Helsingin hallinto-oikeuden päätös sähköäänestysasiassa

Alla on tarkastamaton kopio Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä sähköäänestysasiassa Kauniaisissa. Vihtiä ja Karkkilaa koskevat päätökset ovat oleellisesti samansisältöisiä. Helsingin hallinto-oikeuden päätös ei ole lopullinen eikä lainvoimainen, koska valittajat vievät asian korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaistavaksi. KHO antanee päätöksensä ennen kesää 2009.

Muita oikeudenkäyntiasiakirjoja:

Lisätietoja:


HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS

29.1.2009

PÄÄTÖS 09/0054/2

Diaarinumero 06788/08/2201

2

Ratapihantie 9
00520 HELSINKI
Puhelin 010 36 42000
Faksi 010 36 42079
Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

ASIA

Kunnallisvaaleja koskeva valitus

VALITTAJAT

A, B, C, D,
E, F, G, H,
I, J ja K, kaikki
Kauniaisista/
Asiamies: OTK Mikko Välimäki

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Kauniaisten keskusvaalilautakunta 29.10.2008 § 30

Keskusvaalilautakunta on vahvistanut 26.10.2008 toimitettujen
kunnallisvaalien tuloksen Kauniaisissa.

VALITUKSESSA ESITETYT VAATIMUKSET

Päätös on kumottava ja uudet vaalit on järjestettävä Kauniaisissa
ilman sähköistä äänestystä. Toimitetusta äänestyksestä arkistoidut
sähköiset vaaliuurnat ja sähköisen uurnan avausryhmän salausavaimet on
tuhottava. Sähköinen äänestysjärjestelmä on todettava vaalilain
vastaiseksi. Hallinto-oikeuden tulee kuulla sähköisen
äänestysjärjestelmän auditoijia todistajina salassapitosopimuksen
estämättä, jos se katsoo kuulemisen tarpeelliseksi lisäselvityksen
saamiseksi. Suomen valtio on velvoitettava korvaamaan valittajien
oikeudenkäyntikulut, jotka tähän mennessä ovat 3 904 euroa
arvonlisäveroineen.

Valittajat ovat äänioikeutettuja Kauniaisissa ja heidän
valitusoikeutensa perustuu vaalilain 101 §:ään. H ja K olivat lisäksi ehdokkaita.
Vaalit on toimitettu
virheellisessä järjestyksessä ja lainvastaisesti. Virhe on ilmeisesti
vaikuttanut vaalien lopputulokseen. Osa äänestyksessä annetuista
äänistä on jäänyt kirjautumatta sähköiseen vaaliuurnaan vastoin
äänestäjien tahtoa. Äänten häviäminen on johtunut sähköisestä
äänestysjärjestelmästä. Järjestelmän tekninen suunnittelu ja toteutus
ovat olleet puutteelliset. Oikeusministeriön keväällä 2008 teettämä
auditointi on ollut suppea ja riittämätön. Äänestäjien ohjeistus on
ollut epäselvää ja puutteellista. Äänestysjärjestelmän käyttöliittymä
on ollut harhaanjohtava ja lainvastainen. Järjestelmä on toiminut
epäluotettavasti.

Niissä kolmessa kunnassa, joissa sähköistä äänestysjärjestelmää
kokeiltiin, yhteensä 232 ääntä jäi kirjautumatta sähköiseen
vaaliuurnaan. Kauniaisissa kirjautumattomia ääniä oli 61. Äänten
häviämisen arvellaan johtuvan siitä, että äänestäjä oli poistanut
äänestyskortin laitteesta luultuaan, että ääni oli jo kirjautunut
ehdokkaalle. Äänestäjä oli syöttänyt ehdokkaan numeron ja vahvistanut
valinnan ok-painikkeella. Järjestelmä on kuitenkin edellyttänyt, että
valinta vahvistetaan vielä toisen kerran. Järjestelmä ei ollut
ilmoittanut mitenkään äänestyksen keskeytymisestä. Lopputulos on
ollut, ettei äänestäjien tahdonilmaus ole mennyt perille heistä
riippumattomasta syystä. Kirjautumatta jääneiden äänten määrä sinänsä
osoittaa, että kyseessä on äänestysjärjestelmässä ja sen
suunnittelussa oleva systemaattinen virhe tai virheet. Virheistä ovat
vastuussa vaalien järjestäjät. Äänet ovat jääneet laskennan
ulkopuolelle viranomaisen virheen vuoksi.

Sähköinen järjestelmä on toiminut epäluotettavasti. Järjestelmässä
on havaittu useita teknisiä ongelmia, jotka ovat voineet johtaa
siihen, että äänestäjien ei ole ollut mahdollista seurata toivottua
äänestyspäätteen käyttötapaa tai että järjestelmän viiveiden aikana
äänestäjän tekemät yritykset herättää äänestyslaite ovat johtaneet
äänten jäämiseen kirjautumatta. Kun laitteen toiminta on pysähtynyt
pitkäksi aikaa, äänestäjä on esimerkiksi voinut olettaa, että hänen
pitäisikin poistaa äänestyskortti koneesta.

Yksi syy kirjautumatta jääneiden äänien taustalla on ollut
järjestelmän puutteellinen käytettävyyssuunnittelu ja
-testaus. Järjestelmää oli testattu oikeusministeriön ja
järjestelmätoimittajan toimihenkilöillä sekä vaaliviranomaisilla,
mutta ei tavallisilla äänestäjillä.

Äänestysjärjestelmän käyttöliittymä on edellyttänyt, että äänestäjä
vahvistaa valintansa painamalla kahdesti ok-näppäintä. Tämä ei
kuitenkaan vastaa vaalilain 83 b §:n edellytyksiä eikä
äänioikeutetuille kotiin lähetetyn ilmoituskortin takapuolelle
painettuja ohjeita. Ilmoituskortin ohjeen mukaan ok-näppäintä olisi
pitänyt painaa vain kerran. Ohje on vaalilain mukainen, mutta se ei
ole vastannut järjestelmän käyttöliittymän toimintaa. Ilmoituskorttiin
painettuihin ohjeisiin ja vaalilakiin perehtynyt äänestäjä on
perustellusti voinut uskoa antaneensa äänensä ensimmäisellä
ok-näppäimen painalluksella. Järjestelmän käyttöliittymä on vaatinut
ok-näppäimen painalluksen kahteen kertaan ja ollut siten kiistatta
harhaanjohtava ja lainvastainen.

Sähköinen äänestäminen oli ohjeistettu
puutteellisesti. Oikeusministeriön ohjeistuksessa
www.vaalit.fi-sivulla todetaan, että “äänestämisen keskeyttäminen
tapahtuu painamalla Keskeytä-painiketta ja ottamalla sähköinen
äänestyskortti pois lukijasta”. Ohjeistus on puutteellinen siltä osin,
ettei se kerro, että pelkkä kortin poistaminenkin keskeyttää
äänestystapahtuman. Sanotussa ohjeessa ministeriö on ohjeistanut
äänestäjiä toimimaan “näytöllä näkyvien ohjeiden mukaisesti”.

Käytetty sähköinen äänestysjärjestelmä on demokraattisten vaalien
keskeisten periaatteiden vastainen. Demokraattisten vaalien kantava
periaate on, että vaali on salainen. Tämä edellyttää, että sähköisessä
äänestyksessä käytettävä järjestelmä on rakennettu siten, ettei kukaan
voi yhdistää toisiinsa äänestäjää ja tämän antamaa ääntä. Euroopan
neuvoston 30.9.2004 sähköisestä äänestyksestä antamassa suosituksessa
(Recommendation Rec(2004)11 of the Committee of Ministers to member
states on legal, operational and technical standards for e-voting)
todetaan, että sähköisen äänestämisen tulee olla yhtä luotettavaa ja
turvallista kuin kulloisessakin maassa käytössä oleva manuaalinen
äänestys ja että sen suunnittelussa ja käyttämisessä tulee ottaa
huomioon kaikki vaaleihin liittyvät perusoikeudet, kuten yleinen ja
yhtäläinen äänioikeus ja salainen ja vapaa äänestys. Äänestäjien
yhdenvertaisuus ja vaalisalaisuus eivät toteudu nyt käytetyssä
järjestelmässä.

Sähköinen järjestelmä voi myös vaarantaa
vaalisalaisuuden. Järjestelmän auditointiraportissa (13.6.2008)
todetaan, että “yksittäisen äänestäjän äänen voi selvittää, jos saa
haltuunsa kopion sähköisestä vaaliuurnasta ja äänten salauksen purkuun
tarvittavan avaimen.” Raportissa todetaan myös, että “lisäksi on
muistettava, että äänestäjien äänet on selvitettävissä niin kauan,
kunnes kaikki kopiot sähköisestä uurnasta tai uurnanavausavaimista on
tuhottu.” Sähköinen uurna on arkistoituna oikeusministeriön toimesta,
mutta kopioita sähköisestä uurnasta on valittajien tietämyksen mukaan
säilytetty vaalien teknisen toteuttajan, TietoEnator Oyj:n,
palvelimella 29.10.2008 saakka. Äänten salauksen purkuun tarvittavat
avaimet ovat sähköisen uurnan avausryhmän hallussa. Näin ollen on
täysin mahdollista, että arkistoinnin aikana sähköinen uurna avataan
avausryhmän avaimilla ja äänet yhdistetään äänestäjiin. Tämä tilanne
on lainvastainen, sillä vaalilain 83 c §:n mukaan äänestäjän antaman
äänen ja henkilötunnuksen tulee kirjautua “oikeusministeriön
sähköiseen vaaliuurnaan siten salattuina, ettei niitä voida keskenään
yhdistää.”

Äänestäjät eivät ole sähköisessä järjestelmässä yhdenvertaisessa
asemassa. Sähköisen järjestelmän käyttämiselle on ollut vaihtoehtona
perinteinen paperiäänestys, mikäli henkilö ei ole halunnut käyttää
sähköistä järjestelmää. On kuitenkin ilmeisesti ollut tilanteita,
joissa henkilö on valinnut sähköisen äänestyksen, mutta järjestelmän
hitaan tai virheellisen toiminnan vuoksi hän on toiminut äänestäessään
virheellisesti, eikä hänen äänensä ole kirjautunut sähköiseen
uurnaan. Erityisesti näin on voinut käydä iäkkäille äänestäjille tai
muille äänestäjille, joilla on puutteelliset tietotekniset taidot ja
jotka eivät siksi ole huomanneet äänestyksessä tapahtunutta virhettä.

Käytetyn äänestysjärjestelmän toiminnasta ei voinut
varmistua. Ääntenlaskun oikeellisuutta ja vaalisalaisuutta ei pystytä
takaamaan sähköisessä äänestysmenettelyssä. Koska oikeusministeriö,
jolla on todistustaakka siitä, että äänestysjärjestelmä on
lainmukainen, ei ole pystynyt tätä luotettavasti osoittamaan, on
katsottava, että sähköinen äänestysjärjestelmä ei täytä niitä
luotettavuuden ja avoimuuden edellytyksiä, joita siltä edellytetään.

Vaalit ovat yksi demokraattisen yhteiskunnan tärkeimmistä
tapahtumista, joten perusoikeusmyönteisen laintulkinnan tarve on
korostunut. Perusoikeusmyönteisen laintulkinnan mukaan lain
tulkintavaihtoehdoista tulee valita sellainen, joka parhaiten
toteuttaa perusoikeuksia. Perusoikeuksien toteutuminen edellyttää
vaalien uusimista Sähköinen äänestäminen oli rajattu kokeilu. Tämä
kertoo siitä, että järjestelmän toteuttaja ei ollut varma, toimiiko
järjestelmä odotetulla tavalla. Tällaisessa tilanteessa kokeilukuntien
äänioikeutettujen oikeussuojan tarve korostuu.

Oikeudenkäyntikulujen korvaamiselle on hallintolainkäyttölain 74
§:n mukaiset edellytykset. Kyse on ollut viranomaisen huolimattomasta
ja virheellisestä menettelystä jo ennen sähköisten vaalien
järjestämistä. Kulujen korvaamisessa on otettava huomioon, että
valituksen tekeminen on ollut poikkeuksellisen vaativaa ja työlästä
erityisesti valittajien ja todisteiden määrän takia.

ASIAN KÄSITTELY JA SELVITTÄMINEN

Kauniaisten keskusvaalilautakunta on antanut lausunnon.

Valittajat ovat antamassaan vastaselityksessä vaatineet
vastaselityksen laatimisesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen
korvaamista. Kulujen määräksi on ilmoitettu kolmen kunnan (Vihti,
Karkkila, Kauniainen) osalta yhteensä 2 440 euroa
arvonlisäveroineen. Valittajat ovat myös viitanneet Euroopan neuvoston
Suomen kunnallisvaaleista 2008 tehtyyn vaalitarkkailuraporttiin
“Information report on the electronic voting in the Finnish municipal
elections, observed on 26 October 2008”.

Oikeusministeriö on antanut lausunnon, joka on lähetetty
valittajille tiedoksi.

HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU

Hallinto-oikeus ei toimita suullista käsittelyä.

Hallinto-oikeus ei tutki valittajien vaatimusta siitä, että
äänestyksestä arkistoidut sähköiset vaaliuurnat ja sähköisen uurnan
avausryhmän salausavaimet on tuhottava.

Hallinto-oikeus hylkää valituksen ja oikeudenkäyntikulujen
korvaamista koskevat vaatimukset.

Perustelut

Tutkimatta jätetyltä osalta

Hallinto-oikeuslain 3 §:n mukaan hallinto-oikeus käsittelee ja
ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja
muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi hallinto-oikeuden toimivaltaan
hallintolainkäyttölaissa tai muussa laissa.

Sellaisen määräyksen antaminen, jossa on kysymys sähköisten
vaaliuurnien ja sähköisen uurnan avausryhmän salausavaimien
tuhoamisesta, ei kuulu hallin- to-oikeuden toimivaltaan.

Tutkitulta osalta

Yhteenveto valitusperusteista

Vaalilain 101 §:stä ilmenee, kenellä on valitusoikeus ja millä
perusteilla valituksen voi tehdä. Pykälän 1 momentin mukaan
valitusoikeus on sillä, jonka etua tai oikeutta päätös loukkaa, sekä
jokaisella vaaleissa ehdokkaana olleella henkilöllä ja
ehdokashakemuksen antaneella puolueella ja yhteislistalla sillä
perusteella, että päätös on lainvastainen. Pykälän 2 momentin mukaan
jokainen kunnassa äänioikeutettu ja kunnan jäsen saa valittaa sillä
perusteella, että vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä
ja että se on saattanut vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Valittajat
ovat valittaneet äänioikeutettuina siten kuin vaalilain 101 §:n 2
momentissa tarkoitetaan sekä H ja K vaaliehdokkaina
lisäksi sillä perusteella, että keskusvaalilautakunnan päätös on
lainvastainen.

Valituksessa on katsottu, että sähköinen äänestysjärjestelmä on
ollut puutteellinen, virheellinen ja lainvastaisesti toteutettu, koska
ääniä on hävinnyt. Äänten häviäminen on ollut seurausta äänestäjien
puutteellisesta ohjeistuksesta ja äänestäjän käyttöliittymän huonosta
suunnittelusta, toteutuksesta ja toimivuudesta. Edellä mainittujen
seikkojen johdosta äänestäjän on ollut mahdollista ottaa
äänestyskortti pois äänestyspäätteestä ilman, että kone olisi
mitenkään ilmoittanut äänestyksen keskeytymisestä, jolloin äänioikeus
on jäänyt käyttämättä.

Äänestäjän ohjeistus liittyen sähköiseen äänestämiseen

Valittajat ovat katsoneet, että äänestyspäätteen äänestäjälle
antamat ohjeet ovat olleet vaalilain 83 b §:n vastaisia ja
ristiriidassa äänestäjille kotiin lähetetyn ilmoituskortin liitteenä
olleen ohjeen kanssa. Äänen rekisteröityminen vaaliuurnaan edellytti
äänestyspäätteen ohjeistuksen mukaan kahta ok-painallusta, vaikka
vaalilain 83 b §:n ja sanotun ilmoituskortin ohjeen mukaan ehdokkaan
valinnan vahvistaminen edellytti yhtä ok-painallusta. Valittajien
mukaan ohjeistus on ollut puutteellista siltäkin osin, ettei
oikeusministeriön vaalisivulla (www.vaalit.fi) olleissa ohjeissa
ilmoiteta, että äänestys keskeytyy paitsi Keskeytä-painikkeen
painamisella myös äänestyskortin ennenaikaisella ottamisella pois
äänestyslaitteesta.

Vaalilain 83 b §:n 3 momentin mukaan äänestäjä äänestää sähköisen
äänestysjärjestelmän avulla äänestyskopissa tai muutoin
vaalisalaisuuden turvaavalla tavalla: 1) tunnistautumalla
järjestelmään sähköisen äänestyskortin avulla; 2) merkitsemällä
näyttöruudulle ehdokkaan numeron tai valitsemalla ruudulta
vaihtoehdon, jonka mukaan hän käyttää äänioikeuttaan antamatta ääntään
ke- nellekään asetetuista ehdokkaista; ja 3) vahvistamalla valintansa.

Äänestäjille lähetettiin kotiin ilmoitus äänioikeudesta, jossa oli
ohje sähköisestä äänestämisestä. Ilmoituksen liitteenä oli myös
kirjallinen ja kuvallinen ohje sähköisestä äänestämisestä. Lisäksi
äänestyspaikoilla ja sähköistä äänestystä varten varatuissa
äänestyskopeissa oli oikeusministeriön laatima juliste sähköisen
äänestämisen vaiheista. Oikeusministeriön vaalisivuilla oli
äänestyksestä demoesitys. Asianomaisten sähköisen äänestyksen
kokeilukuntien kotisivuilta oli myös linkki oikeusministeriön
vaalisivuille. Äänioikeutta koskevan ilmoituksen sähköistä
äänestämistä koskevassa ohjeessa oli oikeusministeriön vaalisivun
osoite.

Äänestystilanteessa äänestyspäätteen näyttöruudun ohjeistus
ilmoitti vaihe vaiheelta, miten äänestäjän tuli toimia: Äänestäjä
valitsi numeronäppäimiä painelemalla ehdokasnumeron. Valittu numero
tuli näkyviin ruudulle ympyrään, jonka jälkeen äänestäjä painoi
ok-painiketta. Painallus toi ruudulle tiedot valitusta ehdokkaasta,
minkä äänestäjä vahvisti painamalla ok-painiketta. Tämän jälkeen
ruudulle ilmestyi teksti “Olet äänestänyt. Ota äänestyskortti
kortinlukijasta ja palauta se vaalivirkailijalle. Kiitos!” Lopuksi
näyttöruudulle ilmestyi kuva vaaliuurnasta.

Kotiin lähetetyissä äänioikeutta koskevan ilmoituksen yleisissä
äänioikeusohjeissa oli lyhyt ohje sähköisestä äänestyksestä, joka
noudatti edellä selostetun vaalilain 83 b §:n 3 momentin
esitystapaa. Ilmoituksen liitteenä oli kotiin lähetetty myös
yksityiskohtaiset sähköisen äänestyksen ohjeet. Siihen kuuluivat sekä
kuvallinen että sanallinen ohje, joissa äänestys esitetään vaihe
vaiheelta äänestyspäätteen näyttöruudun ohjeiden mukaisesti. Sähköinen
äänestysmenettely on siis esitetty varsinaisessa äänestystilanteessa
äänestyspäätteen ruudulla, kotiin menneessä yksityiskohtaisessa
ohjeessa ja äänestyspaikalla sekä sähköistä äänestämistä varten
varatuissa äänestyskopeissa olleissa vaalijulisteissa
yksityiskohtaisemmin kuin vaalilain puheena olevassa pykälässä ja
kotiin menneen ilmoituksen yleisessä äänestysohjeessa. Hallinto-oikeus
toteaa, että äänestäjille on voitu antaa vaalilakia
yksityiskohtaisempia ohjeita. Äänestyspäätteen äänestäjälle antamia
ohjeita ei voida äänestyksen vahvistamisen osalta pitää
harhaanjohtavina eikä muutenkaan vaalilain 83b§:n 3 momentin
vastaisina.

Mistään edellä mainitusta vaaliviranomaisen antamasta
ohjeistuksesta ei tosin ilmene, että äänestys keskeytyy, jos
äänestyskortti poistetaan äänestyslaitteesta ennenaikaisesti. Tältä
osin ohjeistus olisi voitu laatia yksityiskohtaisemmaksi.
Hallinto-oikeus katsoo kuitenkin, että vaaliviranomaisen antama
äänestäjien ohjeistus ei ole ollut virheellistä, vaikkakin siinä on
ollut yhtenäistämisen ja selkeyttämisen varaa. Vaaleja ei voida
valittajien ohjeistuksesta esittämien seikkojen vuoksi katsoa
toimitetun vaalilain 101 §:n 2momentissa tarkoitetulla tavalla
virheellisessä järjestyksessä.

Käyttöliittymän ohjausominaisuuden puutteellisuus ja toiminnan
hitaus

Valituksessa on vedottu siihen, että sähköinen äänestysjärjestelmä
on antanut mahdollisuuden äänestyksen epähuomiossa tapahtuvaan
keskeytymiseen, eikä tätä puutetta ollut ennen vaaleja korjattu,
vaikka se oli ollut oikeusministeriön tiedossa. Valittajat ovat
katsoneet, että sanottu käyttöliittymän puutteellisuus on johtunut
siitä, että käytettävyyssuunnittelu ja -testaus ovat olleet
puutteelliset, eikä auditointi ole ollut riittävän
kattava. Suunnittelu ei myöskään ole heidän mukaansa ollut Euroopan
neuvoston 30.9.2004 sähköisestä äänestämisestä antaman suosituksen
mukainen.

Valittajat ovat vaatineet hallinto-oikeutta kuulemaan sähköisen
äänestysjärjestelmän auditoijia, jos hallinto-oikeus katsoo kuulemisen
tarpeelliseksi lisäselvityksen saamiseksi.

Hallinto-oikeudella on ollut käytettävissään oikeusministeriön
lausuntoon 9.12.2008 ja sähköisen äänestyksen kokeilusta annettuun
selvitykseen 9.12.2008 (numero 11/0152/2008) sekä oikeusministeriön
perustuslakivaliokunnalle antamaan lausuntoon 30.9.2008 (OM
101/03/2008) sisältyvä auditointia koskeva selvitys. Tämän lisäksi
käytettävissä on ollut auditointiraportit 13.6.2008 ja
26.9.2008. Hallinto-oikeus toteaa, että ottaen huomioon sen
käytettävissä oleva selvitys auditoinnista ja jäljempänä pääasian
perusteluista ilmenevät seikat, asian selvittämiseksi ei ole tarpeen
toimittaa suullista käsittelyä.

Oikeusministeriön lausunnosta 9.12.2008 ja sähköisen äänestyksen
kokeilusta annetusta selvityksestä 9.12.2008 käy ilmi, että sähköinen
äänestysjärjestelmä oli ennen vaaleja käynyt läpi lukuisia
hyväksymistestauksia. Lausuntojen mukaan sähköisen järjestelmän
hyväksymistestausten aikana tuli esiin, että äänestäjille saattaa
jäädä virheellinen käsitys äänestyksen onnistumisesta, koska kortin
ennenaikainen poistaminen äänestyspäätteestä palauttaa sovelluksen
mitään ilmoittamatta aloitusruudulle. Tämä havainto oli kirjattu myös
testausmuistioon, mutta se ei johtanut jatkotoimenpiteisiin. Tähän
ratkaisuun oli päädytty sovelluksen määrittelyvaiheessa muun muassa
siksi, että aloitusnäytölle palaamisen oli katsottu turvaavan
vaalisalaisuuden tutkituista vaihtoehdoista luotettavimmalla
tavalla. Selvityksestä ilmenee myös, että käytettävyysasiantuntijaa ei
käytetty käyttöliittymän ohjausominaisuuksien varmentamiseksi.
Äänestysnäytön arviointia varten oli sen sijaan käytettävissä
graafinen asiantuntija. Oikeusministeriön lausunnossa todetaan, että
se teetti sähköisen äänestyksen kokeilusta Euroopan neuvoston
30.9.2004 antamaan suositukseen perustuvan ulkopuolisen auditoinnin,
jossa äänestäjän käyttöliittymän ominaisuuksia ei arvioitu, koska
auditointisopimuksen mukaisesti ohjelmiston ja laitteiston testaus oli
jätetty auditoinnin ulkopuolelle.

Kysymyksessä oleva Euroopan neuvoston sähköisestä äänestyksestä
antama suositus oli nimenomaan otettu sähköisen äänestysjärjestelmän
suunnittelun pohjaksi, kuten oikeusministeriön lausunnosta
ilmenee. Hallinto-oikeus toteaa, että on selvää, että äänioikeuden
käyttämisen perustana olevalle sähköiselle järjestelmälle on
asetettava erittäin korkeat laatuvaatimukset. Äänestäjän kannalta on
keskeistä, että äänestäjän käyttöliittymä on mahdollisimman selkeä ja
helppokäyttöinen. Sitä käyttöliittymän ominaisuutta, että
äänestyskortin ennenaikainen poistaminen äänestyslaitteesta keskeytti
äänestyksen siitä mitään ilmoittamatta, voidaan pitää
puutteena. Kuitenkin lähes 98 prosenttia sähköisistä äänestyksistä
onnistui Kauniaisissa. Hieman yli kahden prosentin epäonnistumisten
määrää ei sellaisenaan voida pitää osoituksena siitä, että
vaaliviranomainen olisi menetellyt virheellisesti. Sanottu Euroopan
neuvoston 30.9.2004 antama asiakirja on luonteeltaan suositus. Vaikka
sähköisen äänestyksen toteutuksen ei voida katsoa tarkoin vastanneen
sanottua asiakirjaa, ei tämä kuitenkaan sinällään merkitse, että
vaalit olisi toimitettu virheellisessä järjestyksessä. Kynnyksen
vaalien uudelleen toimittamiselle on oltava huomattava myös
valtiollisten perusoikeuksien toteuttamisen kannalta.

Valittajat ovat myös tuoneet esiin, että äänestäjän käyttöliittymä
on joissain tilanteissa reagoinut viiveellä äänestäjän painalluksiin,
ja että tämän vuoksi erityisesti vähäiset tietotekniset taidot omaavat
ja iäkkäät äänestäjät joutuivat eriarvoiseen asemaan.

Hallinto-oikeus toteaa, että sähköiset tietojärjestelmät ovat
alttiita muun muassa ylikuormittumiselle, eikä tietoliikennehäiriöiden
mahdollisuutta voida mis- sään järjestelmässä täysin sulkea pois. On
ymmärrettävää, että tietotekniikan käyttöön vähemmän tottuneet
äänestäjät saattoivat kokea sähköisen äänestämisen ongelmalliseksi. On
kuitenkin otettava huomioon, että äänestäjillä oli aina mahdollisuus
pyytää apua vaaliavustajalta tai vaalivirkailijoilta ja myös
mahdollisuus varmistaa äänestyksensä onnistuminen
vaalivirkailijalta. Kokeilukuntien äänestäjillä oli mahdollisuus
valita, äänestävätkö he sähköisesti vai perinteisesti
äänestyslipulla. Äänestäjiä ei voida katsoa asetetun kerrottujen
käyttöliittymän viiveiden perusteella eriarvoiseen asemaan.

Vaalisalaisuus

Valittajat ovat katsoneet, että sähköinen äänestysjärjestelmä
saattaa vaarantaa vaalisalaisuuden. He ovat katsoneet, että
vaarantuminen on ainakin teoriassa mahdollista, koska äänestäjät ja
äänet on mahdollista yhdistää niin kauan kuin on olemassa sähköisen
vaaliuurnan avausryhmän avaimet ja yksikin kopio sähköisestä
vaaliuurnasta. He ovat pitäneet tilannetta tältä osin vaalilain
vastaisena.

Kuten edellä on todettu, kaikki valittajat ovat äänioikeutettuina
valittaneet vaalilain 101 §:n 2 momentin mukaisella
perusteella. Tällöin edellytetään, että vaalit on toimitettu
virheellisessä järjestyksessä ja lisäksi että se on saattanut
vaikuttaa vaalin lopputulokseen. Hallinto-oikeus toteaa, että
vaaliuurnan avaimen salaisuus on jaettu, eikä kukaan siten yksin pysty
avaamaan uurnaa ja yhdistämään äänestäjää ja hänen
ääntään. Vaalisalaisuuden murtaminen voisi tulla käytännössä kyseeseen
lainvastaisen, samalla jopa rikollisen toiminnan kautta. Tällaisella
valituksessa tarkoitetulla väärinkäytöksen mahdollisuudella ei ole
sellaista merkitystä, että vaalit olisi sen vuoksi katsottava
toimitetun virheellisessä järjestyksessä, eikä tällainen mahdollisuus
vaalisalaisuuden loukkaamiseen ole voinut vaikuttaa vaalin
lopputulokseen.

Kysymys lainvastaisuudesta

Valittajista H ja K ovat lisäksi valittaneet
sillä perusteella, että keskusvaalilautakunnan päätös on
lainvastainen. Hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaisella
päätöksellä on vahvistettu kunnallisvaalin tulos
Kauniaisissa. Keskusvaalilautakunnan päätöstä ei voida pitää edellä jo
lausutuilla virheellistä järjestystä koskevilla perusteilla myöskään
lainvastaisena.

Johtopäätös

Edellä selostetuilla perusteilla vaaleja ei ole toimitettu
vaalilain 101 §:n 2momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä
järjestyksessä eikä päätös ole lainvastainen.

Oikeudenkäyntikulut

Asiassa annettuun ratkaisuun nähden ei ole kohtuutonta, että
valittajat saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut
Vaalilaki 102 § 2 mom
Hallintolainkäyttölaki 37 § 1 mom, 51 § 2 mom ja 74 § 1 mom

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan
hallinto-oikeuteen.

Valitusosoitus on liitteenä (kunnallisvaalit 09.08).

Se mitä valitusosoituksessa todetaan kunnan jäsenelle kuuluvan
valitusoikeuden nojalla valittavan valitusajan laskemisesta koskee
muitakin valitusoikeutettuja, jotka eivät ole saaneet päätöstä
erikseen tiedoksi.

HALLINTO-OIKEUDEN KOKOONPANO

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Sampo Jokinen,
Anja Talja ja Rita Ruuhimäki (t).

Esittelijä Kaija Ikäläinen

JAKELU

Päätös

valittajien asiamies OTK Mikko Välimäki saantitodistuksin
Turre Legal Oy
Bulevardi 2-4 A, 7 kerros
00120 HELSINKI

Jäljennös

Kauniaisten kaupunginhallitus

Kauniaisten keskusvaalilautakunta
Keskusvaalilautakunnan on
saatettava päätös tiedoksi kunnan jäsenille vaalilain 104 §:n 2
momentissa säädetyllä tavalla

Oikeusministeriö

Kauniaisten vaaliasiamiehet:

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue – Finlands Socialdemokratiska
Parti r.p.

Svenska folkpartiet i Finland r.p.

Vihreä Liitto r.p.

Kansallinen Kokoomus r.p.

Suomen Kristillisdemokraatit (KD) – Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p.

Vasemmistoliitto r.p

Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamo

SK