Tietosuojavaltuutettu kieltää spämmäyksen - mainostajat ärähtävät

Kirjoittaja: Kai Puolamäki, Helmikuu 21, 2007 - 09:09.

Tietosuojavaltuutettu julkaisi ohjeistuksen muun muassa sähköposti- ja tekstiviestimainonnasta. Mainostajat ärähtivät, koska ohjeistuksessa sanotaan selvästi, että ei-toivottujen sähköposti- ja tekstiviestimainosten lähettäminen on kiellettyä.

Tietosuojavaltuutettu julkaisi 29.12.2006 ohjeen suoramarkkinoinnista. Opas sisältää muun muassa kauan kaivattua ohjeistusta sähköposti- ja tekstiviestimainonnasta.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan sähköposti- tai tekstiviestimainoksia saa pääsääntöisesti lähettää vain, jos vastaanottaja on antanut siihen suostumuksensa. Ei-toivottu sähköpostimainonta eli spämmäys on siis Suomessa laitonta.

Ei-toivottujen sähköposti- tai tekstiviestimainosten lähettämisestä, eli spämmäyksestä, ei yleensä kuitenkaan ole mainostajalle mitään seuraamuksia. Silloinkin kun asia päätyy viranomaiskäsittelyyn, on tuloksena yleensä vain huomautus ehkä vuosien kuluttua itse tapahtumasta.

Sähköisen suoramarkkinoinnin laillisuutta valvova tietosuojavaltuutetun toimisto tekee hyvää työtä, mutta heidän resurssinsa ovat hyvin rajalliset, eikä laki mahdollista kunnon sanktioita.

Monet suoramarkkinoijat, etunenässä etujärjestö Suomen Suoramarkkinointiliitto ry (SSML), ovat johdonmukaisesti yrittäneet ajaa ei-toivotun sähköposti- ja tekstiviestimainonnan sallivia lakeja, sekä esittäneet voimassa olevista laeista luovia vain suoramarkkinoijille avautuvia mainosmiesten oikeuksia laajentavia tulkintoja. Alla on esitetty joitakin tällaisia tulkintoja.

Lupapyyntöspämmi

Joidenkin mainostajien tulkinnan mukaan niin sanottu lupapyyntöspämmi, eli esimerkiksi ei-toivotulla sähköpostiviestillä lähetetty pyyntö saada lähettää lisää sähköpostimainoksia, ei olisi kiellettyä suoramarkkinointia.

Mainostajien mukaan siis tekstiviesti "Tilaa 7 päivää -lehti!" olisi suoramarkkinointia, mutta "Haluatko edullisia tarjouksia 7 päivää -lehden tilauksesta?" ei olisi suoramarkkinointia. Mainostajien tulkinta on väärä, minkä myös korkein oikeus toteaa päätöksessä KKO:2005:40.

Suoramarkkinointiliiton sivuilla olevissa Sähköisen kuluttajakaupan käytännesäännöissä neuvotaan vieläkin virheellisesti (kohta 5.4.1, tarkastettu 21.2.2007), että lupapyyntöspämmi olisi laillista - päinvastaisesta korkeimman oikeuden päätöksestä huolimatta!

Effi julkaisi asiasta tiedotteen jo vuonna 2002.

Käytännön esimerkkinä lupapyynnöistä, vuonna 2003 SSML:n jäsenyritys A-lehdet Oy kunnostautui lähettämällä ihmisille (paperi-) lupapyyntöroskapostia. Lupapyynnöt oli lähetetty SSML:n ylläpitämästä suoramarkkinoinnin kieltorekisteristä (Robinson-rekisteri) saatuihin osoitteisiin, siis ihmisille, jotka olivat erikseen ilmoittaneet SSML:lle ja siten myös A-lehdet Oy:lle suoramarkkinointikiellosta. Lehtitalo puolusteli toimintaansa sillä tutulla argumentilla, että lupapyynnöt mainosten lähettämiseen eivät olisi suoramarkkinointia. Tietosuojavaltuutettu oli samoilla linjoilla korkeimman oikeuden kanssa ja hän totesikin A-lehdet Oy:n toimineen laittomasti. Tietosuojavaltuutettu ei ilmoittanut asiaa syytteeseen panoa varten, koska A-lehdet Oy:lle oli ilmoituksensa mukaan lopettanut kirjeidensä lähettämisen. Lehtitalolle ei siis aiheutunut seuraamuksia.

Asiakasviestintäspämmi

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki sallii yrityksen asiakkaille lähetetyt ei-toivotut sähköposti- ja tekstiviestimainokset, mutta vain jos tietyt ehdot toteutuvat. Mainoksista on esimerkiksi voitava helposti kieltäytyä yhteystietojen keräämisen ja jokaisen mainosviestin yhteydessä (lisätietoja).

Yksinkertaisinta olisi tietysti pyytää asiakkaalta suostumus suoramarkkinointiin samalla kun sähköpostiosoite tai puhelinnumero muutenkin kerätään, esimerkiksi lomakkeella olevalla kyllä-ei-valinnalla kauppatapahtumaan liittyvän yhteystietojen kysymisen yhteydessä.

Asiakkaisiin kohdistuvan mainonnan ehdot ovat kohtuulliset, mutta monelle mainostajalle nekin tuntuvat olevan liikaa. Siksi on yritetty esittää, että omaan asiakkaaseen kohdistuva suoramarkkinointi ei olisikaan suoramarkkinointia ja siten suoramarkkinointia koskeva lainsäädäntö voitaisiin kätevästi jättää huomiotta.

Käytännön esimerkkinä, digikuvia markkinoiva KEXX Oy (DigiExpress.fi) lähetti vuonna 2005 useita kuvankehityspalveluja mainostavia sähköpostiviestejä noin parille tuhannelle asiakkaalleen, jotka olivat kieltäneet suoramarkkinoinnin kuvatilaukseensa liittyvän rekisteröitymisen yhteydessä (lähde: KEXX Oy:n 10.8.2005 päivätty selvitys tietosuojavaltuutetulle asiassa Dnro 345/451/2005). Yritys perusteli toimintaansa sillä, että kyseessä ei ollut suoramarkkinointi, vaan asiakasviestintä, joten suoramarkkinointikielloista ei tarvinnut välittää. Tietosuojavaltuutettu katsoi, että aihetta jatkotoimenpiteisiin ei ollut KEXX Oy:n lopetettua mainosten lähettämisen suoramarkkinointikiellosta ilmoittaneille.

Kerro kaverille -spämmi

Kerro kaverille -kampanjoissa elinkeinonharjoittaja pyytää esimerkiksi verkkosivullaan "kaverin" sähköpostiosoitetta mainoksen lähettämistä varten.

Kerro kaverille -kampanjoita on paljon ja meno on varsin villiä. Tietosuojavaltuutettu on antanut asiasta ohjeistuksen 1609.41.2005 koskien erästä yksittäistapausta.

Mainostajat tietosuojavaltuutetun ohjeista

Edellä kuvattua taustaa vasten ei ole yllättävää, että mainostajien etujärjestöt ovat älähtäneet tietosuojavaltuutetun tilannetta selkeyttävästä sähköistä suoramarkkinointia koskevasta ohjeistuksesta (Tietoviikko 13.2.2007, ITviikko.fi 14.2.2007).

Mainostajat kritisoivat erityisesti tietosuojavaltuutun ohjetta, jonka mukaan esimerkiksi asiakkaalle saa lähettää ei-toivottuja sähköpostimainoksia vain, jos tuote tai palvelu jota asiakassuhde koskee on ostettu sähköpostitse. SSML:n mukaan ohjeen monia muitakin kohtia pidetään "yksinkertaisesti käsittämättöminä".

Hyvät mainostajat ja heidän etujärjestönsä: jos haluatte lähettää asiakkaillenne sähköposti- tai tekstiviestimainoksia, niin mitäpä jos kysyisitte asiakkailtanne luvan mainosten lähettämiseen samalla, kun keräätte heidän yhteystietonsa? Tämä onnistuu esimerkiksi kyllä-ei-rastilla lomakkeessa, jolla sähköpostiosoitteen asiakkaaltanne muutenkin keräätte. Tämä ratkaisisi ongelmanne, joka aiheutuu ei-toivottujen sähköposti- ja tekstiviestimainosten lähettämisestä.