Vihaa verkossa | EFFI.org

Vihaa verkossa

Kirjoittaja: Mika Kivilompolo, Tammikuu 21, 2010 - 12:02.

"Kynä on miekkaa mahtavampi" näin totesi aikoinaan lordi Lytton. Tämä lähes kahden vuosisadan takaa oleva sitaatti sopii hyvin myös tähän aikaan -- kynä on vain korvautunut tietokoneen näppäimistöllä.

Internetin suojelemiseen ollaan taas tuomassa uusia työkaluja, viimeisin esitys tulee rasistisia rikoksia pohtineelta työryhmältä (1). Ensi vilkaisulla tuntuu, että työryhmältä eivät ole ideat loppuneet kesken. Lakiehdotuksessa mm. yhdistetään rasistiset mielipiteet ja järjestäytynyt rikollisuus hyvin luovalla tavalla. Pahimmillaan tämä merkitsisi rajua poliittisen toiminnan rajoittamista. Olennaisesti siis edes kieltoa yrittää kumota juuri tätä lakia normaalin yhteiskunnallisen toiminnan kautta. Lisäksi oikeushenkilöön (yhteisöt, yhdistykset, puolueet) kohdistuvat muutokset ovat lakitekstissä, ilmeisesti tarkoituksellisesti jätetty hyvin laveaksi, mahdollisuutena kieltää tai merkittävästi rajoittaa vääriä mielipiteitä edustavia toimijoita. Sokerina pohjana esityksessä halutaan turvata 'hyvän asian puolesta' -taisteleville saman turvan kuin viharikoksen mahdollisille kohteille. Kenties työryhmän johtavana ajatuksena on ollut kieltää tämän lakiesitysten tekijöiden pilkkaaminen?

Effi on ilmaissut omassa lausunnossaan huolestuneisuutta rasistisia rikoksia pohtineen työryhmän ehdotuksiin. Se, että tällaista lainsäädäntöä ollaan tuomassa 'meidän turvaksemme', ei ole varmaankaan kenellekään asioita seuranneelle yllätys. Tämän on voinut lukea esimerkiksi sisäministeriön kansliapäällikön viimeaikaisista puheista:

- "Internetin myötä viharikokset ovat kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan huomattavasti yleistyneet ja verkkoon on syntynyt erityisiä viharyhmiä. Ns. vihapuherikollisuus on globalisoitunut. Valtioiden rajat ylittävä kyberavaruus mahdollistaa kansallisen lainsäädännön kiertämisen ja siksi vihapuherikoksien tekijöitä on vaikea saattaa edesvastuuseen." (2)

- "Internetin myötä verkossa tapahtuva viharikollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, mistä olen huolissani, kansliapäällikkö Ritva Viljanen toteaa." (3)

Palataanpa hetkeksi Internetistä takaisin reaalimaailmaamme. Tilastokeskuksen aineistosta selviää, että vuonna 2008 Suomessa tuomittiin yli 11 000 rangaistusta rikoksista, joiden perusteena on ollut Rikoslain 21 Luvun (Henkeen ja terveyteen kohdistuvat -rikokset) kohdan rikkominen (4). Näistä rangaistuksista suurin osa on ollut pahoinpitelyjä sen eri muodoissa. Tuomioiden määrä on luonnollisesti huomattavasti pienempi kuin se mitä poliisin tietoon tulee (n. 35 000 kpl) ja tietysti se mitä poliisille ei kerrota (5).

Näitä lukuja voidaan verrata Viljasen huoleen viharikollisuuden räjähdysmäisestä kasvusta verkossa. Vuonna 2008 tilastoitiin 1163 kpl poliisin tietoon tullutta viharikosta, joista Internetin välityksellä on tapahtunut 2% eli hieman yli 20 tapausta (6). Se miksi sisäministeriön kansliapäällikkö on niin huolissaan Internetin turvallisuudesta, on minulle arvoitus. Lukujen valossa, kun näyttää siltä, että tässä arkipäivänturvallisuudessakin tuntuu olevan vielä sisäministeriölle niin paljon tekemistä.

Tilanne muistuttaa paljon muutaman vuoden takaista lapsipornokeskustelua, jonka lopputuloksena eduskunta lopulta sääti sensuurilain suojellakseen yhteiskuntaa lapsipornolta. Lopputuloksena syntyi irvokas ja toimimaton sensuurijärjestelmä, joka lisäksi toimii alkuperäistä tarkoitusta vastaan ja joka ei puutu itse ongelmaan eli lapsipornon verkkojakeluun (7).

Meillä länsimaisissa demokratioissa erilaiset vähemmistöt, heikossa asemassa olevat ja lapset ovat niitä, joiden suojelemiseksi rajoitukset voidaan oikeuttaa moraalisesti. Kukapa haluaisi vastustaa lakia, jonka perusteena käytetään esimerkiksi lapsien suojelemista tai rasismia vastaan taistelua?

Edellä en halua mitenkään vähätellä "viharikollisuuden" merkitystä. Mutta minusta viharikollisuutta käytetään asiana, jonka varjolla tullaan kehittämään huonoa lainsäädäntöä. Lopputulosta voi vain arvailla, mutta historian tuntien, ei se voi olla mitään muuta kuin jotain, joka rajoittaa tietoverkon käyttöä ja kaventaa sananvapauttamme. Se, että rajoitamme omaa sananvapautta antaa hyvin vahvat aseet ei-demokraattisten maiden sananvapauden rajoituksille. Meidän on turha vaatia muita maita kunnioittamaan sananvapautta ja ihmisoikeuksia, jos itse toimimme toisin kuin neuvomme.

Muistan vuosikymmenien takaa pappani sanat, kun meidän poikien leikit menivät lopulta tappeluksi ja itkuksi. Monesti yksi meistä lähti pihalle vihaansa purkamaan mättäitä ja kantoja potkiskellen. "Antaa pojan purkaa kiukkunsa, kyllä tuota karkeaa riittää", oli papan tokaisu. Tarkoittaen sitä, että kyllä se pienen pojan mieli siitä laantuu, kun saa vähän kiukkuaan purkaa.

Tämä ajatusmalli toimii pitkälti samoin Internetin kohdalla. Kyllä verkossa tilaa riittää -- ja siellä pitää olla paikkoja, jossa nämä 'pienet pojat' saavat purkaa tunteitaan, olivat ne sitten vihaa, surua, iloa tai jotain muuta. Se, että otamme Internetin yhteiseen käyttöömme ja vaadimme, että sitä ei sitten voi käyttää mihinkään väärään tai pahaan, on täysin mahdoton ajatus.

Tuomas Enbusken radio-ohjelma syksyltä 2007 (8) on jäänyt mieleeni. Siinä pohdittiin mm. sitä miten pitäisi suhtautua sellaiseen henkilöön, joka käyttäytyy erikoisesti, omaa vahvoja mielipiteitä, jotka ovat kenties täynnä vihaa ja ahdistusta. Psykologi Pekka Sauri totesi, että ainoa keino tällaiseen on pakottaa henkilö keskusteluun ja argumentoimaan kantansa. Keskustelussa luonnollisesti joutuu myös itse perustelemaan näkemyksensä ja puolustamaan niitä. Se, että suljemme vääriä mielipiteitä esittävät ihmiset yhteisön ulkopuolelle ja rankaisemme mielipiteistä, toimii itseään vastaan. Tällä vain eristetään yhteisöstä nämä yksilöt ja annetaan heidän luoda oma todellisuutensa tai sitten nämä henkilöt löytävät hengenheimolaisia, jotka eivät kyseenalaista vaan kannustavat heitä ajatuksissaan.

Historiasta tunnemme, että se joka omisti kansakunnan aseet ja laillisen oikeuden väkivallan käyttöön on ollut myös se, jolla on ollut valta. Se, että Internetin kehittyy suuremmaksi vallankäytön välineeksi kuin yksikään maailman armeija, pelottaa luonnollisesti vallanpitäjiä ja virkakoneistoa. Muutos on kuitenkin jo tapahtunut, kynä on jo miekkaa vahvempi, päättäjien ja virkakoneiston on vain opittava elämään uuden tilanteen kanssa.

Mika Kivilompolo
Effin hallituksen jäsen


Viitteet

(1) Oikeusministeriö. Mietintöjä ja lausuntoja 3/2010. Rasistiset rikokset.
http://www.om.fi/1247668342834

(2) Kansliapäällikkö Ritva Viljanen: Vihapuherikollisuus leviää ja laajenee verkossa, 17.5.2009
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/0F12D7D83AE9A0D7C22575B700386C3F

(3) Poliisin tietoon tuli selvästi aiempaa enemmän viharikoksia, 14.12.2009
http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=280380

(4) Pahoinpitelystä suomessa selviää sakoilla, 9.1.2010,
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/pahoinpitelysta_selviaa_suomessa_sakoilla_1358463.html

(5) Tilastokeskus, Poliisin tietoon tullut rikollisuus,
http://tilastokeskus.fi/til/polrik/index.html

(6) Laura Peutere, Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa, 2008, Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 85/2009,
http://www.poliisi.fi/poliisi/poliisioppilaitos/home.nsf/files/Raportteja_85_viharik/$file/Raportteja_85_viharik.pdf

(7) Kai Puolamäki, Sähköiset oikeudet kuriin, 20.1.2008,
http://effi.org/blog/kai-2008-01-20.html

(8) Tuomas Enbuske. Mistä johtuu nuoren miehen ihmisviha ja ylemmyydentunne, 2007, radio-ohjelma, Yle.
http://www.yleradio1.fi/yhteiskunta/tuomasenbuske/id13417.shtml