Vyörytys jatkuu maaliskuussakin

Kirjoittaja: Kai Puolamäki, Maaliskuu 10, 2006 - 13:19.

Vyörytys jatkuu maaliskuussakin

Olisi luullut, että viime vuoden nettisensuuri-, teletunnistetieto-, ohjelmistopatentti- ja tekijänoikeusmylläköiden jälkeen rintamalla olisi ollut edes vähän aikaa rauhallisempaa, mutta ei.

Alla pitkähkö listaus viime kuukausien tapahtumia.


Sähköistä äänestämistä koskeva lakialoite annetaan eduskunnalle tänään. Välittömiä hyötyjä nykyisen hyvin toimivan äänestysjärjestelmän korvaamisella ei ole, haittoja kyllä (lisäys: Effin lausunnossa annetaan asiasta hyvä yhteenveto). Hanke etenee kuin Titanic, jäävuorista välittämättä, kuten hankkeilla tapana on. On mielenkiintoista nähdä, miltä lopullinen lakialoite näyttää (lisäys: HE 14/2006 vp).

(Eteläinen naapurimaamme Viro muuten on jo kokeillut sähköistä äänestämistä, ja maan parlamentti ehätti viime vuoden toukokuussa säätää verkkoäänestyksen mahdolliseksi kunnallisvaaleissa. Presidentti Arnold Rüütel kuitenkin kumosi lain veto-oikeudellaan, koska hän ei katsonut verkkoäänestyksen olevan riittävän turvallista.)


Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen uhkaa Internet-palveluntarjoajia erikoislailla, jos ne eivät ryhdy "vapaaehtoisiin" toimiin lapsipornon suodattamiseksi (Tietokone-lehden toimituksen blogi: Huovisen sensuurilaki on sekava farssi).

Suodatuksen vastustajat ovat vähintäänkin epäilyttäviä. Vai ovatko? Selvitetäänpä hieman.

Poliisi sanoo pystyvänsä nykyisillä valtuuksillaan selvittämään suomalaisiin nettisivuihin kohdistuvat muutamat lapsipornovihjeet. On hyvä, että valtuudet riittävät ja että tapauksia on vain muutama.

Mutta tästä ei olekaan kysymys. Huovinen haluaa, että poliisi luovuttaisi Internet-palveluntarjoajalle tietoja ulkomaisista WWW-sivustoista, joilla levitetään epäilyttäviä kuvia. Palveluntarjoaja voisi karkeajakoisella suodatuksella yrittää estää näille sivuille pääsyn. Poliisi (jonka pitäisi salaiset tutkintatiedot Internet-palveluntarjoajalle luovuttaa) on kuitenkin vastustanut ajatusta. Sivustojen laillisuuden määrittely ei kuulu tutkivalle viranomaiselle, vaan tuomioistuimelle.

Ministeriön omissakin selvityksissä todetaan, että suodatus ei juurikaan estäisi laittoman materiaalin saantia, koska materiaalia ei yleensä levitetä avoimilta verkkosivuilta, joihin suodatus voisi tepsiä. Oikeasti suodatus mitä todennäköisemmin estäisi pääsyn paljon useammalle lailliselle kuin laittomalle sivulle, kuten Yhdysvalloissa on käynyt. Vahingossa lapsipornosivuille ei päädy, mutta jos motivaatiota on, niin ehdotetun kaltainen suodatus on helposti kierrettävissä (vinkki: välityspalvelin). Itse lapsipornon levittäjään ehdotetun kaltaisella suodatuksella ei tietenkään olisi mitään vaikutusta.

Monilta Internet-palveluntarjoajilta voi hankkia erilaisia suodatuksia vapaaehtoisena lisäpalveluna jo nyt, joten tässä mielessä ministeriö on vähän jälkijunassa.

Kun asia on hyvä, pitää jotain tehdä ja poliittisia pisteitä ropisee, vaikka ehdotetuista pakkotoimista on lähinnä haittaa mutta ei juurikaan hyötyä. Kannattaa myös lukea Journalisti-lehden 6/1999 juttu viime aikojen lapsipornohälystä.


Nettisuodatuksessa opetusministeriö ei halua jäädä toiseksi. Opetusministeriö on jälleen ajamassa kouluihin ja kirjastoihin suodatusohjelmia. Edellinen yritys sai nolon lopun, kun opetusministeriön kauppaama suodatusohjelma osoittautui täydeksi sudeksi.


Muistatteko muuten kun viime joulukuussa lehdissä hehkutettiin, että roskapostin määrä on vähentynyt kolmannekseen? Juttu sai alkunsa siitä, että liikenne- ja viestintäministeri Huovisen mukaan vuonna 2003 80 % sähköpostiviesteistä oli roskapostia ja vuonna 2005 enää 33 %. Ministeri piti roskapostin määrän vähentymistä osoituksena kansallisen "tietoturvallisuusstrategian merkityksestä" (s. 3). Yksityishenkilöille toimitetun roskapostin määrä onkin ministeriön tulostavoite.

Samat liikenne- ja viestintäministeriön raportin etusivulla komeilleet luvut toistettiin ministeriön tänä vuonna julkaisemassa roskapostitietopaketissa.

Sitten paljastui, että ministeriön esittämät roskapostiluvut olivat hatusta vedettyjä.

Viestintäviraston selvityksen 2.3.2006 mukaan (PDF) vuoden 2003 80 prosenttia oli vuoden roskapostihuippu, kun taas vuoden 2005 33 % oli ilmeisesti koko vuoden keskiarvo. Vuosien 2003 ja 2005 roskapostiluvut eivät siis kuvaa samaa asiaa. CERT-FI-tilannekatsauksen 1/2005 mukaan myös vuoden 2005 roskapostihuippu oli 80 %, eli sama luku kuin vuonna 2003. Oikeasti roskapostin määrä ei olekaan vähentynyt (ks. myös s. 12). Hupsista. (lisäys: aiheesta s.v.roskapostissa)

Roskapostiongelman helpottamiseksi on Suomessa tehty hyvääkin työtä, vaikka parantamista tietysti aina on eikä roskapostiongelman ratkaisu ole vielä näköpiirissä. Muun muassa roskapostipalvelimina toimiviin tietokoneisiin on puututtu. Maailmanluokan spämmerit ovat pysyneet poissa Suomesta. Siksi tällainen numeroilla kikkailu tuntuukin oudolta, kun tosiasioillakin olisi voinut ylpeillä, ainakin vähän.

(Lisäys: Digitoday 13.3.2006, Ministeriö rehenteli virheellisillä spammitilastoilla.)


Eduskunta käsittelee kirjelmää E 97/2005 vp, joka koskee viranomaisyhteistyötä rikosasioissa säätelevää Prümin sopimusta eli Schengen III:a. Teletunnistamistietojen tallennuspakon saamisen jälkeen sisäasiainministeriö haluaa Suomen liittyvän Prümin sopimukseen.

Prümin sopimus muun muassa sisältää varsin vapaan DNA-tietojen vaihdon jäsenmaiden kesken. Suomeenkin tultaisiin perustamaan DNA-hakukone, jonka avulla ulkomaiden viranomaiset voisivat ilmeisesti varsin rajoituksetta etsiä suomalaisten DNA-tietoja (E-kirjelmän s. 4, 8-9). Hakukone ei kuitenkaan automaattisesti antaisi DNA:n omistajan nimeä, vaan tiedon DNA:n löytymisestä rekisteristä. Suomalaiset viranomaiset voisivat tämän jälkeen antaa DNA:n omistajan henkilötiedot ulkomaille kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Sisäasiainministeriö on tapansa mukaan valmistellut asiaa pienissä piireissä. Tekijänoikeuslain valmistelusta vastannutta virkamiestä mukaillen, kysytty on vain niiltä joille asia kuuluu. Tähän olisi hyvä saada muutos, ei pelkästään koskien näitä juuri nyt ajankohtaisia asioita.


Tekijänoikeuksiin on hyvä päättää: häpeärangaistuksen sisältävä lakiesitys on piakkoin matkalla eduskuntaan. Ehkä hyvä vastaus visualisoi tekijänoikeuslaki -kilpailuun olisikin kuva jalkapuista.

Tekijänoikeusasioissakin ollaan kuitenkin ehkä joskus tulevaisuudessa pääsemässä pois pimeältä keskiajalta. Liikenne- ja viestintäministeriön tilaama selvitys (PDF) ja aikaisempi valtioneuvoston tietoyhteiskuntaneuvoston raportti (PDF) ovat vaihteeksi positiivisempaa luettavaa.



Tämä dokumentti on Public Domainia.