa voi perustaa keskustelupalstan. Mitenköhän valtionsyyttäjä ajattelee järjestää Ville 16 v:n keskustelupalstan valvonnan? Jos Ville ei valvo keskustelua, haastaa syyttäjä Villen oikeuteen ja vaati Villelle rangaistusta.

Hyvin laaja tuntuu olevan myös väärinkäsitys, että Internet on sama asia kuin World Wide Web (WWW), joka on vain yksi tapa levittää ja vastaanottaa tietoa Internetissä. Silläkin riskillä, että keskustelu hukkuu teknisiin yksityiskohtiin, on tärkeää ymmärtää, että Internet on WWW:tä paljon vanhempi, laajempi ja monipuolisempi järjestelmä. Vain osa Internetin keskusteluista tapahtuu keskitetysti ylläpidetyillä WWW-keskustelufoorumeilla.

Esimerkiksi Effin uutisryhmä on toteutettu hajautetussa Usenet-järjestelmässä, jonka ensimmäinen versio näki päivänvalon vuonna 1979 - kauan ennen 1990-luvulla hiukkasfysiikan tutkimuslaitos CERN:ssä kehitettyä WWW:tä. Kukaan yksittäinen taho ei edes periaatteessa voi valvoa Usenet-keskusteluja, jossa päätösvalta on hajautettu uutispalvelimien ylläpitäjille.

Jotta valtionsyyttäjän puheisiin saataisiin jotain konkretiaa, voisi hän myös kertoa miten reaaliaikaiseen keskusteluun käytettävää Irc:ä pitäisi valvoa? Myöskään Irc ei ole osa WWW:tä. Onko Irc keskustelupalsta?

Aina voi tietysti lohduttautua sillä, että jo nykyään merkittävä osa suomalaisten verkkokeskusteluista tapahtuu ulkomaisilla palvelimilla, joihin täkäläisellä lainsäädännöllä on yhtä suuri vaikutus kuin Pohjois-Korean lainsäädännöllä kotimaiselle verkkokeskustelulle.

Juttuja ja sensuroimattomia(?) keskusteluja aiheesta (lisätty jälkikäteen)

Alla on lueteltu joitakin aihetta käsitteleviä juttuja ja nettikeskusteluja. Tämäkin tapaus on hyvä esimerkki siitä, että netin blogeissa ja keskustelupalstoilla yhteiskunnallisia asioita käsitellään usein perusteellisemmin, useammasta näkökulmasta ja monta kertaa asiantuntevammin kuin perinteisissä tiedotusvälineissä. Tämä on mahdollista, koska keskustelupalstoille kirjoittamiseen ja niiden perustamiseen ja ylläpitämiseen (muun muassa sen päättäminen, kannattaako keskusteluja moderoida ja miten) riittää yleensä normaali maalaisjärki. Tilanne voisi muuttua, jos palstojen usein vapaaehtoisille ja harrastuspohjalta toimiville aktivisteille sälytettäisiin syyttäjän ja tuomioistuimen tehtäviä ja vastuita.

Laki pätee netissäkin: laittomista keskusteluista huolestunut syyttäjä Illman ja hänen kollegansa voivat halutessaan puuttua mahdollisiin laittomiin nettikeskusteluihin tehokkaasti voimassa olevan lain perusteella ilman, että syyttäjän ja tuomioistuimen tehtäviä tarvitsisi rangaistuksen uhalla sälyttää keskustelupalstojen ylläpitäjille. Voiko nettikeskusteluja koskevien oikeustapausten vähäisestä määrästä siis päätellä, että "laittomia" keskusteluja on hyvin vähän keskustelupalstojen volyymiin nähden, vai että syyttäjät eivät hoida tehtäviään? Oman kokemukseni perusteella pidän edellistä vaihtoehtoa huomattavasti uskottavampana.

Keskusteluja voisi lisätä alle enemmänkin. Keskusteluja voi etsiä esimerkiksi Googlen blogihakukoneella.


Tämä dokumentti on Public Domainia.