Helsingin hallinto-oikeuden päätös sähköäänestysasiassa | EFFI.org

Helsingin hallinto-oikeuden päätös sähköäänestysasiassa

Kirjoittaja: Nimetön, Tammikuu 29, 2009 - 10:48.

Alla on tarkastamaton kopio Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä sähköäänestysasiassa Kauniaisissa. Vihtiä ja Karkkilaa koskevat päätökset ovat oleellisesti samansisältöisiä. Helsingin hallinto-oikeuden päätös ei ole lopullinen eikä lainvoimainen, koska valittajat vievät asian korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaistavaksi. KHO antanee päätöksensä ennen kesää 2009.

Muita oikeudenkäyntiasiakirjoja:

Lisätietoja:


HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS

29.1.2009

PÄÄTÖS 09/0054/2

Diaarinumero 06788/08/2201

2

Ratapihantie 9
00520 HELSINKI
Puhelin 010 36 42000
Faksi 010 36 42079
Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

ASIA

Kunnallisvaaleja koskeva valitus

VALITTAJAT

A, B, C, D, E, F, G, H, I, J ja K, kaikki Kauniaisista/
Asiamies: OTK Mikko Välimäki

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Kauniaisten keskusvaalilautakunta 29.10.2008 § 30

Keskusvaalilautakunta on vahvistanut 26.10.2008 toimitettujen kunnallisvaalien tuloksen Kauniaisissa.

VALITUKSESSA ESITETYT VAATIMUKSET

Päätös on kumottava ja uudet vaalit on järjestettävä Kauniaisissa ilman sähköistä äänestystä. Toimitetusta äänestyksestä arkistoidut sähköiset vaaliuurnat ja sähköisen uurnan avausryhmän salausavaimet on tuhottava. Sähköinen äänestysjärjestelmä on todettava vaalilain vastaiseksi. Hallinto-oikeuden tulee kuulla sähköisen äänestysjärjestelmän auditoijia todistajina salassapitosopimuksen estämättä, jos se katsoo kuulemisen tarpeelliseksi lisäselvityksen saamiseksi. Suomen valtio on velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut, jotka tähän mennessä ovat 3 904 euroa arvonlisäveroineen.

Valittajat ovat äänioikeutettuja Kauniaisissa ja heidän valitusoikeutensa perustuu vaalilain 101 §:ään. H ja K olivat lisäksi ehdokkaita. Vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja lainvastaisesti. Virhe on ilmeisesti vaikuttanut vaalien lopputulokseen. Osa äänestyksessä annetuista äänistä on jäänyt kirjautumatta sähköiseen vaaliuurnaan vastoin äänestäjien tahtoa. Äänten häviäminen on johtunut sähköisestä äänestysjärjestelmästä. Järjestelmän tekninen suunnittelu ja toteutus ovat olleet puutteelliset. Oikeusministeriön keväällä 2008 teettämä auditointi on ollut suppea ja riittämätön. Äänestäjien ohjeistus on ollut epäselvää ja puutteellista. Äänestysjärjestelmän käyttöliittymä on ollut harhaanjohtava ja lainvastainen. Järjestelmä on toiminut epäluotettavasti.

Niissä kolmessa kunnassa, joissa sähköistä äänestysjärjestelmää kokeiltiin, yhteensä 232 ääntä jäi kirjautumatta sähköiseen vaaliuurnaan. Kauniaisissa kirjautumattomia ääniä oli 61. Äänten häviämisen arvellaan johtuvan siitä, että äänestäjä oli poistanut äänestyskortin laitteesta luultuaan, että ääni oli jo kirjautunut ehdokkaalle. Äänestäjä oli syöttänyt ehdokkaan numeron ja vahvistanut valinnan ok-painikkeella. Järjestelmä on kuitenkin edellyttänyt, että valinta vahvistetaan vielä toisen kerran. Järjestelmä ei ollut ilmoittanut mitenkään äänestyksen keskeytymisestä. Lopputulos on ollut, ettei äänestäjien tahdonilmaus ole mennyt perille heistä riippumattomasta syystä. Kirjautumatta jääneiden äänten määrä sinänsä osoittaa, että kyseessä on äänestysjärjestelmässä ja sen suunnittelussa oleva systemaattinen virhe tai virheet. Virheistä ovat vastuussa vaalien järjestäjät. Äänet ovat jääneet laskennan ulkopuolelle viranomaisen virheen vuoksi.

Sähköinen järjestelmä on toiminut epäluotettavasti. Järjestelmässä on havaittu useita teknisiä ongelmia, jotka ovat voineet johtaa siihen, että äänestäjien ei ole ollut mahdollista seurata toivottua äänestyspäätteen käyttötapaa tai että järjestelmän viiveiden aikana äänestäjän tekemät yritykset herättää äänestyslaite ovat johtaneet äänten jäämiseen kirjautumatta. Kun laitteen toiminta on pysähtynyt pitkäksi aikaa, äänestäjä on esimerkiksi voinut olettaa, että hänen pitäisikin poistaa äänestyskortti koneesta.

Yksi syy kirjautumatta jääneiden äänien taustalla on ollut järjestelmän puutteellinen käytettävyyssuunnittelu ja -testaus. Järjestelmää oli testattu oikeusministeriön ja järjestelmätoimittajan toimihenkilöillä sekä vaaliviranomaisilla, mutta ei tavallisilla äänestäjillä.

Äänestysjärjestelmän käyttöliittymä on edellyttänyt, että äänestäjä vahvistaa valintansa painamalla kahdesti ok-näppäintä. Tämä ei kuitenkaan vastaa vaalilain 83 b §:n edellytyksiä eikä äänioikeutetuille kotiin lähetetyn ilmoituskortin takapuolelle painettuja ohjeita. Ilmoituskortin ohjeen mukaan ok-näppäintä olisi pitänyt painaa vain kerran. Ohje on vaalilain mukainen, mutta se ei ole vastannut järjestelmän käyttöliittymän toimintaa. Ilmoituskorttiin painettuihin ohjeisiin ja vaalilakiin perehtynyt äänestäjä on perustellusti voinut uskoa antaneensa äänensä ensimmäisellä ok-näppäimen painalluksella. Järjestelmän käyttöliittymä on vaatinut ok-näppäimen painalluksen kahteen kertaan ja ollut siten kiistatta harhaanjohtava ja lainvastainen.

Sähköinen äänestäminen oli ohjeistettu puutteellisesti. Oikeusministeriön ohjeistuksessa www.vaalit.fi-sivulla todetaan, että "äänestämisen keskeyttäminen tapahtuu painamalla Keskeytä-painiketta ja ottamalla sähköinen äänestyskortti pois lukijasta". Ohjeistus on puutteellinen siltä osin, ettei se kerro, että pelkkä kortin poistaminenkin keskeyttää äänestystapahtuman. Sanotussa ohjeessa ministeriö on ohjeistanut äänestäjiä toimimaan "näytöllä näkyvien ohjeiden mukaisesti".

Käytetty sähköinen äänestysjärjestelmä on demokraattisten vaalien keskeisten periaatteiden vastainen. Demokraattisten vaalien kantava periaate on, että vaali on salainen. Tämä edellyttää, että sähköisessä äänestyksessä käytettävä järjestelmä on rakennettu siten, ettei kukaan voi yhdistää toisiinsa äänestäjää ja tämän antamaa ääntä. Euroopan neuvoston 30.9.2004 sähköisestä äänestyksestä antamassa suosituksessa (Recommendation Rec(2004)11 of the Committee of Ministers to member states on legal, operational and technical standards for e-voting) todetaan, että sähköisen äänestämisen tulee olla yhtä luotettavaa ja turvallista kuin kulloisessakin maassa käytössä oleva manuaalinen äänestys ja että sen suunnittelussa ja käyttämisessä tulee ottaa huomioon kaikki vaaleihin liittyvät perusoikeudet, kuten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja salainen ja vapaa äänestys. Äänestäjien yhdenvertaisuus ja vaalisalaisuus eivät toteudu nyt käytetyssä järjestelmässä.

Sähköinen järjestelmä voi myös vaarantaa vaalisalaisuuden. Järjestelmän auditointiraportissa (13.6.2008) todetaan, että "yksittäisen äänestäjän äänen voi selvittää, jos saa haltuunsa kopion sähköisestä vaaliuurnasta ja äänten salauksen purkuun tarvittavan avaimen." Raportissa todetaan myös, että "lisäksi on muistettava, että äänestäjien äänet on selvitettävissä niin kauan, kunnes kaikki kopiot sähköisestä uurnasta tai uurnanavausavaimista on tuhottu." Sähköinen uurna on arkistoituna oikeusministeriön toimesta, mutta kopioita sähköisestä uurnasta on valittajien tietämyksen mukaan säilytetty vaalien teknisen toteuttajan, TietoEnator Oyj:n, palvelimella 29.10.2008 saakka. Äänten salauksen purkuun tarvittavat avaimet ovat sähköisen uurnan avausryhmän hallussa. Näin ollen on täysin mahdollista, että arkistoinnin aikana sähköinen uurna avataan avausryhmän avaimilla ja äänet yhdistetään äänestäjiin. Tämä tilanne on lainvastainen, sillä vaalilain 83 c §:n mukaan äänestäjän antaman äänen ja henkilötunnuksen tulee kirjautua "oikeusministeriön sähköiseen vaaliuurnaan siten salattuina, ettei niitä voida keskenään yhdistää."

Äänestäjät eivät ole sähköisessä järjestelmässä yhdenvertaisessa asemassa. Sähköisen järjestelmän käyttämiselle on ollut vaihtoehtona perinteinen paperiäänestys, mikäli henkilö ei ole halunnut käyttää sähköistä järjestelmää. On kuitenkin ilmeisesti ollut tilanteita, joissa henkilö on valinnut sähköisen äänestyksen, mutta järjestelmän hitaan tai virheellisen toiminnan vuoksi hän on toiminut äänestäessään virheellisesti, eikä hänen äänensä ole kirjautunut sähköiseen uurnaan. Erityisesti näin on voinut käydä iäkkäille äänestäjille tai muille äänestäjille, joilla on puutteelliset tietotekniset taidot ja jotka eivät siksi ole huomanneet äänestyksessä tapahtunutta virhettä.

Käytetyn äänestysjärjestelmän toiminnasta ei voinut varmistua. Ääntenlaskun oikeellisuutta ja vaalisalaisuutta ei pystytä takaamaan sähköisessä äänestysmenettelyssä. Koska oikeusministeriö, jolla on todistustaakka siitä, että äänestysjärjestelmä on lainmukainen, ei ole pystynyt tätä luotettavasti osoittamaan, on katsottava, että sähköinen äänestysjärjestelmä ei täytä niitä luotettavuuden ja avoimuuden edellytyksiä, joita siltä edellytetään.

Vaalit ovat yksi demokraattisen yhteiskunnan tärkeimmistä tapahtumista, joten perusoikeusmyönteisen laintulkinnan tarve on korostunut. Perusoikeusmyönteisen laintulkinnan mukaan lain tulkintavaihtoehdoista tulee valita sellainen, joka parhaiten toteuttaa perusoikeuksia. Perusoikeuksien toteutuminen edellyttää vaalien uusimista Sähköinen äänestäminen oli rajattu kokeilu. Tämä kertoo siitä, että järjestelmän toteuttaja ei ollut varma, toimiiko järjestelmä odotetulla tavalla. Tällaisessa tilanteessa kokeilukuntien äänioikeutettujen oikeussuojan tarve korostuu.

Oikeudenkäyntikulujen korvaamiselle on hallintolainkäyttölain 74 §:n mukaiset edellytykset. Kyse on ollut viranomaisen huolimattomasta ja virheellisestä menettelystä jo ennen sähköisten vaalien järjestämistä. Kulujen korvaamisessa on otettava huomioon, että valituksen tekeminen on ollut poikkeuksellisen vaativaa ja työlästä erityisesti valittajien ja todisteiden määrän takia.

ASIAN KÄSITTELY JA SELVITTÄMINEN

Kauniaisten keskusvaalilautakunta on antanut lausunnon.

Valittajat ovat antamassaan vastaselityksessä vaatineet vastaselityksen laatimisesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Kulujen määräksi on ilmoitettu kolmen kunnan (Vihti, Karkkila, Kauniainen) osalta yhteensä 2 440 euroa arvonlisäveroineen. Valittajat ovat myös viitanneet Euroopan neuvoston Suomen kunnallisvaaleista 2008 tehtyyn vaalitarkkailuraporttiin "Information report on the electronic voting in the Finnish municipal elections, observed on 26 October 2008".

Oikeusministeriö on antanut lausunnon, joka on lähetetty valittajille tiedoksi.

HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU

Hallinto-oikeus ei toimita suullista käsittelyä.

Hallinto-oikeus ei tutki valittajien vaatimusta siitä, että äänestyksestä arkistoidut sähköiset vaaliuurnat ja sähköisen uurnan avausryhmän salausavaimet on tuhottava.

Hallinto-oikeus hylkää valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

Perustelut

Tutkimatta jätetyltä osalta

Hallinto-oikeuslain 3 §:n mukaan hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi hallinto-oikeuden toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa tai muussa laissa.

Sellaisen määräyksen antaminen, jossa on kysymys sähköisten vaaliuurnien ja sähköisen uurnan avausryhmän salausavaimien tuhoamisesta, ei kuulu hallin- to-oikeuden toimivaltaan.

Tutkitulta osalta

Yhteenveto valitusperusteista

Vaalilain 101 §:stä ilmenee, kenellä on valitusoikeus ja millä perusteilla valituksen voi tehdä. Pykälän 1 momentin mukaan valitusoikeus on sillä, jonka etua tai oikeutta päätös loukkaa, sekä jokaisella vaaleissa ehdokkaana olleella henkilöllä ja ehdokashakemuksen antaneella puolueella ja yhteislistalla sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Pykälän 2 momentin mukaan jokainen kunnassa äänioikeutettu ja kunnan jäsen saa valittaa sillä perusteella, että vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja että se on saattanut vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Valittajat ovat valittaneet äänioikeutettuina siten kuin vaalilain 101 §:n 2 momentissa tarkoitetaan sekä H ja K vaaliehdokkaina lisäksi sillä perusteella, että keskusvaalilautakunnan päätös on lainvastainen.

Valituksessa on katsottu, että sähköinen äänestysjärjestelmä on ollut puutteellinen, virheellinen ja lainvastaisesti toteutettu, koska ääniä on hävinnyt. Äänten häviäminen on ollut seurausta äänestäjien puutteellisesta ohjeistuksesta ja äänestäjän käyttöliittymän huonosta suunnittelusta, toteutuksesta ja toimivuudesta. Edellä mainittujen seikkojen johdosta äänestäjän on ollut mahdollista ottaa äänestyskortti pois äänestyspäätteestä ilman, että kone olisi mitenkään ilmoittanut äänestyksen keskeytymisestä, jolloin äänioikeus on jäänyt käyttämättä.

Äänestäjän ohjeistus liittyen sähköiseen äänestämiseen

Valittajat ovat katsoneet, että äänestyspäätteen äänestäjälle antamat ohjeet ovat olleet vaalilain 83 b §:n vastaisia ja ristiriidassa äänestäjille kotiin lähetetyn ilmoituskortin liitteenä olleen ohjeen kanssa. Äänen rekisteröityminen vaaliuurnaan edellytti äänestyspäätteen ohjeistuksen mukaan kahta ok-painallusta, vaikka vaalilain 83 b §:n ja sanotun ilmoituskortin ohjeen mukaan ehdokkaan valinnan vahvistaminen edellytti yhtä ok-painallusta. Valittajien mukaan ohjeistus on ollut puutteellista siltäkin osin, ettei oikeusministeriön vaalisivulla (www.vaalit.fi) olleissa ohjeissa ilmoiteta, että äänestys keskeytyy paitsi Keskeytä-painikkeen painamisella myös äänestyskortin ennenaikaisella ottamisella pois äänestyslaitteesta.

Vaalilain 83 b §:n 3 momentin mukaan äänestäjä äänestää sähköisen äänestysjärjestelmän avulla äänestyskopissa tai muutoin vaalisalaisuuden turvaavalla tavalla: 1) tunnistautumalla järjestelmään sähköisen äänestyskortin avulla; 2) merkitsemällä näyttöruudulle ehdokkaan numeron tai valitsemalla ruudulta vaihtoehdon, jonka mukaan hän käyttää äänioikeuttaan antamatta ääntään ke- nellekään asetetuista ehdokkaista; ja 3) vahvistamalla valintansa.

Äänestäjille lähetettiin kotiin ilmoitus äänioikeudesta, jossa oli ohje sähköisestä äänestämisestä. Ilmoituksen liitteenä oli myös kirjallinen ja kuvallinen ohje sähköisestä äänestämisestä. Lisäksi äänestyspaikoilla ja sähköistä äänestystä varten varatuissa äänestyskopeissa oli oikeusministeriön laatima juliste sähköisen äänestämisen vaiheista. Oikeusministeriön vaalisivuilla oli äänestyksestä demoesitys. Asianomaisten sähköisen äänestyksen kokeilukuntien kotisivuilta oli myös linkki oikeusministeriön vaalisivuille. Äänioikeutta koskevan ilmoituksen sähköistä äänestämistä koskevassa ohjeessa oli oikeusministeriön vaalisivun osoite.

Äänestystilanteessa äänestyspäätteen näyttöruudun ohjeistus ilmoitti vaihe vaiheelta, miten äänestäjän tuli toimia: Äänestäjä valitsi numeronäppäimiä painelemalla ehdokasnumeron. Valittu numero tuli näkyviin ruudulle ympyrään, jonka jälkeen äänestäjä painoi ok-painiketta. Painallus toi ruudulle tiedot valitusta ehdokkaasta, minkä äänestäjä vahvisti painamalla ok-painiketta. Tämän jälkeen ruudulle ilmestyi teksti "Olet äänestänyt. Ota äänestyskortti kortinlukijasta ja palauta se vaalivirkailijalle. Kiitos!" Lopuksi näyttöruudulle ilmestyi kuva vaaliuurnasta.

Kotiin lähetetyissä äänioikeutta koskevan ilmoituksen yleisissä äänioikeusohjeissa oli lyhyt ohje sähköisestä äänestyksestä, joka noudatti edellä selostetun vaalilain 83 b §:n 3 momentin esitystapaa. Ilmoituksen liitteenä oli kotiin lähetetty myös yksityiskohtaiset sähköisen äänestyksen ohjeet. Siihen kuuluivat sekä kuvallinen että sanallinen ohje, joissa äänestys esitetään vaihe vaiheelta äänestyspäätteen näyttöruudun ohjeiden mukaisesti. Sähköinen äänestysmenettely on siis esitetty varsinaisessa äänestystilanteessa äänestyspäätteen ruudulla, kotiin menneessä yksityiskohtaisessa ohjeessa ja äänestyspaikalla sekä sähköistä äänestämistä varten varatuissa äänestyskopeissa olleissa vaalijulisteissa yksityiskohtaisemmin kuin vaalilain puheena olevassa pykälässä ja kotiin menneen ilmoituksen yleisessä äänestysohjeessa. Hallinto-oikeus toteaa, että äänestäjille on voitu antaa vaalilakia yksityiskohtaisempia ohjeita. Äänestyspäätteen äänestäjälle antamia ohjeita ei voida äänestyksen vahvistamisen osalta pitää harhaanjohtavina eikä muutenkaan vaalilain 83b§:n 3 momentin vastaisina.

Mistään edellä mainitusta vaaliviranomaisen antamasta ohjeistuksesta ei tosin ilmene, että äänestys keskeytyy, jos äänestyskortti poistetaan äänestyslaitteesta ennenaikaisesti. Tältä osin ohjeistus olisi voitu laatia yksityiskohtaisemmaksi. Hallinto-oikeus katsoo kuitenkin, että vaaliviranomaisen antama äänestäjien ohjeistus ei ole ollut virheellistä, vaikkakin siinä on ollut yhtenäistämisen ja selkeyttämisen varaa. Vaaleja ei voida valittajien ohjeistuksesta esittämien seikkojen vuoksi katsoa toimitetun vaalilain 101 §:n 2momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

Käyttöliittymän ohjausominaisuuden puutteellisuus ja toiminnan hitaus

Valituksessa on vedottu siihen, että sähköinen äänestysjärjestelmä on antanut mahdollisuuden äänestyksen epähuomiossa tapahtuvaan keskeytymiseen, eikä tätä puutetta ollut ennen vaaleja korjattu, vaikka se oli ollut oikeusministeriön tiedossa. Valittajat ovat katsoneet, että sanottu käyttöliittymän puutteellisuus on johtunut siitä, että käytettävyyssuunnittelu ja -testaus ovat olleet puutteelliset, eikä auditointi ole ollut riittävän kattava. Suunnittelu ei myöskään ole heidän mukaansa ollut Euroopan neuvoston 30.9.2004 sähköisestä äänestämisestä antaman suosituksen mukainen.

Valittajat ovat vaatineet hallinto-oikeutta kuulemaan sähköisen äänestysjärjestelmän auditoijia, jos hallinto-oikeus katsoo kuulemisen tarpeelliseksi lisäselvityksen saamiseksi.

Hallinto-oikeudella on ollut käytettävissään oikeusministeriön lausuntoon 9.12.2008 ja sähköisen äänestyksen kokeilusta annettuun selvitykseen 9.12.2008 (numero 11/0152/2008) sekä oikeusministeriön perustuslakivaliokunnalle antamaan lausuntoon 30.9.2008 (OM 101/03/2008) sisältyvä auditointia koskeva selvitys. Tämän lisäksi käytettävissä on ollut auditointiraportit 13.6.2008 ja 26.9.2008. Hallinto-oikeus toteaa, että ottaen huomioon sen käytettävissä oleva selvitys auditoinnista ja jäljempänä pääasian perusteluista ilmenevät seikat, asian selvittämiseksi ei ole tarpeen toimittaa suullista käsittelyä.

Oikeusministeriön lausunnosta 9.12.2008 ja sähköisen äänestyksen kokeilusta annetusta selvityksestä 9.12.2008 käy ilmi, että sähköinen äänestysjärjestelmä oli ennen vaaleja käynyt läpi lukuisia hyväksymistestauksia. Lausuntojen mukaan sähköisen järjestelmän hyväksymistestausten aikana tuli esiin, että äänestäjille saattaa jäädä virheellinen käsitys äänestyksen onnistumisesta, koska kortin ennenaikainen poistaminen äänestyspäätteestä palauttaa sovelluksen mitään ilmoittamatta aloitusruudulle. Tämä havainto oli kirjattu myös testausmuistioon, mutta se ei johtanut jatkotoimenpiteisiin. Tähän ratkaisuun oli päädytty sovelluksen määrittelyvaiheessa muun muassa siksi, että aloitusnäytölle palaamisen oli katsottu turvaavan vaalisalaisuuden tutkituista vaihtoehdoista luotettavimmalla tavalla. Selvityksestä ilmenee myös, että käytettävyysasiantuntijaa ei käytetty käyttöliittymän ohjausominaisuuksien varmentamiseksi. Äänestysnäytön arviointia varten oli sen sijaan käytettävissä graafinen asiantuntija. Oikeusministeriön lausunnossa todetaan, että se teetti sähköisen äänestyksen kokeilusta Euroopan neuvoston 30.9.2004 antamaan suositukseen perustuvan ulkopuolisen auditoinnin, jossa äänestäjän käyttöliittymän ominaisuuksia ei arvioitu, koska auditointisopimuksen mukaisesti ohjelmiston ja laitteiston testaus oli jätetty auditoinnin ulkopuolelle.

Kysymyksessä oleva Euroopan neuvoston sähköisestä äänestyksestä antama suositus oli nimenomaan otettu sähköisen äänestysjärjestelmän suunnittelun pohjaksi, kuten oikeusministeriön lausunnosta ilmenee. Hallinto-oikeus toteaa, että on selvää, että äänioikeuden käyttämisen perustana olevalle sähköiselle järjestelmälle on asetettava erittäin korkeat laatuvaatimukset. Äänestäjän kannalta on keskeistä, että äänestäjän käyttöliittymä on mahdollisimman selkeä ja helppokäyttöinen. Sitä käyttöliittymän ominaisuutta, että äänestyskortin ennenaikainen poistaminen äänestyslaitteesta keskeytti äänestyksen siitä mitään ilmoittamatta, voidaan pitää puutteena. Kuitenkin lähes 98 prosenttia sähköisistä äänestyksistä onnistui Kauniaisissa. Hieman yli kahden prosentin epäonnistumisten määrää ei sellaisenaan voida pitää osoituksena siitä, että vaaliviranomainen olisi menetellyt virheellisesti. Sanottu Euroopan neuvoston 30.9.2004 antama asiakirja on luonteeltaan suositus. Vaikka sähköisen äänestyksen toteutuksen ei voida katsoa tarkoin vastanneen sanottua asiakirjaa, ei tämä kuitenkaan sinällään merkitse, että vaalit olisi toimitettu virheellisessä järjestyksessä. Kynnyksen vaalien uudelleen toimittamiselle on oltava huomattava myös valtiollisten perusoikeuksien toteuttamisen kannalta.

Valittajat ovat myös tuoneet esiin, että äänestäjän käyttöliittymä on joissain tilanteissa reagoinut viiveellä äänestäjän painalluksiin, ja että tämän vuoksi erityisesti vähäiset tietotekniset taidot omaavat ja iäkkäät äänestäjät joutuivat eriarvoiseen asemaan.

Hallinto-oikeus toteaa, että sähköiset tietojärjestelmät ovat alttiita muun muassa ylikuormittumiselle, eikä tietoliikennehäiriöiden mahdollisuutta voida mis- sään järjestelmässä täysin sulkea pois. On ymmärrettävää, että tietotekniikan käyttöön vähemmän tottuneet äänestäjät saattoivat kokea sähköisen äänestämisen ongelmalliseksi. On kuitenkin otettava huomioon, että äänestäjillä oli aina mahdollisuus pyytää apua vaaliavustajalta tai vaalivirkailijoilta ja myös mahdollisuus varmistaa äänestyksensä onnistuminen vaalivirkailijalta. Kokeilukuntien äänestäjillä oli mahdollisuus valita, äänestävätkö he sähköisesti vai perinteisesti äänestyslipulla. Äänestäjiä ei voida katsoa asetetun kerrottujen käyttöliittymän viiveiden perusteella eriarvoiseen asemaan.

Vaalisalaisuus

Valittajat ovat katsoneet, että sähköinen äänestysjärjestelmä saattaa vaarantaa vaalisalaisuuden. He ovat katsoneet, että vaarantuminen on ainakin teoriassa mahdollista, koska äänestäjät ja äänet on mahdollista yhdistää niin kauan kuin on olemassa sähköisen vaaliuurnan avausryhmän avaimet ja yksikin kopio sähköisestä vaaliuurnasta. He ovat pitäneet tilannetta tältä osin vaalilain vastaisena.

Kuten edellä on todettu, kaikki valittajat ovat äänioikeutettuina valittaneet vaalilain 101 §:n 2 momentin mukaisella perusteella. Tällöin edellytetään, että vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja lisäksi että se on saattanut vaikuttaa vaalin lopputulokseen. Hallinto-oikeus toteaa, että vaaliuurnan avaimen salaisuus on jaettu, eikä kukaan siten yksin pysty avaamaan uurnaa ja yhdistämään äänestäjää ja hänen ääntään. Vaalisalaisuuden murtaminen voisi tulla käytännössä kyseeseen lainvastaisen, samalla jopa rikollisen toiminnan kautta. Tällaisella valituksessa tarkoitetulla väärinkäytöksen mahdollisuudella ei ole sellaista merkitystä, että vaalit olisi sen vuoksi katsottava toimitetun virheellisessä järjestyksessä, eikä tällainen mahdollisuus vaalisalaisuuden loukkaamiseen ole voinut vaikuttaa vaalin lopputulokseen.

Kysymys lainvastaisuudesta

Valittajista H ja K ovat lisäksi valittaneet sillä perusteella, että keskusvaalilautakunnan päätös on lainvastainen. Hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaisella päätöksellä on vahvistettu kunnallisvaalin tulos Kauniaisissa. Keskusvaalilautakunnan päätöstä ei voida pitää edellä jo lausutuilla virheellistä järjestystä koskevilla perusteilla myöskään lainvastaisena.

Johtopäätös

Edellä selostetuilla perusteilla vaaleja ei ole toimitettu vaalilain 101 §:n 2momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä eikä päätös ole lainvastainen.

Oikeudenkäyntikulut

Asiassa annettuun ratkaisuun nähden ei ole kohtuutonta, että valittajat saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut
Vaalilaki 102 § 2 mom
Hallintolainkäyttölaki 37 § 1 mom, 51 § 2 mom ja 74 § 1 mom

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valitusosoitus on liitteenä (kunnallisvaalit 09.08).

Se mitä valitusosoituksessa todetaan kunnan jäsenelle kuuluvan valitusoikeuden nojalla valittavan valitusajan laskemisesta koskee muitakin valitusoikeutettuja, jotka eivät ole saaneet päätöstä erikseen tiedoksi.

HALLINTO-OIKEUDEN KOKOONPANO

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Sampo Jokinen, Anja Talja ja Rita Ruuhimäki (t).

Esittelijä Kaija Ikäläinen

JAKELU

Päätös

valittajien asiamies OTK Mikko Välimäki saantitodistuksin
Turre Legal Oy
Bulevardi 2-4 A, 7 kerros
00120 HELSINKI

Jäljennös

Kauniaisten kaupunginhallitus

Kauniaisten keskusvaalilautakunta
Keskusvaalilautakunnan on saatettava päätös tiedoksi kunnan jäsenille vaalilain 104 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla

Oikeusministeriö

Kauniaisten vaaliasiamiehet:

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.
...

Svenska folkpartiet i Finland r.p.
...

Vihreä Liitto r.p.
...

Kansallinen Kokoomus r.p.
...

Suomen Kristillisdemokraatit (KD) - Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p.
...

Vasemmistoliitto r.p
...

Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamo

SK