Miten tekijänoikeuslakia lobattiin | EFFI.org

Miten tekijänoikeuslakia lobattiin

Kirjoittaja: Kai Puolamäki, Syyskuu 26, 2005 - 00:01.
?

Eräät oikeudenhaltijajärjestöt lobbasivat tekijänoikeuslakiehdotusta voimakkaasti. Kaikki keinot ovat ilmeisesti sallittuja.

Tälle sivulle on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi uusia ja vanhoja asioita, joilla vaikutettiin eduskunnan päätökseen syyskuussa 2005.

Oleellisista päivämääristä: eduskunta päätti 9.9.2005 lähettää lain suureen valiokuntaan jumalanpalvelusmusiikin teostokorvauksien poistamista varten ja 14.9.2005 päätettiin, että suuri valiokunta avaa lain. Kriittinen päivä oli 21.9.2005, kun hallituspuolueet päättivät, että tekijänoikeuslakia ei ehdoteta muutettavaksi suuressa valiokunnassa. Suuren valiokunnan äänestys tekijänoikeuslaista oli kaksi päivää myöhemmin 23.9.2005.

Erillisellä sivulla kerrotaan tarkemmin eduskuntakäsittelyn vaiheista.

Sisällys:

  • ÄKT:n avoimessa kirjeessä 21.9.2005 kysymättä lisätty allekirjoitus
  • 600 muusikkoa ei allekirjoittanut kopiosuojausta kannattavaa vetoomusta 21.9.2005
  • ELVIS ry:n vetoomuksessa 29.4.2005 epäselvä allekirjoitus
  • CD-levyistä reilusti yli prosentti on kopiosuojattuja
  • "Toisen sukupolven kopiosuojaukset" ovat susia ja suurin ongelma eivät ole CD-levyt
  • Kopiosuojaukset eivät estä Internet-levitystä, eikä laki vaikuta piratismiin
  • Sähköinen kauppa on mahdollista ilman kopiosuojauksia
  • Yksityinen kopiointi suojauksen kiertäen on sallittua tai kiellettyä tai moitittavaa tai rangaistavaa tai siitä voi joutua maksamaan hyvityksen tai vahingonkorvauksen
  • Masinoitua sähköpostisalaliittoa ei ole olemassa (MSEOO)
  • Kopiosuojaus on vain yksi monista tekijänoikeuslain ongelmista

ÄKT:n avoimessa kirjeessä 21.9.2005 kysymättä lisätty allekirjoitus

Levyteollisuuden etujärjestö ÄKT julkaisi 21.9.2005 avoimen kirjeen, jolla oli 36 allekirjoittajaa - suurimmaksi osaksi levypomoja.

Yksi avoimen kirjeen väitetyistä allekirjoittajista, muusikko Sara Nunes, ilmoitti 22.9.2005 verkkosivuillaan:

Hi everyone! I've been getting some mail from people who are angry that my name is used on an open letter from the ifpi supporting the proposed change in the Finnish copyright law limiting the use and copying of music. My name was given WITHOUT my permission, and it will be taken off! In fact, one of my songs, "Message 2 Da Industry" ATTACKS the idea of limiting people's usage in this way! THANKS for letting me know!

Myöhemmin hän muutti tekstin muotoon:

Moikka kaikille!!
Nyt puhuu Sara Nunes:) Sain tosiaan eilen tietää siitä, että mun nimi on laitettu listalle kysymättä lupaani. Olin ihan ihmeissäni kun sain palautetta kyseisestä asiasta. En ole missään nimessä allekirjoittanut mitään. Jos joku haluaa kuunnella musiikkiani, niin se on minulle suuri kunnia!Musiikkia tehdään ja kuunnellaan fiilis pohjalta. Tämä uusi lakiehdotus on tietenkin hankala asia käsitellä, ja siihen liittyy paljon enemmän asioita. Itse uskon siihen, ettei piratismia tulla ikinä voittamaan millään lakipykälillä. Jos ette oo sattuneet kuuntelemaan mun levyä niin tää on juuri siitä mistä laulan! RESPECT kaikille!!

ÄKT oli siis lisännyt Nunesin nimen avoimeen kirjeeseen hänen tietämättään. Asian paljastuttua ÄKT poisti avoimen kirjeen verkkosivuiltaan. Myöhemmin avoin kirje ilmestyi takaisin ÄKT:n sivuille, Nunesin nimi poistettuna.

600 muusikkoa ei allekirjoittanut kopiosuojausta kannattavaa vetoomusta 21.9.2005

21.9.2005 STT uutisoi:

- - Muusikot pitävät erityisen tärkeänä cd-levyjen teknisen kopiosuojauksen säilyttämistä.

Kansanedustajille suunnatun vetoomuksen on allekirjoittanut lähes 600 suomalaista musiikintekijää ja muusikkoa. - -

Muusikot - - painottavat, että kopiosuojauksen tehtävä on estää musiikin valuminen laittomaan internetlevitykseen.

Uutinen oli virheellinen ja STT korjasikin sen 23.9.2005. Oikeasti kyseessä oli 29.4.2005 päivätty melkein puoli vuotta vanha vetoomus, jonka ELVIS ry "lämmitti uudelleen" saatekirjeellä 21.9.2005, jossa erityisesti kopiosuojaus nostettiin esiin. Saatekirjeessä annettiin ymmärtää, että lähes 600 artistia oli vedonnut kansanedustajiin kopiosuojausten puolesta. Alkuperäisessä vetoomuksessa ei mainittu kopiosuojauksia.

ELVIS ry:n vetoomuksessa 29.4.2005 epäselvä allekirjoitus

ELVIS ry:n vetoomuksen 29.4.2005 (joka "lämmitettiin uudestaan" 21.9.2005) on allekirjoittanut lähes 600 artistia. Vai onko?

Yksi väitetyistä allekirjoittajista on A. W. Yrjänä. CMX-yhtyeen verkkosivuilla Yrjänä vastaa kysymykseen allekirjoituksesta (kysymys kursiivilla):

[25.9.2005]

Mikä on nykykantanne nykymuodossaan olevaan tekijänoikeuslakiin? Ainakin vanhemmassa nimilistassa oli A.W. Yrjänän "allekirjoitus" http://tinyurl.com/dv7w3 [http://www.elvisry.fi/uutiset/29042005vetoomus.html] Itse olen ostanut kaikki CMX levyni, enkä periaatteessakaan ole imuroinut netistä. Mikäli puollatte tekijänoikeuslakia nykymuodossaan, levyjenosto loppuu siihen. Loppuu myös, jos ne tulevat olemaan CD-standardin vastaisia, eli kopiosuojattuja.

Emme kannata tuota nykymuotoa, mikä näkyy levyistämme, jotka ovat normalissa cd-formaatissa. (Y: Täällä on ollut liikkeellä käsitystä, että olen osallistunut ELVIS ry:n adressiin. Se on väärinkäsitys. LUPASIN osallistua adressiin MIKÄLI kannatan sen sisältöä. Mutta en ole koskaan tuota adressia nähnyt enkä siis tiedä sen sisällöstä. Mahtoivat unohtaa? Mikäli vika oli minun, niin anteeksi. Jos minulta oikeasti kysytään, niin lakiin sisältyy joitain typeryyksiä, joita en voi hyväksyä kulttuurin tekijänä, enkä käyttäjänä.)

"Muusikot pitävät erityisen tärkeänä cd-levyjen teknisen kopiosuojauksen säilyttämistä." No ihan varmasti.

Sen takia meidän levyillämme EI OLE kopiosuojausta. Sehän on kuin olutpullo myytäisiin kassakaapissa.

Luottamus näihin vetoomuksiin uhkaa rapistua...

[Lisäys 28.7.2005: Kaksi päivää myöhemmin CMX antoi uutissivullaan kommentin, jossa suoranaisesti kiistämättä yllä lainattua aikaisempaa kommenttiaan, yhtye sanoi kannattavansa tekijänoikeuslain läpimenoa. Ristiriitaisesti yhtye ei ilmeisesti kuitenkaan kannata kopiosuojauksia, ainakaan omilla levyillään. CMX kuittaa lain ongelmakohdat toistamalla muistakin lähteistä kuullun väitteen, että lain vastustuksessa olisi kyse "suurteollisuuden" ja "tietotekniikkatalojen" tukemisesta. Lain sisältöön CMX ei ota kantaa, paitsi sanomalla, että yksityinen kopiointi olisi edelleen sallittua (se ei olisi sallittua, jos kopiointi edellyttää suojauksen kiertämistä - mikä on ollut yksi viime viikkojen kohun keskeisistä teemoista).]
[Toinen lisäys samana päivänä: CMX siisti uutistaan ja poisti kommentinsa suurteollisuuden tukemisesta ja yksityisen kopioinnin laillisuudesta. Yhtye ei myöskään enää ota uutisessaan kantaa siihen, pitäisikö tekijänoikeuslaki hyväksyä esitetyssä muodossaan. Alkaa olla jo vaikea pysyä kärryillä näistä muutoksista...]

CD-levyistä reilusti yli prosentti on kopiosuojattuja

Opetusministeriö ja oikeudenhaltijajärjestöt julistivat eduskunnalle ja maailmalle, että laki koskisi vain prosenttia kaikista äänitteistä.

Luku osoittautui tuulesta temmatuksi. Tai sitten kukaan ei vain vielä ole ymmärtänyt tapaa, jolla se oli laskettu.

Taloussanomien mukaan (20.9.2005) 20-30 % myydyimmistä CD-levyistä ovat kopiosuojattuja. Melkein kaikki musiikki- ja elokuva-DVD-levyt ovat kopiosuojattuja, kuten myös merkittävä osa netistä ostetusta musiikista. Suojatun musiikin osuus tulee tätä menoa vain lisääntymään. Se siitä prosentista.

Opetusministeriön tiedot ovat hallitusneuvos Jorma Waldenin mukaan peräisin levyteollisuudesta (Taloussanomat 20.9.2005). Taloussanomien mukaan myös Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira on saanut tietonsa edustamiltaan levy-yhtiöiltä.

Näin siinä käy, kun luotetaan toisen ja kolmannen käden tietoon, ja tiedon antajalla on oma lehmä ojassa.

Ilmeisesti Lauri Kaira (Gramex/Lyhty) korjasi kohun jälkeen prosenttinsa kaikessa hiljaisuudessa kertaluokkaa suuremmaksi: "[Kopiosuojausta] on levyissä käytetty vasta muutamana vuonna, silloinkin arviolta 5-10 % nimikkeistä." (Kulttuuriuutiset.net:in pääkirjoitus otsikolla "Kärpästä ei sittenkään ammuttu tykillä", ladattu 26.9.2005)

"Toisen sukupolven kopiosuojaukset" ovat susia ja suurin ongelma eivät ole CD-levyt

Sisältöteollisuuden lobbarit ovat pitkään rummuttaneet "toisen sukupolven kopiosuojausten" puolesta.

Näiden suojausten pitäisi sallia muutaman kopion valmistaminen yksityistä käyttöä varten. Opetusministeriö on huonon hallintotavan periaatteiden mukaisesti toistanut levyteollisuuden väitteet kritiikittä "faktana".

Kuulostaako hyvältä, ratkeaako ongelma?

No ei. Ensinnäkin, CD-levyjen suojaksi tarkoitettu "toisen sukupolven suojaus" on susi (ks. Haldermanin analyysi). Toiseksi, "toisen sukupolven suojaukset" tyypillisesti sallivat kuluttajan tehdä alkuperäistä huonolaatuisemman kopion tietyssä suojaustekniikan tukemassa laiteympäristössä. Alkuperäistä ongelmaa (teoksen lukeminen ei ole mahdollista kuluttajan valitsemilla laitteilla) "ratkaisu" ei siis poista.

Puhe kopiosuojausten "sukupolvista" onkin markkinointipuhetta ja se koskee vain CD-levyjä. Esimerkiksi musiikki- ja elokuva-DVD-levyissä ei mitään tällaisia sukupolvia ole. Niiden suojaus on myös tehokkaampi kuin CD-levyjen "suojaus".

Digitaalisessa maailmassa yksityisen kopion tekeminen on usein välttämätöntä teoksen lukemiseksi, katsomiseksi tai kuulemiseksi, mistä mp3-soittimet ovat hyvä (mutta ei ainoa!) esimerkki (musiikkikappale pitää kopioida mp3-soittimelle kuuntelua varten). Toinen esimerkki on DVD-elokuvien katsominen käyttäjän valitsemalla laitteella.

Myös CD-levyjen "ensimmäisen sukupolven" suojaukset ovat lähinnä vitsi (ks. myös äänilevyteollisuuden väitteitä näistä kopiosuojauksista).

Miksi sisältöteollisuudella pitäisi ylipäätään olla oikeus määrätä, millä laitteella ja milloin teoksen voi lukea, kuunnella tai katsella?

Opetusministeriötä uskonut eduskunnan suuren valiokunnan enemmistö ehdotti naiivia pontta, jossa toivotaan mediajättien sallivan yksityinen kopiointi. Onkin mielenkiintoista seurata, miten Hollywood taipuu muuttamaan esimerkiksi DVD-levyjen suojauksia eduskunnan tahdon mukaisesti (yksi mahdollinen skenaario)...

Kopiosuojaukset eivät estä Internet-levitystä, eikä laki vaikuta piratismiin

Sisältöteollisuus on kopiosuojauksia lobatessaan sanonut, että suojausten tarkoitus on estää teoskappaleiden luvaton Internet-levitys. Esimerkiksi ELVIS ry toteaa saatekirjeessään 21.9.2005: "Kopiosuojausten tärkein tehtävä on estää musiikin valumista piraattilevitykseen internetin vertaisverkoissa."

Kopiosuojaukset eivät estä teosten päätymistä vertaisverkkoihin. Riittää, että yksi henkilö kiertää suojauksen ja laittaa kappaleen jakoon. Eikä sellaista suojausta vielä ole keksitty, jota ei voisi kiertää. (Ja varsinkin cd-levyjen suojaukset voi kiertää jopa vahingossa, ks. esim. Halderman 2003.)

Kopiosuojaukset eivät myöskään estä piratismia, eli ansiotarkoituksessa tapahtuvaa luvatonta teosten kopiointia ja levitystä. Kuten levy-yhtiöiden edustajatkin ovat myöntäneet, ammattirikolliset osaavat suojaukset aina kiertää.

Piratismi, eli ansiotarkoituksessa tapahtuva teosten luvaton kopiointi ja levittäminen, on rikos jo voimassa olevan lain perusteella - kuten pitääkin. Myös teosten ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa tapahtuva massalevitys Internetissä on laitonta ilman mitään uutta lakiakin. Ehdotettu laki ei lisää piratismista annettavia rangaistuksia.

Kuten Finreactor-tapaus osoittaa, oikeudenhaltijat voivat halutessaan puuttua rikkomuksiin erittäin tehokkaasti jo voimassa olevan lainsäädännön turvin. Uutta lainsäädäntöä ei tarvita.

Mikä hyötyä sitten on kopiosuojauksista? Annetaan Lyhty ry:n kertoa (kannanotto 26.4.2004):

Esitys jättää kuitenkin merkittävän aukon. Se kieltää kopiointia estävien suojausten purun. Sen sijaan se sallii suojausten purun omaa katselua ja kuuntelua varten muulla tavalla kuin mihin tuote on tarkoitettu.

- - Samaa sisältöä on teknisesti mahdollista tarjota eri hintaan kerta- tai rajoittamattomaan käyttöön, tietyksi ajaksi ja ehkä myös suppeammassa ja laajemmassa laitevalikoimassa toimivaksi. Miten tällainen differointi olisi mahdollista, jos sen mahdollistavan suojauksen saisi purkaa?

Lisäksi teknisten suojausten purkamisen salliminen luo edellytykset kontrolloimattomien jälkimarkkinoiden syntymniselle [virhe alkuperäisessä], jota teknisillä suojauksilla juuri pyritään estämään. - -

Toisin sanoen, kotikopiointi kyllä voidaan sallia, jos siitä voidaan periä erillinen maksu. Lyhty ry haluaa, että suojauksilla voidaan estää teoksen lukeminen kuluttajan valitsemilla laitteilla.

Sähköinen kauppa on mahdollista ilman kopiosuojauksia

Lyhty ry:n kannanotossa 26.4.2004 on toinen viime viikkoinakin toistettu "fakta": "Aineistoa ei voi myydä internetissä, ellei sitä voi suojata niin, että sen saa vain vain [virhe alkuperäisessä] maksua vastaan."

Ilmeisesti seuraavia menestyviä kopiosuojaamatonta mp3-musiikia myyviä nettikauppoja ei ole olemassa:

http://www.magnatune.com/
http://www.anjunabeats.com/
http://www.mp3tunes.com/
http://www.soundclick.com/
http://www.vitaminic.com/
http://www.bleep.com/

Suojauksia käyttävät verkkokaupat, kuten Applen iTunes-kauppa, ovat nekin ihmeellisesti pystyneet toimimaan Suomessa, vaikka teknisiä suojauksia ei voimassa olevassa tekijänoikeuslaissa mainitakaan.

Tämä on tyypillistä. Tekijänoikeuslobby toistaa näitä "faktoja" kuin uskonkappaleita. Perustella ei tarvitse ja kaikki toista mieltä olevat ovat väärässä, riippumatta millaisia perusteluja tai todisteita he esittävät.

Historiallisesti uhkakuvien maalailussa ei ole mitään uutta. Aikaisemmin tekijänoikeusteollisuus on vastustanut samalla tavalla myös nauhureita ja videoita. Talouselämä 19.9.2005 muistuttaa:

"Kotinauhoitus tappaa musiikin." Tätä slogania käytti Ison-Britannian levyteollisuus piratismin vastaisessa kampanjassaan 1980-luvulla, kun levyjen nauhoitus kotona kasetille alkoi yleistyä. Levyteollisuuden pelko oli, että jos kuluttajat nauhoittaisivat musiikkia toisilleen, kukaan ei ostaisi levyjä ja musiikkiteollisuus kuihtuisi.

Musiikkiteollisuus kuitenkin selvisi kasettisoittimien synnyttämästä uhasta.

Yksityinen kopiointi suojauksen kiertäen on sallittua tai kiellettyä tai moitittavaa tai rangaistavaa tai siitä voi joutua maksamaan hyvityksen tai vahingonkorvauksen

Laki on niin sekava, että sen kirjoittaneet virkamiehetkään eivät ymmärrä lain seurauksia yksinkertaisessakaan arkipäivän tilanteessa. Jokainen voi siis esittää laista oman tulkintansa ja tarvitaan vähintään professori selittämään mikä meni pieleen.

Tuomioistuimella on kuitenkin ratkaisupakko. Sääli sitä raukkaa, joka istuu syytettyjen penkillä, kun lain tulkintoja aletaan arpoa käräjillä.

Kannattaa lukea myös Tuomas Myllyn yleisönosastokirjoitus.

Masinoitua sähköpostisalaliittoa ei ole olemassa (MSEOO)

Kun ihmiset alkoivat lähettää sähköpostia kansanedustajilleen, alkoivat syytökset siitä, että joku on "masinoinut" sähköpostikampanjan. Syytettyjen penkille joutuivat ainakin kansanedustaja Kasvi, EFFI (Helsingin Sanomat 17.9.2005) ja MikroBitti (Helsingin Sanomat 24.9.2005). MikroBitin "paljasti" 23.9.2005 nerokkaassa artikkelissaan MBnetin blogin löytänyt Lyhty ry (MikroBitin blogi 23.9.2005, ks. kohta "salaliittoteorioita"), minkä Helsingin Sanomat seuraavana päivänä kritiikittä uutisoi.

Parhaan vastauksen masinointisyytöksiin antaa Kalevan pääkirjoitus 18.9.2005:

Karpela esitti loppuviikosta arvion, jonka mukaan uutta lakia vastaan noussut vastustus olisi masinoitua. Näkemys on matalamielinen. Jos jokin lakiuudistus aiheuttaa vastalauseiden vyöryn, kannattaisi ensin miettiä, onko vika pykälissä.

Edellisen lainauksen viimeisen lauseen lisäksi kannattaa myös miettiä sanaa "kansan-edustaja" ja sitä, kuka on kansanedustajan työnantaja.

"Masinointisyytökset" kertovat enemmän syyttäjästä kuin syytetystä. Ihmiset tulkitsevat usein muiden toimintaa sillä perusteella, miten he itse vastaavassa tilanteessa toimisivat.

Ihmiset eivät ole enää riippuvaisia lehdistötiedotteista tai toimitusten valinnoista. Jokainen voi lukea netistä eri osapuolten kannat ja ladata tarvittavat lakiehdotukset ja asiakirjat viranomaisten sivuilta. Keskusteluryhmät ja blogit mahdollistavat tehokkaan tietojen vaihdon. Itsenäisesti ajatteleva ja asioista selvää ottanut ihminen loukkaantuu, jos joku kuittaa hänen toimintansa "masinoituna".

Tilanne on varmaan monelle perinteiselle vaikuttajalle pelottava. Enää ei riitä, että tiedotteissa toistellaan samoja "faktoja", vaan ne on osattava myös perustella.

Kuten tapahtumat osoittavat, huolestuneet kansalaiset voivat, Lauri Kairan (Gramex/Lyhty) hämmentynein sanoin, "viedä uskon niin hallituksen kuin eduskunnan omaankin valmisteluun" (Kulttuuriuutiset.net:in pääkirjoitus otsikolla "Kärpästä ei sittenkään ammuttu tykillä", ladattu 26.9.2005). Vihdoinkin Kaira laukaisi totuuden. Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajaa lainaten:

Tekijänoikeuslain viime viikkojen vaiheet eduskunnassa ovat olleet valitettava osoitus opetusministeriön puutteellisesta lainvalmistelusta. Ei pitäisi olla mahdollista, että käytännössä sattumalta Suuren valiokunnan käsittelyyn saapuneen lakiesityksen sisällöstä löytyy paljon sisäisiä ristiriitaisuuksia, eriävää tulkintaa EU:n direktiivin velvoitteista sekä täysin uusia ongelmia.

Kopiosuojaus on vain yksi monista tekijänoikeuslain ongelmista

Kopiosuojauksesta ja mp3-soittimesta puhuttaessa muut asiat tuppaavat unohtumaan. Kopiosuojaus kun ei todellakaan ole tekijänoikeuslakiehdotuksen ainoa ongelma.


Tämän dokumentin tekijänoikeus: Public Domain